Kategoria: Terveysmetsä

Reitistöviikolle oma Instagram-tili

Reitistöviikolle oma Instagram-tili

Meijän polun käynnistämä Keski-Suomen reitistöviikko laajentui kuluneena keväänä koskemaan kaikkia suomalaisia. Nyt Reitistöviikolle on avattu myös oma Instagram-tili (@reitistoviikko), joka keskittyy luonnossa liikkumisen suomalaisen juhlaviikon viestintään ja reitistöjen esillä pitämiseen. Kun siis esittelette oman alueenne luonnossaliikkumistapahtumia ja mahdollisuuksia esille tapahtumaviikon ympärillä, niin tägätkää @reitistoviikko mukaan!

Lisätietoja Reitistöviikosta löytyy reitistöviikon sivuilta. Ja huomatkaa myös Keski-Suomen liiton haaste kaikille Suomen maakunnille!

Meijän polku kutsuu suomalaiset viettämään Outdoor Office Day:tä 12.06.

Meijän polku kutsuu suomalaiset viettämään Outdoor Office Day:tä 12.06.

Kansallisen Luontotyöpäiväviikon jälkimainingeissa on mainiota lähteä viemään uusia suomalaisia luonnossa työskentelyn kokemuksia maailmallekin. Tämä onnistuu helposti osana kansainvälistä Outdoor Office Day:tä, jota vietetään tänä vuonna 12.06. eri puolilla maailmaa.

Osallistuminen onnistuu vaivattomasti lähtemällä työpäivän, tai työmatkan, aikana ulkoympäristöihin vaikkapa kokousta pitämään tai kävelypalaveriin. Alle on kerätty lisää ideoita työn luonnollistamiseen.

 

Kun lähdette työskentelemään luontoympäristöihin, ja haluatte jakaa kokemuksianne sosiaalisissa medioissa, niin #outdoorofficeday #luontotyöpäivä -tunnisteet käyttöön. Ja jos ja kun työmatkarönsyilette, niin #työmatkarönsyily.

Maakuntien logot – Reitistöviikko

Maakuntien logot – Reitistöviikko

Tervetuloa viemään suomalaisia reitistöjä sekä luonnossa liikkumisen iloa kaikkialle Suomeen! Alta voitte ladata oman alueenne Reitistöviikko-tunnuksen käytettäväksi syyskuun Reitistöviikolla ja reitistöviikkoon liittyvässä luontopositiivisessa viestinnässä. Vinkkejä viikon järjestämiseen löytyy Reitistöviikon sivuilta, ja itse saa keksiä lisää oman maakunnan näköistä luontotekemistä. Syyskuussa sitten katsotaan keneltä löytyy upeimmat luontoreitistöt ja niille aktivoivat tapahtumat sekä viestintä!

Vihreä pohjaväri on HEX #638051 (RGB 99,128,81) ja fonttina Lava Pro Rough. Näitä ei tarvitse käyttää kuitenkaan visuaalisina elementteinä, vaan julisteet, mainokset yms. voi tehdä esimerkiksi alueen oman graafisen tyylin mukaisesti.


Yllä olevien logojen kanssa voi maakunnallisella tasolla toteuttaa omia Reitistöviikkokampanjoita ja luontoliikuntapositiivista viestintää. Logoja voi käyttää esimerkiksi Reitistöviikolla järjestettävien tapahtumien ja kilpailujen viestinnässä niin somessa kuin perinteisissä medioissa ja uutisoinnissa. Ohessa esimerkki julisteesta, joka alueella voitaisiin luoda Reitistöviikon mainostamiseksi.

Jos tarvitsette apua luonnossa liikkumisen innostamiseen, niin Meijän polun asiantuntijaverkostossa on myös palvelumuotoilun, viestinnän ja graafisen suunnittelun ammattilaisia, jotka voivat auttaa alueenne Reitistöviikon viestinnän suunnittelussa ja toteutuksesta ostopalveluna. Tiedustelut voi laittakaa sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com.


Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon -juliste päivitetty!

Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon -juliste päivitetty!

