Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään kolmannen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.
Kilpailuun voi jättää kuvia sunnuntaihin 10.9.2023 saakka.
Valokuvakilpailun säännöt
Kilpailu on avoin kaikille. Lähetä kuvasi 10.9. mennessä sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com. Kuvaaja voi lähettää kilpailuun 1–3 kuvaa. Laita mukaan kuvaajan nimi ja yhteystiedot, sekä kuvan ottopaikka. Kuvien tulee olla kuvaajan itse ottamia ja kuvattu Keski-Suomessa kuluneen vuoden aikana. Jos kuvissa näkyy tunnistettavia henkilöitä, pitää näiltä henkilöiltä olla lupa mahdolliseen julkaisemiseen.
Kuinka kilpailu etenee?
Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 valokuvaa, jotka julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Keski-Suomen reitistöviikolla. Julkaistuista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.
10 valitun kuvan kuvaajat saavat kuvastaan Fine Art Printtinä tulostetun A4-kokoisen teoksen itselleen. Kuvat tulostaa Luovan valokuvauksen keskus. Nämä 10 valittua kuvaa julkaistaan järjestäjien kanavissa Keski-Suomen reitistöviikkoon liittyvissä julkaisuissa. Kuvaajien nimet tulevat aina esille julkaisun yhteyteen.
Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia luontoliikuntareitistöjä tutuksi niin keskisuomalaisille kuin kauempaa tuleville vierailijoille ja samalla aktivoida ihmisiä liikkumaan luontoon.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastaa suomalaisia liikkumaan ja vaikkapa keskustelemaan liikkumisen yhteydessä. Helsingissä tapahtumapäivää vietetään sunnuntaina 27.9. presidentin syntymäpäivien johdosta.
Meijän polku luonnollisesti vastaa mukavaan haasteeseen ja haastaa kaikki keskisuomalaiset liikkumaan myös sunnuntaina 27.9. Keskustelu ei ole pakollista.
Niinistön lenkki
Helsingissä presidentti on kutsunut ihmisiä kävelylle Töölönlahden ympäri. Reitti Töölönlahden ympäri kulkee kaupunkiluonnossa ja rantamaisemissa, joten haasteeseen on helppo vastata täältä lukemattomien järvien ja upeiden rantareitistöjen Keski-Suomessa. Töölönlahden kierros on noin 2,5 kilometriä, joten kutsuttakoon reipasta kahden ja puolen kilometrin kävelypyrähdystä täällä Keski-Suomessa sitten Niinistön lenkiksi*.
Lähtekäämme siis sunnuntaina kaikki liikkumaan rantamaisemiin ja rantareitistöille! Teema sopii myös mainiona avauksena tulevalle Keski-Suomen reitistöviikolle, jonka teemana sattuu tänä vuonna olemaan reitistöt vesistöjen äärelle.
Jos haluaa osallistua presidentin haasteeseen somessa, niin #liikkumishaaste -tunniste mukaan. Ja keskisuomalaisena mausteena voi laittaa #keskisuomi ja #reitistöt.
Onnea ei matkaan tarvitse toivotella, kun jo keskisuomalaisissa rantamaisemissa liikkuminen on onnea.
* Kahden ja puolen kilometrin kävely tuo päivään lisää noin 3 500 askelta. Tämä sattuu olemaankin määrä, joka uupuu useimpien suomalaisten päivittäisistä askelmääristä. Eli Niinistön lenkkiä voi suositella tehtäväksi useamminkin.
JOS olet kiinnostunut lisäämään enemmänkin Niinistön lenkkejä arkeesi, niin vilkaiseppas Miljoonan askeleen haasteemme.
