Lähiluonto – Sivu 14 – Meijän polku

Keski-Suomi kohden luonnossa liikkumisen noosfääriä

Runsas vuosi sitten julkaistussa Meijän Keski-Suomi -teoksessa Meijän polun Janne Laitinen ja Juho Jäppinen tarkastelivat, miltä Keski-Suomi näyttää Instagramin kuvavirran läpi katseltuna. Tarkastelusta heräsi lisäkysymyksiä siitä, millainen kuvasto on Keski-Suomesta muotoutumassa ja kuinka tähän kuvastoon voidaan joukkoistetun brändityön avulla vaikuttaa? Laitinen ja Jäppinen kirjoittivat, että luodaksemme kuvan monimuotoisesta ja moninaisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstä meidän tulee tietoisesti nostaa esille asioita, joilla halutaan erottautua. Tällaisia keskisuomalaisia positiivisia erottautumistekijöitä ovat puhdas luonto vesistöineen, metsineen, mäkineen, laaksoineen, soineen ja antimineen kaikkina vuoden aikoina.

Tätä ajatusta olemmekin pitäneet yllä Meijän polun Instagram-kanavalla vuodesta 2019 lähtien julkaisemalla keskisuomalaista luontokuvaa sekä jakamalla aktiivisesti myös muiden kuvaajien #keskisuomi -tunnisteella jaettuja luontoa ja luonnossa liikkumista esitteleviä kuvia.

Tekoälyn kuva Keski-Suomesta

Tekoälypohjaisten ratkaisujen vauhdikkaan kehittymisen ja niiden käytön yleistymisen myötä esitimme loppukeväästä 2023 samanlaisen kysymyksen tekoälypohjaiselle kuvia generoivalle Dall·E 2 -ohjelmalle: Miltä Keski-Suomen luonto näyttää? Halusimme testata, että millainen kuva kyseisellä tekoälysovelluksella on Keski-Suomesta ja sen luonnosta sekä luonnossa liikkumismahdollisuuksista (reitistöt). Tämä ohjelma generoi uusia kuvia käyttämällä internetistä löytyvää, aiheeseen liittyvää kuvastoa ’inspiraationaan’.

Miltä siis Keski-Suomi näyttää keväällä 2023 tekoälyn generoimien kuvien läpi katseltuna? Tämän tekstin kuvituksena on käytetty Dall·E 2:n luomia kuvia Keski-Suomesta. Kuvia on generoitu seuraavin hakulausekkein: ”Foot path through Central Finnish forest, photography”, ”Central Finnish lake view with forests, summer, photography” ja ”Central Finnish swamp view with forests, summer, photography”, eli tekoälyä pyydettiin luomaan kesäisiä (valo)kuvia keskisuomalaisista järvistä, metsistä, soista ja kävelyreitistöistä.

Kuten oheisista kuvista näkyy, tekoälyn mielikuva keskisuomalaisesta luonnosta ja reitistöistä vastaa varsin hyvin todellisuutta. Voit verrata kuvia blogin lopussa oleviin, keskisuomalaisten itse Keski-Suomesta ottamiin samanteemaisiin kuviin. Kuvat on poimittu Instagramista #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuinka luoda vahvempaa mielikuvaa keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista?

Uskomme Meijän poluilla vahvasti aktiiviseen tekemiseen ja osallistamiseen. Myös mielikuvat keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista oleilun, liikkumisen, matkailun ja hyvinvoinnin saralla syntyvät vain tekemällä.

Kuinka sitten osallistua Keski-Suomen luonnon ja luonnossa liikkumiseen noosfäärin, eli mielikuvien ja yhteisen tietoisuuden, luomiseen? Liikkumalla luonnossa ja jakamalla kokemuksia muille. Alueellista näkyvyyttä edistetään #keskisuomi -tunnisteen käytöllä.

Keski-Suomen reitistöviikolla syyskuussa on tätä tärkeää vaikuttamistyötä mahdollista tehdä isommalla porukalla, ja tuoda keskisuomalaisten reitistöjen ja luonnossa liikkumisen upeita mahdollisuuksia esille niin omassa lähiympäristössä kuin sähköisessäkin maailmassa. Kuinka se sitten tapahtuu? Lähtemällä liikkeelle ja nauttimalla keskisuomalaisessa luonnossa oleskelusta ja liikkumisesta. Sekä taltioimalla näitä hetkiä ja jakamalla niitä muille #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuvia keskisuomalaisesta luonnosta #keskisuomi-tunnisteella Instagramissa alkukesästä 2023. Kuvien kuvaajat ylhäältä vasemmalta @annelipienimaki, @luontoa_kaikilla_aisteilla, @matkatja, @korpelamerja, @elinaaleksandraaa ja @katjahellman.

Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaaste

Tervetuloa Jyväskylään ja Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen äärelle! Liikuntahaasteeseen voit vastata lähtemällä kiertämään Jyväsjärven Rantaraittia, ja pysähtymällä matkan varrella ulkokuntosaleille kuntoilemaan!

Karttaan on merkitty 14,2 kilometrin mittaisen Rantaraitin varrella sijaitsevat ulkokuntosalit (oranssi), porrasharjoittelupaikat (violetti) ja uimarannat (sininen). Kuvakollaasi eri ulkokuntosaleista löytyy alta.

Jyväsjärven kiertävä Rantaraitti on pituudeltaan 14,2 kilometriä, ja ulkokuntosaleja sen varrella on 9. Näin reitin kiertäessäsi saat kerättyä reilut 20 000 askelta ja tehtyä 450 lihaskuntoliikettä. Haasteen voi suorittaa myös pyörällä liikkuen. Samalla liikkuessa saa kerättyä myös runsaasti hyvää oloa ja useamman tunnin ulkoilua upeissa maisemissa lähiluonnon äärellä.

Kuinka liikkeelle?

Haasteen voi ottaa vastaan kilpailunomaisesti, jolloin tavoitteena on kiertää lenkki mahdollisimman nopeasti ja valita vaativia lihaskuntoliikeitä, kuten leuanvetoja ja pistoolikyykkyjä, eri ulkokuntosaleilla. Suurimmalle osalle kaupunkilaisista haaste kannattaa kuitenkin ottaa vastaan mukavan ulkoilupäivän merkeissä. Tällöin kuljetaan rauhallisella tahdilla, pidetään taukoja matkan varrella ja valitaan lihaskuntoliikkeitä, joita pystytään tekemään helposti ja turvallisesti. Mukaan voi myös liittää kahvi- ja jäätelöhetket upeissa rantamaisemissa. Ja miltäpä kuulostaisi ruokailu haasteen päätteeksi jossain ravintolassa Rantaraitin varrella?

Kävellen liikunnalliseen retkeen kannattaa varata 3-5 tuntia, raikasta juomaa ja evästä, taikka rahat kahvihetkeä tai ruokailua varten. 5 tuntia ulkoympäristöissä vastaa myös 3–30–300 -luontosuosituksen viikkottasolla luonnossa vietettävää tavoiteaikaa. Liikkeelle lähtemällä tulee siis kerättyä hyvinvointi- ja terveyshyötyjä monella tavalla! Pyörällä matka sujuu luonnollisesti sitten vauhdikkaammin.

Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalien teemat ja laitteet vaihtelevat. Kuvassa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -projektin väkeä testaamassa Lutakon ulkokuntosalin iäkkäämmälle väestölle suunnattua laitteistoa.

Jos haaste tuntuu aluksi liian suurelta, niin kesän mittaan kuntoa voi lähteä kohottamaan hiljalleen, jolloin itse haasteeseen voi tarttua loppukesästä tai alkusyksyn aikana. Voit aloittaa lyhyemmillä kävelylenkeillä, esimerkiksi 2–3 kilometrin mittaisilla, ja lisätä matkaa hiljalleen kesän mittaan. Valitse etappeja, joissa voit pysähtyä myös ulkokuntosalilla tekemään lihaskuntoliikkeitä. Lihaskuntoliikkeitä voi harjoitella helposti myös esimerkiksi portaita, penkkejä, pöytiä, isoja kiviä ja kaiteita apuna käyttäen. Myös lihaskuntoliikkeiden määrää ja sarjojen pituutta voi kasvattaa hiljalleen kesän mittaan. Kesän kuumimpina viikkoina suosittelemme liikkumaan aikaisin aamusta tai loppuillasta, jolloin lämpötila ei ole kohonnut liian korkealle. Ja lämpimillä ilmoilla runsaasti kylmää juomavettä mukaan. Ja uikkarit.

Aloittelijan ulkokuntosalitreeni

Jos et ole juurikaan tehnyt lihaskuntoliikkeitä, niin aloita perusliikkeistä. Tällaisia voi olla esimerkiksi kyykky, askelkyykky, penkiltä ylösnousu, päkiöille nousu, punnerrus penkkiä/telinettä vasten, soutuliike telineestä kiinni pitäen, erilaiset vatsa- ja selkälihasliikkeet sekä eri ulkokuntosaleilta löytyvien laitteiden omat liikkeet. Myös erilaiset hypyt, roikkuminen ja tasa-painoharjoitteet voi laskea mukaan sarjoihin. Ajanottoa vaativissa liikkeissä 10 sekuntia on yksi toisto. Näin esimerkiksi minuutin yhden jalan seisonta vastaa 10 toistoa.

Voit lähteä liikkeelle 3 x 10 toiston sarjoilla ja lisätä toistoja ja/tai sarjojen määrää kesän edetessä. Eli jos aluksi saat tehtyä esimerkiksi kolme kymmenen toiston kyykkysarjaa, niin kesän mittaan voit kasvattaa sarjoja niin, että jaksat tehdä 5 x 10 toistoa. Joka onkin sattumalta 50 lihaskuntoliikettä, eli yhden pysähdyksen tavoitemäärä.