Tulevan Luontotyöpäiväviikon kunniaksi päivitimme Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon -julisteemme. Juliste tarjoilee käytännön ideoita töiden siirtämisestä ulkoympäristöihin, ja sen voi Luontotyöpäivien sivuilta ladata omalle koneelle ja tulostaa A3-kokoisena työpisteen seinälle, tai vaikkapa kotikonttorille muistuttamaan luontoympäristöjen monista mahdollisuuksista työhyvinvointimme lisäämiseen.

Siirtämällä töitä luontotympäristöihin, tai siirtymällä työmatkarönsyilyjen maailmaan voi myös täydentää omia luonnossaoloreservejään ja täyttää myös 3–30–300 -luontosuosituksen suositukset viikottaisesta luontoaltistuksesta.

Tervetuloa mukaan Luontotyöpäiväviikolle 19.–23.5.2025!

 

Reitistöviikko goes Finland!

Reitistöviikko goes Finland!

Suomalaisessa luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlaviikkoa pääsee tänä syksynä juhlistamaan kaikkialla Suomessa, kun Reitistöviikko laajenee kansalliseksi luontoliikuntatapahtumaksi!

Vuodesta 2020 järjestetty Keski-Suomen Reitistöviikko laajenee vuonna 2025 kansalliseksi luontoliikunnan ja -hyvinvoinnin tapahtumaksi. Reitistöviikolla erilaiset ulkoilu-, liikunta ja -matkailureitistöt ovat kaikkien suomalaisten mielessä – ja kovassa käytössä! Reitistöviikko tukee myös alueellisen luontomatkailun edistämistä esitellen luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia paitsi oman alueen asukkaille, myös kotimaisille että kauempaakin tuleville matkailijoille. 

Jos teidän suunnalla on reitistöjä, niin syyskuussa niistä kannattaa pitää ääntä! Reitistöviikon sivuille on koottu ideoita siitä, kuinka viikolle voi osallistua. Ja omannäköisiä ideoita ja tapoja osallistumisesta voi kehittää itse lisää!

Julkaisemme kevään mittaan myös kaikille Suomen maakunnille oman Reitistöviikko-logon, jonka avulla oman maakunnan reitistöjä ja niihin liittyviä tapahtumia voi esitellä ja markkinoida. 

Reitistöviikon poluille ja reiteille voi astua mukaan myös organisaationa. Eli jos teillä on agendalla suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen, tai laajemmin hyvinvoinnin tai luontomatkailun edistäminen, niin Reitistöviikko on myös teidän juttu! Osallistuminen velvoittaa vain pitämään ääntä suomalaisen luonnon monista mahdollisuuksista syyskuussa. 

Nostamme mukaan lähtevät organisaatiot logoina viikon yhteistyötahoihin. Eli kun päätös mukaan lähdöstä on tehty, niin logoa suuntaamme!

Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luonnossa liikkumisen tulevaisuutta!


Luontosuositus – yhdenvertaisesti luontoon

Luontosuositus – yhdenvertaisesti luontoon

Luontosuositus koskee jokaista – myös ihmisiä, joilla on jokin vamma. Luonnosta saatavat terveyshyödyt kuuluvat myös vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat liikkumiseen apuvälinettä ja toisen ihmisen apua. Oikeanlaisilla välineillä esteellisetkin ympäristöt tulevat mahdollisiksi.

Suomalaisista arviolta 15 prosentilla on jokin vamma. Vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuudet päästä luontoon ovat muita huonommat, sillä tarvittavia apuvälineitä ei ole riittävästi saatavilla. Esimerkiksi moni vaikeasti vammainen lapsi joutuu jäämään pois päiväkodin yhteisiltä metsäretkiltä. Samoin vaikeasti vammaiset aikuiset jäävät helposti ulos oman päivätoiminta- tai asumisyksikkönsä luontotoiminnasta.

On siis tärkeää kiinnittää erityistä huomiota heihin, jotka eivät pääse itsenäisesti luontoon tai kykene itse ilmaisemaan tarvettaan päästä sinne.

Oikeilla välineillä kuka vain voi päästä luontoon.

Kuva Ville Muranen.