Reitistöt vesistöjen äärelle – Keski-Suomen reitistöviikko 2023
Sinisten ympäristöjen, eli vesistöjen, hyvinvointi- ja terveyshyödyistä kasautuu koko ajan enemmän tutkimustietoa. Maailmalla ovat nousemassa Blue Health ja Blue Care -käsitteet. Myös Suomessa tietoisuus on lisääntymäsä ja aiheiden tiimoilta on toteutettu esimerkiksi muutamia hankkeita. Suomalaisille tutuin, ja suosituin, vesiympäristöjen virkistyskäyttömuoto on uinti ja uintia harrastaa 66,8 prosenttia aikuisväestöstä. (Luke) Vesistöjen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kuitenkin paljon laajempi merkittävänä osana luonnon ekosysteemipalveluita ja tietenkin myös suomalaista sielunmaisemaa. Samoin merkittävää on vesistöjen ja niiden äärellä olevien reitistöjen potentiaali liikkumisen, luonnossa oleskelun ja hyvinvoinnin sekä terveyden lisäämisessä.
Syyskuussa polkumme johdattelevatkin meidät tämän potentiaalin äärelle ja sinisiin ympäristöihin. Keski-Suomen reitistöviikolla lähdemme esittelemään ja aktivoimaan sinisiin ympäristöihin johtavien reitistöjen monia mahdollisuuksia.
Jos teillä on reitistöjä järvien, lampien, jokien, purojen, soiden tai kosteikkojen äärelle, niin tervetuloa mukaan tekemään keskisuomalaista luonnossa liikkumisen ja oleskelun tulevaisuutta! Voitte järjestää esimerkksi retkiä, opastuksia tai muita tapahtumia reitistöillä, tai sitten vain lähteä luontoon liikkumaan ja nauttimaan. Lisää tietoa ja vinkejä reitistöviikon sivuilta.
To celebrate international Outdoor Office Day, we are publishing the Mossy Mind Syndrome (MMS) poster in english.
The poster was originally made to encourage Finnish work towards nature as a part of Luontotyöpäivä concept, but it is perfectly suitable for use elsewhere as well.
You can print a poster (A3 size) from the file below, or you can save the .jpg file to your computer.
We wish everyone more and more opportunities to take their work to natural environments so that we can avoid the Mossy Mind Syndrome or other challenges brought by physical inactivity and being indoors. For the symptoms of a Mossy Mind Syndrome we recommend:
At least 30 minutes of outdoor activity in natural environments per day (active commuting, walking meetings, telephone meetings and remote meetings on foot)
aim for 300 minutes of contact with nature per week (active commuting, outdoor office, walking meetings, remote meetings outdoors…)
a two-minute walk, stretching and/or strength training session every 30 minutes throughout the workday.
reducing sitting to less than 300 minutes (5 hours) a day.
The page was last updated in June 2026, when the Mossy Mind Syndrome posters were updated to follow the principles of the 3–30–300 Nature Recommendation.
Kiireetön luonnossa oleskelu tarjoaa elämyksiä ja mahdollistaa haltioitumisen
Keski-Suomen vaihteleva luonto on tutustumisen arvoinen. Soivat maisemat -hankkeen retkillä olemme rauhassa havainnoineet lähiluontoa ikäihmisten kanssa, ja olemme huomanneet muutoksia retkeläisten toiminnassa.
Kun metsään haluat mennä nyt – niin todella yllätyt
Tutussa lähiluonnossa usein vain pistäydytään koiran kanssa tai hyödynnetään oikopolkua, jotta säästetään muutama minuutti matka-ajasta. Kun malttaa ottaa itselleen aikaa, lähteä ulos ja havainnoida tuttua lähiluontoa kaikin aistein, voi todella yllättyä. Näin on käynyt myös retkillämme – lähiluonto on avautunut uudella tavalla ja tarjonnut retkiläisille uusia elämyksiä.
Käenkaalin, eli ketunleivän, maistamisen jälkeen monille retkeläisille on noussut nuoruudesta mieleen myös muistoja kallioimarteen juuren makeasta mausta. Mämminiemen retkellä kallioimarteita tyydyttiin vain katselemaan.