Kun vaikeasti vammainen henkilö lähtee luontoon lähi-ihmisen kanssa, on olennaista muistaa hänen olevan itsenäinen toimija, jolla on oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Näitä ovat muun muassa luontoretken kohde, kesto ja liikkumismuoto. Lisäksi jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, mitä retkellä tehdään. Jos ei tykkää makkarasta, on oikeutettu paahtamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Olennaista on, että jokainen saa olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa. Kenenkään ei tarvitse metsässäkään tulla ensisijaisesti määritellyksi vammansa kautta, ellei niin itse halua.

Jokainen saa tehdä luontokokemuksesta omannäköisensä.

Kuva Laura Vesa.

Suomessa on runsaasti esteettömiä reittejä, mutta niistä monet ovat lyhyitä ja talvisin kulkukelvottomia esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi kauneimmat ja rauhallisimmat luontokohteet ovat harvoin esteettömien reittien varrella.

Esteelliset reitit muuttuvat saavutettavammiksi oikeanlaisilla apuvälineillä. Luonnossa liikkumisen apuvälineitä ovat muun muassa maastopyörätuolit, monitoimirattaat sekä hiihto- ja luistelukelkat. Toimintavälineitä käytetään itsenäisesti tai yhdessä avustajan kanssa. Kenenkään luontoon pääseminen ei jää kiinni siitä, etteikö sopivia apuvälineitä olisi keksitty. Sen sijaan suurempi ongelma on se, ettei jo olemassa olevista välineistä tiedetä, tai niitä ei ole saatavilla.

Erilaisiin toimintavälineisiin voi tutustua tarkemmin Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan verkkosivuilla. Malike edistää vaikeasti vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia muun muassa lisäämällä tietoa toimintavälineistä ja niiden käytöstä. 

 Ulos pääseminen on yhtä tärkeää kaikkina vuodenaikoina. Maastopyörätuoli auttaa lumella liikkumisessa.

Kuva Laura Vesa.

Yksityishenkilöt voivat saada käyttöönsä maastoliikkumisen apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Tutustu välineiden hankintaan täällä.

Apuvälineitä tarvitaan myös yhteiskäyttöön. Kunnat ja luontokohteet voivat hankkia maastoliikkumisen apuvälineitä vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Yhteiskäyttöisiä välineitä on jo useilla paikkakunnilla, muun muassa Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa. 

IDEA: Laskettelukeskusten ja monien luontokeskusten yhteydessä on jo valmiiksi varustevuokraamo. Voisiko vuokraamon valikoimasta löytyä esimerkiksi maastopyörätuoli tai laskettelukelkka?

Jos haluat edistää yhteiskäyttöisten toimintavälineiden hankintaa oman kuntasi alueella, tutustu Malikkeen Yhdenvertaisuutta toimintavälineillä -aamukahvitoimintaan. Malike järjestää myös koulutusta toimintavälineiden käyttöön ja hankintaan liittyen.

Erilaiset välineet mahdollistavat erilaisia luontoelämyksiä. Sopivalla pyörällä pääsee vaikkapa Ahvenanmaalle!

Kuva Susanna Tero.


Tämä sivu on tuotettu 3–30–300 -luontosuositukseen yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan kanssa.


Luontotyöpäiväviikkoa vietetään 19.–23.5.2025

Luontotyöpäiväviikkoa vietetään 19.–23.5.2025

Luontoympäristöissä oleskelu ja liikkuminen tuovat meille lukemattomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Tällaisia ovat muun muassa stressin väheneminen, mielialan koheneminen ja koetun hyvinvoinnin lisääntyminen. Samalla ulos siirtyminen ja siellä liikuskelu esimerkiksi kävelykokouksien merkeissä lisää meille ihmisille elintärkeää aktiivista liikkumista, joka osaltaan korottaa vireystilaa sekä parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.

Huikeita hyvinvointihyötyjä, joille on suomalaisessa työelämässä valtava tarve. Onneksi ratkaisukin löytyy aivan ulko-oven ulkopuolelta!

Kuinka liikkeelle?

Lähtemällä. Kirjaimellisesti. Luontoympäristöihin pääsee lähtemällä. Suomalaisten työpaikkojen läheisyydestä löytyy takuuvarmasti toinen toistaan hienompia kävelympäristöjä ja ulkotoimistokohteita. Tällaisia voi olla lähipuistoissa, lähiluonnossa, tai jo ihan työpaikan takapihalta. Viikon mittaan voi myös järjestää tyhypäiviä luontoympäristöissä, kuten Hämeenlinnan kaupunki teki keväällä 2024. Vinkkejä töiden luonnollistamisesta saa luontotyöpäivien sivuilta ja työpaikalle tulostettavasta julisteesta. Voitte myös pelata Luontotyöpäiväbingoa viikon mittaan.

Työmatkarönsyilemään

Tapahtumapäivänä voi myös työmatkarönsyillä töihin ja töistä kotiin. Työmatkarönsyily on Meijän polun osana luontotyöpäiviä kehittämä konsepti, jonka ajatuksena on lisätä aktiivisia työmatkoja ja kotiseutuntemusta, mutta ennen kaikkea etsimisen, tutkimisen ja löytämisen riemua työikäisten elämään. Samalla saamme lisättyä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ihmisten aktiivista liikkumista.

3–30–300

Luontotyöpäiväviikolla voi pyrkiä saamaan kasaan myös 3–30–300 -luontosuosituksen luonnossa oleskelun ja liikkumisen suosituksen ensimmäiset numerot, eli ole luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tämä onnistuu helpoiten työmatkarönsyilemällä luontoympäristöissä, mutta esimerkiksi myös pitämällä viikon mittaan kolme kävelypaleveria, tai siirtämällä muutaman kokouksen ulkoympäristöihin. Kävelypalavereja voi pitää niin etänä, kuin myös työporukallakin ja kokoustaa voi lähipuistossa, satamassa tai vaikkapa kansallispuistoissa.

Kaikki luontoon liikkumaan – Rammat retkeilijät

Kaikki luontoon liikkumaan – Rammat retkeilijät

Rammat retkeilijät ry on Suomen ensimmäinen, vuonna 2024 ponnistettu yhteisö, joka kokoaa siipiensä alle muun muassa kaikki toimintarajoitteiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, neuromoninaiset sekä kehosyrjintää kokevat retkeilijät. Tarkoituksemme on tuoda esiin retkeilyn moninaisuutta ja soveltavan retkeilyn tietoutta ja osaamista sekä rikkoa stereotypioita ’oikeasta retkeilijästä’ ja ’oikeista retkistä’. Edistämme samalla edellä mainittujen vähemmistöjen luontoliikkumisen näkyvyyttä ja lisäämme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luontoiluun. Joidenkin mielestä rumana pidetty termi ’rampa’ on voimauttavaa ottaa haltuun. 

Tänä vuonna Rammat retkeilijät -yhteisö sai laittaa hynttyyt yhteen Retkihaasteen kanssa, ja kehitti Retkihaasteeseen kaksi haastekohtaa. 

Helsingin Lammassaaressa pääsee tarkkailemaan lintuja meren ääreen rakennetusta esteettömästä piilokojusta. Ruunaan retkeilyalueella Neitikoskella esteettömällä reitillä pääsee taas aivan kosken kuohujen äärelle.

Suunnittelimme haastekohdan ”Retki esteettömiin retkirakenteisiin tutustuen”, sillä haluamme nostaa esiin tärkeitä huomioita luonnossa liikkumisen saavutettavuudesta. Millaiset retkeilyolosuhteet mahdollistavat sen, että kaikenlaiset luonnossakulkijat toimintakyvystään riippumatta voivat nauttia retkeilystä turvallisesti ja vaivattomasti?  

Oletko esimerkiksi pohtinut, kuinka suuri merkitys pienilläkin rakenteellisilla yksityiskohdilla voi olla retkeilijöille? Esimerkiksi kynnys puuvaraston ovella saattaa tehdä polttopuiden hakemisesta mahdotonta pyörätuolilla liikkuvalle. Vastaavasti liian matala tulipaikka voi vaikeuttaa sen käyttöä henkilöille, joilla on selkä- tai polvivaivoja. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään kulkuramppia tai leveämpää polkua – se on kokonaisuus, jossa huomioidaan monenlaiset tarpeet ja varmistetaan, että luontoelämykset ovat kaikkien ulottuvilla.  