Kevään edetessä on retkille osallistujien kiinnostus herännyt jo entuudestaan tuttujen kasvien lisäksi myös uusiin kasveihin. On alettu havainnoimaan vihreän värisävyjen valtavaa kirjoa ja tarkasteltu ajan kanssa vaatimattomiakin kukintoja yksityiskohtaisesti. Ollaan maisteltu tuoreita ketunleipiä ja taivasteltu tulevaa mustikkasatoa. Tutut metsien ”sirittäjät” tunnistetaan jo Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla todellakin sirittäjän, kirjosiepon ja vihervarpusen ääniksi.
Retkille osallistujien kiinnostus oppia lisää luonnosta on ihailtavan aitoa ja pyyteetöntä. Osallistujat ovat alkaneet ottaa valokuvia aiempien maisemakuvien lisäksi myös ympäröivän luonnon yksityiskohdista, kuten isojen kivien sammalista ja jäkälistä, kosken kuohuista, kasvien lehtien yksityiskohdista ja kukinnoista. Olisivatko retkeläiset päässeet jopa haltioitumaan?
Tarinoiden merkitys luontoretkillä on suuri. Tai paremminkin osallistujien toisilleen jakamien tarinoiden. Hankkeen retkille osallistuu erilaisista seniorijärjestöistä ihmisiä, jotka eivät aina tunne ennalta toisiaan. Luonnossa kiireettömästi liikkuen osallistujat havainnoivat ympäristöään, pysähtelevät ihmettelemään, ottamaan valokuvia sekä jakamaan kokemuksiaan avoimesti, muistellen eri elämänvaiheiden tapahtumia ja ikimuistettavia matkojaan ja luontokokemuksiaan eri puolilta Suomea. Keruuretkien aikana syntyy ryhmäläisille myös uusia, yhteisiä kokemuksia.
Vehreät moni-ikäiset sekametsät ovat nousseet hankkeen tekemissä kyselyissä yhdeksi suosikkiympäristöistä. Kuvan sekametsä löytyy Äänekosken Kapeenkoskelta.
Keruuretkien lähiluontokohteet on valikoitu yhdessä osallistujien kanssa. Olemme vierailleet seniorijärjestöjen tilaisuuksissa keskustellen ja kysellen luontokokemuksista ja moninaisista toiveista. Palautteita on kertynyt runsaasti ja näissä suosikiksi ovat nousseet Keski-Suomen luontoon luontevasti kuuluvat järvimaisemat, veden äären rentouttavat äänimaisemat, lintujen laulu ja vehreät moni-ikäiset sekametsät. Näitä elementtejä me keruuretkillä tallennamme ja hyödynnämme järjestöjen käyttöön jaettavissa luontovideoissa, joista osaan sävelletään myös musiikkia.
Luonnossa haltioituminen
Suomalaisessa kansanperinteessä luonnolla on erityisen tärkeä asema. Luonto merkitsi aikoinaan myös ihmisen luonnetta. Omaa luontoaan pystyi kehittämään havainnoimalla ympäröivää luontoa, olemaan läsnä ja käyttämällä kaikkia aistejaan. Näin toimiessa herää kiinnostus ymmärtää asioita, oppia uutta ja kokea aitoja elämyksiä.
Runsas lumisade toukokuussa yllätti retkeläisten lisäksi myös telkkäpariskunnan. Telkkä tunnetaan Kalevalan sotkana, jonka munimista munan kuorista syntyi maankamara ja taivaankansi. Pääsimme siirtymään ajassa esi-aikaan. Kohtaaminen tarujen kanssa jää upeaksi muistoksi retkeläisille.