Tämän haastekohdan myötä haluamme herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, miten retkirakenteita voidaan kehittää entistä saavutettavammiksi ja inklusiivisemmiksi.

Halusimme mukaan myös haastekohdan, joka kiinnittää huomiota retkeilyn sosiaaliseen puoleen. Haastekohta ”Retki ramman kanssa” kannustaa tarkastelemaan retkeilyä uudesta näkökulmasta: yhdessä lähtemisen ja toisen tukemisen kautta. 

Retkeilyyn on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, mm. käsipolkupyöriä.

Hyvin moni toimintarajoitteinen kipuilee retkiseuran puutteesta, koska he eivät toimintarajoitteen vuoksi uskalla tai pysty lähtemään yksin luontoon. Joillekin retkeilyseura on ehdoton edellytys retkille pääsemiseksi. Seurassa liikkuminen ei ainoastaan tuo turvaa, vaan myös rohkaisee ja tekee retkeilystä sosiaalisen, jaetun elämyksen.  

Retkeily on usein kivempaa kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Mustasaarenkeitaalla Isojoella kulkee esteetön lankkupolku suolla.

Kuka tahansa meistä voi tarvita apua luonnossa liikkumiseen jossain elämänvaiheessa, oli kyseessä sitten rollaattoria käyttävä isoäiti, polvivaivainen isä, uupumuksesta toipuva ystävä tai heikkonäköinen naapuri. Toivomme haastekohdan rohkaisevan tarjoamaan ja myös kysymään retkiseuraa, sillä luontoelämykset ovat kaikkia varten. Retkikavereita voi etsiä esimerkiksi Rammoista retkeilijöiden somesta, erilaisten vertaistukiyhdistysten ja -yhteisöjen sekä paikallisten some-ryhmien avulla.

Porvoon Varlaxuddenissa kulkee esteetön lankkupolku merenrantakallioille, joka parantaa alueen saavutettavuutta myös talvisin.

Minne sinä aiot mennä tutustumaan esteettömiin retkeilyrakenteisiin? Entä kenen kanssa aiot mennä ramparetkelle? 

Tiina Nopanen 
Rammat retkeilijät ry varapuheenjohtaja 


Tämän vuoden Retkeilyhaasteen retkistä voi lukea aiemmin tänä vuonna julkaistusta blogistamme täältä.

Luontosuositus – kohden terveempiä luontoympäristöjä

Luontosuositus – kohden terveempiä luontoympäristöjä

Tällä hetkellä sekä ilmastonmuutoksen, lajikadon, ympäristöjen saastumisen että maankäytön kaltaiset ihmisten aiheuttamat ilmiöt vähentävät ja köyhdyttävät vauhdikkaasti luontoympäristöjämme, ja vaikuttavat negatiivisesti terveyteemme ja hyvinvointiimme. Tästä johtuen paitsi ihmisten luontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen lisääminen, myös näistä luontoympäristöistä ja niiden luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen merkitys kasvaa jatkuvasti. 

Luontoympäristöjen ennallistaminen tarjoaa miljoonia mahdollisuuksia lisätä sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia.

Myös rakennettujen alueiden, kuten kaupunkien, viherryttäminen ja villiinnyttäminen nousevat yhä tärkeämpään rooliin ympäristön ja ihmisen terveyden näkökulmasta. 

Tällainen toiminta vastaa myös kaupunkilaisten toiveisiin, sillä esimerkiksi Tampereella yli 95 prosenttia asukkaista toivoo kaupunkipuiden sekä viheralueiden säilyttämistä ja lisäämistä (Tampere 1/2025). Yksinkertainen ohjeistus terveellisten elinympäristöjen muutokseen voisikin olla: ’Etsikää harmaata, ja sitten etsikää tapoja muuttaa ainakin osa näistä harmaista alueista vihreiksi ja sinisiksi’. 