Filosofiassa ja taidemaailmassa subliimi-käsite tarkoittaa jotain erityisen vahvaa, ihmisen käsityksen ylittävää asiaa tai ilmiötä. Luonnossa tällaisia subliimi-ilmiöitä kohtaa usein. Keruuretkillä olemme kokeneet jääkauden muovaaman luonnon uudella tavalla ja ihmetelleet kaikessa rauhassa harjuja ja siirtolohkareita. Myös sään erilaiset ääri-ilmiöt tarjoavat vahvoja kokemuksia, kuten retkillämme toukokuinen lumisade ja sen myötä joulukorttimaiset maisemat Kapeenkoskella, tai myrskytuulet Päijänteen rantakallioilla.
Vahvoista ja positiivisista tunteista käytetään nykyajan psykologiassakin termiä haltioituminen. Sanan etymologia on suomalaisessa kansaperinteessä. Keruuretkien osallistujista ei ole vielä kukaan niin haltioitunut, että olisi havainnut keruuretkillä alisen väkeä; maahisia, metsänneitoja tai haltijoita. Tai ainakaan jakanut näitä kokemuksia vielä meille muille.
Mutta retkiähän on vielä edessä…
Janne Laitinen Biologi, Meijän polku, Jamk Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.
Kuvat Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.
Soivat maisemat -hankkeesta kirjoitettiin aiemmin keväällä blogissamme.
Keski-Suomi kohden luonnossa liikkumisen noosfääriä
Runsas vuosi sitten julkaistussa Meijän Keski-Suomi -teoksessa Meijän polun Janne Laitinen ja Juho Jäppinen tarkastelivat, miltä Keski-Suomi näyttää Instagramin kuvavirran läpi katseltuna. Tarkastelusta heräsi lisäkysymyksiä siitä, millainen kuvasto on Keski-Suomesta muotoutumassa ja kuinka tähän kuvastoon voidaan joukkoistetun brändityön avulla vaikuttaa? Laitinen ja Jäppinen kirjoittivat, että luodaksemme kuvan monimuotoisesta ja moninaisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstä meidän tulee tietoisesti nostaa esille asioita, joilla halutaan erottautua. Tällaisia keskisuomalaisia positiivisia erottautumistekijöitä ovat puhdas luonto vesistöineen, metsineen, mäkineen, laaksoineen, soineen ja antimineen kaikkina vuoden aikoina.
Tätä ajatusta olemmekin pitäneet yllä Meijän polun Instagram-kanavalla vuodesta 2019 lähtien julkaisemalla keskisuomalaista luontokuvaa sekä jakamalla aktiivisesti myös muiden kuvaajien #keskisuomi -tunnisteella jaettuja luontoa ja luonnossa liikkumista esitteleviä kuvia.
Tekoälyn kuva Keski-Suomesta
Tekoälypohjaisten ratkaisujen vauhdikkaan kehittymisen ja niiden käytön yleistymisen myötä esitimme loppukeväästä 2023 samanlaisen kysymyksen tekoälypohjaiselle kuvia generoivalle Dall·E 2 -ohjelmalle: Miltä Keski-Suomen luonto näyttää? Halusimme testata, että millainen kuva kyseisellä tekoälysovelluksella on Keski-Suomesta ja sen luonnosta sekä luonnossa liikkumismahdollisuuksista (reitistöt). Tämä ohjelma generoi uusia kuvia käyttämällä internetistä löytyvää, aiheeseen liittyvää kuvastoa ’inspiraationaan’.
Miltä siis Keski-Suomi näyttää keväällä 2023 tekoälyn generoimien kuvien läpi katseltuna? Tämän tekstin kuvituksena on käytetty Dall·E 2:n luomia kuvia Keski-Suomesta. Kuvia on generoitu seuraavin hakulausekkein: ”Foot path through Central Finnish forest, photography”, ”Central Finnish lake view with forests, summer, photography” ja ”Central Finnish swamp view with forests, summer, photography”, eli tekoälyä pyydettiin luomaan kesäisiä (valo)kuvia keskisuomalaisista järvistä, metsistä, soista ja kävelyreitistöistä.