Ihmisten hyvinvointi perustuu luonnon suomiin aineettomiin hyötyihin. Tällä hetkellä luontoympäristömme heikkenee heikentäen myös meidän ihmisten mahdollisuuksia terveelliseen ja hyvään elämään. Voimme kuitenkin aktiivisesti alkaa edistämään luontoympäristöjemme hyvinvointia ja näin lisätä myös omaa hyvinvointiamme.

Viheryhteyksien lisääminen ja ennallistaminen on tärkeää ihmisten, eläinten sekä kasvien luontoympäristöissä liikkumisen mahdollistamiseksi sekä luontokontaktien määrän kasvattamiseksi rakennetuissa, tai muuten ihmisten muokkaamissa ympäristöissä. Kävelyyn, pyöräilyyn ja luontokontakteihin kannustavat ympäristöt ovat myös terveytemme kannalta erityisen merkityksellisiä (Makram ym. 2025).

Tästä syystä alkuperäisen 3–30–300 -mallin suositukset jo täyttävien kaupunkien tulisi panostaa asukkaiden aktiivisen liikkumisen ja ulkoilun lisäämiseen sekä viheryhteyksien luomiseen samalla kun ne monimuotoistavat jo olemassa olevia luontoympäristöjä. Ilmastonmuutoksen myötä myös laadukkaiden reitistöjen ja niiden ympärivuotisen kunnossapidon merkitys ihmisten aktiivisen liikkumisen mahdollistajana ja edistäjänä kasvaa vauhdilla.  


Kaupunkisuunnittelun trendiksi on viimeaikoina noussut niin sanottu 3-30-300 -suositus, jonka mukaan 

  • Kaikkien on voitava nähdä 3 isoa puuta kotoaan, koulustaan, työ- tai hoitopaikaltaan.
  • Jokaisella asuinalueella tulisi olla vähintään 30 prosentin puiden latvuspeittävyys.
  • Kenenkään ei pitäisi asua yli 300 metrin päässä lähimmästä julkisesta (ja laadukkaas-
    ta) viheralueesta.

Suomessa kaikki nämä tavoitteet täyttyvät lähes sataprosenttisesti jo nyt (Yggdrasil-hanke, 2025). Asumme puiden ympäröimänä ja metsien keskellä ja 97 prosenttia suomalaisista asuu alle 300 metrin päässä lähivirkistykseen soveltuvasta alueesta (Liiteri, 2025). Suurimmista kaupungeista löytyy kuitenkin alueita, joissa latvuspeittävyys jää alle 30 prosentin. Esimerkiksi Helsingin asukkaista 33 prosenttia ja Tampereen asukkaista 25 prosenttia asuu alueilla, joilla latvuspeittävyys jää alle suosituksen. (FIGBC)

Tällaisen kaupunkirakenteeseen liittyvää luontokontaktien vajetta tulee korjata paitsi muuttamalla määrätietoisesti kaupunkiympäristöjämme, myös lisäämällä ihmisten luontoympäristöihin hakeutumista. 

Vaikka kaupunkisuunnittelussa 3-30-300 -malli on toimiva suunnannäyttäjä, se voi jäädä asukkaille etäiseksi ja vaikeaksi tarttua kiinni; Vain aktiivisimmat meistä lähtevät ajamaan lisää puita kotikadulle tai innostavat naapureita aktivoitumaan latvuspeittävyyden lisäämisestä kotikortteliin. Luontosuosituksen muodossa 3–30–300 -mallia voidaan helpommin soveltaa kaikkien asukkaiden arkeen.

Viiden minuutin viherkaupungit
Pääseekö kodistasi viidessä minuutissa kävellen laajemman luontoalueen äärelle? Viidessä minuutissa kävelee noin 400 metrin matkan. Tätä mittayksikköä on alettu käyttää myös kaupunkisuunnittelussa; arkiset palvelut pitäisi pystyä löytymään viiden minuutin, tai 400 metrin päästä, kotoa. Sääntöä voisi käyttää myös viheralueiden saavutettavuuden mittaamiseen. Suomessa tämä sääntö näyttäisikin lähiluonnon osalta pääasiassa toteutuvan, joten voisimme alkaa puhumaan viiden minuutin viherkaupungeista.