Kuten oheisista kuvista näkyy, tekoälyn mielikuva keskisuomalaisesta luonnosta ja reitistöistä vastaa varsin hyvin todellisuutta. Voit verrata kuvia blogin lopussa oleviin, keskisuomalaisten itse Keski-Suomesta ottamiin samanteemaisiin kuviin. Kuvat on poimittu Instagramista #keskisuomi -tunnisteen avulla.
Kuinka luoda vahvempaa mielikuvaa keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista?
Uskomme Meijän poluilla vahvasti aktiiviseen tekemiseen ja osallistamiseen. Myös mielikuvat keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista oleilun, liikkumisen, matkailun ja hyvinvoinnin saralla syntyvät vain tekemällä.
Kuinka sitten osallistua Keski-Suomen luonnon ja luonnossa liikkumiseen noosfäärin, eli mielikuvien ja yhteisen tietoisuuden, luomiseen? Liikkumalla luonnossa ja jakamalla kokemuksia muille. Alueellista näkyvyyttä edistetään #keskisuomi -tunnisteen käytöllä.
Keski-Suomen reitistöviikolla syyskuussa on tätä tärkeää vaikuttamistyötä mahdollista tehdä isommalla porukalla, ja tuoda keskisuomalaisten reitistöjen ja luonnossa liikkumisen upeita mahdollisuuksia esille niin omassa lähiympäristössä kuin sähköisessäkin maailmassa. Kuinka se sitten tapahtuu? Lähtemällä liikkeelle ja nauttimalla keskisuomalaisessa luonnossa oleskelusta ja liikkumisesta. Sekä taltioimalla näitä hetkiä ja jakamalla niitä muille #keskisuomi -tunnisteen avulla.
Tervetuloa Jyväskylään ja Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen äärelle! Liikuntahaasteeseen voit vastata lähtemällä kiertämään Jyväsjärven Rantaraittia, ja pysähtymällä matkan varrella ulkokuntosaleille kuntoilemaan!
Karttaan on merkitty 14,2 kilometrin mittaisen Rantaraitin varrella sijaitsevat ulkokuntosalit (oranssi), porrasharjoittelupaikat (violetti) ja uimarannat (sininen). Kuvakollaasi eri ulkokuntosaleista löytyy alta.
Jyväsjärven kiertävä Rantaraitti on pituudeltaan 14,2 kilometriä, ja ulkokuntosaleja sen varrella on 9. Näin reitin kiertäessäsi saat kerättyä reilut 20 000 askelta ja tehtyä 450 lihaskuntoliikettä. Haasteen voi suorittaa myös pyörällä liikkuen. Samalla liikkuessa saa kerättyä myös runsaasti hyvää oloa ja useamman tunnin ulkoilua upeissa maisemissa lähiluonnon äärellä.
Kuinka liikkeelle?
Haasteen voi ottaa vastaan kilpailunomaisesti, jolloin tavoitteena on kiertää lenkki mahdollisimman nopeasti ja valita vaativia lihaskuntoliikeitä, kuten leuanvetoja ja pistoolikyykkyjä, eri ulkokuntosaleilla. Suurimmalle osalle kaupunkilaisista haaste kannattaa kuitenkin ottaa vastaan mukavan ulkoilupäivän merkeissä. Tällöin kuljetaan rauhallisella tahdilla, pidetään taukoja matkan varrella ja valitaan lihaskuntoliikkeitä, joita pystytään tekemään helposti ja turvallisesti. Mukaan voi myös liittää kahvi- ja jäätelöhetket upeissa rantamaisemissa. Ja miltäpä kuulostaisi ruokailu haasteen päätteeksi jossain ravintolassa Rantaraitin varrella?
Kävellen liikunnalliseen retkeen kannattaa varata 3-5 tuntia, raikasta juomaa ja evästä, taikka rahat kahvihetkeä tai ruokailua varten. 5 tuntia ulkoympäristöissä vastaa myös 3–30–300 -luontosuosituksen viikkottasolla luonnossa vietettävää tavoiteaikaa. Liikkeelle lähtemällä tulee siis kerättyä hyvinvointi- ja terveyshyötyjä monella tavalla! Pyörällä matka sujuu luonnollisesti sitten vauhdikkaammin.
Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalien teemat ja laitteet vaihtelevat. Kuvassa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektin väkeä testaamassa Lutakon ulkokuntosalin iäkkäämmälle väestölle suunnattua laitteistoa.
Jos haaste tuntuu aluksi liian suurelta, niin kesän mittaan kuntoa voi lähteä kohottamaan hiljalleen, jolloin itse haasteeseen voi tarttua loppukesästä tai alkusyksyn aikana. Voit aloittaa lyhyemmillä kävelylenkeillä, esimerkiksi 2–3 kilometrin mittaisilla, ja lisätä matkaa hiljalleen kesän mittaan. Valitse etappeja, joissa voit pysähtyä myös ulkokuntosalilla tekemään lihaskuntoliikkeitä. Lihaskuntoliikkeitä voi harjoitella helposti myös esimerkiksi portaita, penkkejä, pöytiä, isoja kiviä ja kaiteita apuna käyttäen. Myös lihaskuntoliikkeiden määrää ja sarjojen pituutta voi kasvattaa hiljalleen kesän mittaan. Kesän kuumimpina viikkoina suosittelemme liikkumaan aikaisin aamusta tai loppuillasta, jolloin lämpötila ei ole kohonnut liian korkealle. Ja lämpimillä ilmoilla runsaasti kylmää juomavettä mukaan. Ja uikkarit.
Aloittelijan ulkokuntosalitreeni
Jos et ole juurikaan tehnyt lihaskuntoliikkeitä, niin aloita perusliikkeistä. Tällaisia voi olla esimerkiksi kyykky, askelkyykky, penkiltä ylösnousu, päkiöille nousu, punnerrus penkkiä/telinettä vasten, soutuliike telineestä kiinni pitäen, erilaiset vatsa- ja selkälihasliikkeet sekä eri ulkokuntosaleilta löytyvien laitteiden omat liikkeet. Myös erilaiset hypyt, roikkuminen ja tasa-painoharjoitteet voi laskea mukaan sarjoihin. Ajanottoa vaativissa liikkeissä 10 sekuntia on yksi toisto. Näin esimerkiksi minuutin yhden jalan seisonta vastaa 10 toistoa.
Voit lähteä liikkeelle 3 x 10 toiston sarjoilla ja lisätä toistoja ja/tai sarjojen määrää kesän edetessä. Eli jos aluksi saat tehtyä esimerkiksi kolme kymmenen toiston kyykkysarjaa, niin kesän mittaan voit kasvattaa sarjoja niin, että jaksat tehdä 5 x 10 toistoa. Joka onkin sattumalta 50 lihaskuntoliikettä, eli yhden pysähdyksen tavoitemäärä.
Citius, altius, fortius
Alkuperäisessä haasteessa* tavoitteena on kiertää Jyväsjärven Rantaraitti kesän kuluessa kahteen kertaan ulkokuntosaleista nauttien. Suosittelemme kuitenkin ensimmäisen onnistuneen kierron jälkeen ottamaan lenkki vaikka viikottaiseksi tavaksi. Voit liikkua kävellen, ja ajan ollessa kortilla esimerkiksi pyörällä. Myös hölkkääminen ja muut aktiiviset liikkumismuodot on sallittuja. Voit pitää päiväkirjaa kierrokseen käyttämästäsi ajasta ja tekemistäsi lihaskuntoliikkeistä ja ottaa tavoitteeksi parantaa aikaa. Voit myös vaikeuttaa lihaskuntoliikkeitä kun edelliset liikkeet alkavat tuntua liian helpoilta. Lihaskuntoliikkeiden määrää voi myös kasvattaa… Miltä kuulostaisi 100 liikettä per ulkokuntosali?
Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin voisi olla hyvä päämäärä, otimme haasteen vastaan sitten missä muodossa tahansa.
Lisätietoa Jyväskylän ulkokuntosaleista löytyytäältä.
Jos kaipaat lisää haasteita, tai pitkäkestoisempaa liikkumista, niin voit tutustua Meijän polun Vuosikellon haasteisiin täällä.
*Toukokuun lopulla 2023 Jyväskylän yliopiston Wisdom-verkoston tutkija Panu Halme kiersi Jyväsjärven Rantaraitin ja pysähteli matkan varrella olevilla ulkokuntosaleilla tekemässä lihaskuntoliikkeitä. Kokemuksesta innostuneena Halme haastoi sosiaalisessa mediassa kaikki kaupunkilaiset tekemään saman kahdesti tulevan kesän aikana itse valitsemallaan kulkutavalla (kävely/pyöräily/rullaluistelu) ja pysähtymään ulkokuntosaleilla lihaskuntoliikkeitä tekemään. Meijän polku haastettiin mukaan, joten lisäsimme ulkokuntosaleille hieman lisähaastetta; Eli kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdään 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Liikkeitä voi olla useita erilaisia jokaisella ulkokuntosalilla. Näin saamme lenkin aikana myös kokonaisvaltaisen koko kehon lihaskuntoharjoituksen.
Kuinka viedä työtä kohden luontoa -juliste julkaistu!
Keräsimme lähestyvän Luontotyöpäivän ja Työmatkarönsyilyn erikoisviikon kunniaksi ja muistin virkistykseksi julisteen erilaisista tavoista viedä työtä kohden luontoa. Julisteen voi tulostaa työpaikan, työpisteen tai vaikkapa oman kotitoimiston seinälle muistuttamaan niistä monista tavoista, joilla omaa, tai työtovereiden, työtä ja hyvinvointia voi kohentaa helposti ja luonnollisesti. A3-kokoisen julisteen voi ladata tästä.
Luontotyöpäivää vietetään taas 19.5. ja kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 15.6. Kaksi upeaa mahdollisuutta lisätä luontoa omaan työarkeen. Lähtekäähän mukaan molempiin tapahtumiin.
Ja muistutukseksi: Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa. Käykäähän osallistumassa!
Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa.
Missä, tai millä tavalla sinä voisit viedä omaa työstäsi luontoympäristöön? Vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan alla olevan linkin kautta.
Kilpailu on käynnissä 2.–11.5.2023. Saatuja ideoita jaetaan kaupungin sosiaalisen median kanavissa vinkkeinä erilaisista osallistumistavoista myös muiden kokeiltavaksi.
Virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 19.5. ja työmatkarönsyilyn viikkoa koko Luontotyöpäivää edeltävä viikko. Lähtekäähän viemään työtä kohden luontoympäristöjä!
Jos Luontotyöpäivä ei ole entuudestaan tuttu, ja kaipaat hieman suuntaa ennen vastaamista ja ideointia, niin tietoa löytyy Luontotyöpäivä-sivustolta. Katso myös tämän kevään kuuma uutuus, eli työmatkarönsyilyt. Ja sitten ideoita jakamaan!
Auringon valo ja lämpö hellii jo meitä ja luonto on heräilemässä. Nyt onkin oikea aika lähteä lähiluontoa aistimaan ja kevään vauhdikasta etenemistä tarkkailemaan.
Luontoympäristöt ja luontokokemusten moniaistisuus
Luontoympäristöt ja niiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen monin tavoin; luonnossa mm. verenpaine laskee ja stressi helpottaa. Sekä omaehtoinen luontoretki että ohjattu luontokokemus vaikuttavat myönteisesti mielialaan. Ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan viiden aistin kautta. Näitä ovat haju-, maku-, tunto-, näkö- ja kuuloaisti. Keskeistä luontokokemuksille onkin niiden moniaistisuus: äänimaisema, visuaalinen maisema sekä kinesteettinen kokemus eli itse luonnossa liikkuen ja kokien, tuottavat hyväksyvän läsnäolon ja luontoyhteyden kokemuksia. (Salonen, 2020.)
Luontoelämys hyvinvointivaikutuksineen voidaan välittää myös valokuvan keinoin. Luontokuvien katselun on havaittu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä, sekä lisäävän positiivisia tuntemuksia ja tervehtymisen kokemuksia. Luontokuvaamista on luonnehdittu mm. terapeuttiseksi, meditatiiviseksi ja eheyttäväksi kokemukseksi. (Meuronen & Penttinen, 2017.)
Myös äänimaisemalla on merkittävä rooli luonnonrauhan kokemisessa, ja luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan välittää myös luonnonääniä sisältävällä nauhoitteella. Luonnossa tallennettujen äänien avulla voidaan rentouttaa ja rauhoittaa, peittää häiritsevää perusääntä, tai vaikkapa muuttaa kokemus sisätilasta avarammaksi (Anttila, 2010).
Soivat maisemat
Jyväskylässä keväällä käynnistyneessä Soivat maisemat (Soima) -hankkeessa yhdistetään luonnossa liikkuminen ja oleskelu, valokuvaus, luonnon äänimaisemat sekä musiikki ikäihmisten hyvinvoinnin välineiksi. Yhdessä luonnossa liikkuessa havainnoidaan ja valokuvataan ympäröivää luontoa sekä lumoudutaan luonnon moniaistisesta kokemisesta. Retkillä biologian, valokuvauksen ja luontomatkailun asiantuntijat opastavat retkeläiset lähiluonnon saloihin ja keinoihin tallentaa näitä kokemuksia. Musiikin asiantuntijat nauhoittavat retkillä luonnon ääniä, säveltävät niiden lomaan musiikkia ja valmistavat studiossa äänimaisematallenteita. Tuloksena retkistä ja niillä tapahtuvasta luonnon tallentamisesta syntyy keskisuomalaista lähiluontoa sisältäviä audiovisuaalisia (AV) tuotteita, joiden avulla osallistujat voivat jatkaa luontokokemustaan kotona, tai jakaa sen vaikkapa sairaalan vuoteella olevalle omaiselleen. Hankkeen lopuksi retkiltä kootuista tallenteista ja niiden pohjalta tehdyistä teoksista kootaan näyttely Jyväskylän kaupunginkirjastolle maaliskuussa 2024.
Osallistujia Vanhusneuvostosta ja Jaso-asunnoista
Soima-hankkeen retkille on kutsuttu osallistujiksi hyvinvoinnista kiinnostuneiden senioriyhdistysten jäseniä. Olemme vierailleet alkuvuodesta kertomassa hankkeesta mm. Jaso-asuntojen tapaamisissa sekä Jyväskylän vanhusneuvoston kokouksessa. Vastaanotto on ollut innostunutta ja hanke onkin edennyt nyt ensimmäisiin luontoretkiin, joista ensimmäisellä suuntasimme Jyväskylän Haukanniemeen kokemaan ja tallentamaan alkukeväistä luontoa. Lisää retkiä eri kohteisiin on luvassa kevään, kesän ja syksyn aikana.
Hankkeen toteuttavat Jamkin musiikin, luontomatkailun, valokuvauksen ja hanketyön asiantuntijat. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kehittämisrahastosta.
Kuvat otettu Soivat maisemat -hankkeen ensimmäiseltä retkeltä Jyväskylän Haukanniemestä huhtikuun alkupuoliskolla. Kuvat Juho Jäppinen.
Anttila, J. (2010). Luonnon ja musiikin fuusio – Äänimaiseman suunnittelu tilaan. Kulttuurialan opinnäytetyö, media-ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
Meuronen, P, & Penttinen, M. (2015). Luontokuva hyvinvoinnin lähteenä. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö,Saimaan ammattikorkeakoulu.
Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