Citius, altius, fortius

Alkuperäisessä haasteessa* tavoitteena on kiertää Jyväsjärven Rantaraitti kesän kuluessa kahteen kertaan ulkokuntosaleista nauttien. Suosittelemme kuitenkin ensimmäisen onnistuneen kierron jälkeen ottamaan lenkki vaikka viikottaiseksi tavaksi. Voit liikkua kävellen, ja ajan ollessa kortilla esimerkiksi pyörällä. Myös hölkkääminen ja muut aktiiviset liikkumismuodot on sallittuja. Voit pitää päiväkirjaa kierrokseen käyttämästäsi ajasta ja tekemistäsi lihaskuntoliikkeistä ja ottaa tavoitteeksi parantaa aikaa. Voit myös vaikeuttaa lihaskuntoliikkeitä kun edelliset liikkeet alkavat tuntua liian helpoilta. Lihaskuntoliikkeiden määrää voi myös kasvattaa… Miltä kuulostaisi 100 liikettä per ulkokuntosali?

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin voisi olla hyvä päämäärä, otimme haasteen vastaan sitten missä muodossa tahansa.

Lisätietoa Jyväskylän ulkokuntosaleista löytyy täältä.

Jos kaipaat lisää haasteita, tai pitkäkestoisempaa liikkumista, niin voit tutustua Meijän polun Vuosikellon haasteisiin täällä.

#keskisuomi #jyväskylä #suomensuurinulkokuntosali #ksliikkuu

*Toukokuun lopulla 2023 Jyväskylän yliopiston Wisdom-verkoston tutkija Panu Halme kiersi Jyväsjärven Rantaraitin ja pysähteli matkan varrella olevilla ulkokuntosaleilla tekemässä lihaskuntoliikkeitä. Kokemuksesta innostuneena Halme haastoi sosiaalisessa mediassa kaikki kaupunkilaiset tekemään saman kahdesti tulevan kesän aikana itse valitsemallaan kulkutavalla (kävely/pyöräily/rullaluistelu) ja pysähtymään ulkokuntosaleilla lihaskuntoliikkeitä tekemään. Meijän polku haastettiin mukaan, joten lisäsimme ulkokuntosaleille hieman lisähaastetta; Eli kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdään 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Liikkeitä voi olla useita erilaisia jokaisella ulkokuntosalilla. Näin saamme lenkin aikana myös kokonaisvaltaisen koko kehon lihaskuntoharjoituksen.

Kuinka viedä työtä kohden luontoa -juliste julkaistu!

Keräsimme lähestyvän Luontotyöpäivän ja Työmatkarönsyilyn erikoisviikon kunniaksi ja muistin virkistykseksi julisteen erilaisista tavoista viedä työtä kohden luontoa. Julisteen voi tulostaa työpaikan, työpisteen tai vaikkapa oman kotitoimiston seinälle muistuttamaan niistä monista tavoista, joilla omaa, tai työtovereiden, työtä ja hyvinvointia voi kohentaa helposti ja luonnollisesti. A3-kokoisen julisteen voi ladata tästä.

Luontotyöpäivää vietetään taas 19.5. ja kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 15.6. Kaksi upeaa mahdollisuutta lisätä luontoa omaan työarkeen. Lähtekäähän mukaan molempiin tapahtumiin.

Ja muistutukseksi: Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa. Käykäähän osallistumassa!

Kilpailu luontotyöpäivien vietto-ideoista!

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa.

Missä, tai millä tavalla sinä voisit viedä omaa työstäsi luontoympäristöön? Vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan alla olevan linkin kautta.

Osallistu kilpailuun

Kilpailu on käynnissä 2.–11.5.2023. Saatuja ideoita jaetaan kaupungin sosiaalisen median kanavissa vinkkeinä erilaisista osallistumistavoista myös muiden kokeiltavaksi.

Virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 19.5. ja työmatkarönsyilyn viikkoa koko Luontotyöpäivää edeltävä viikko. Lähtekäähän viemään työtä kohden luontoympäristöjä!

#luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday

Jos Luontotyöpäivä ei ole entuudestaan tuttu, ja kaipaat hieman suuntaa ennen vastaamista ja ideointia, niin tietoa löytyy Luontotyöpäivä-sivustolta. Katso myös tämän kevään kuuma uutuus, eli työmatkarönsyilyt. Ja sitten ideoita jakamaan!

Kohden soivia maisemia

Auringon valo ja lämpö hellii jo meitä ja luonto on heräilemässä. Nyt onkin oikea aika lähteä lähiluontoa aistimaan ja kevään vauhdikasta etenemistä tarkkailemaan.

Luontoympäristöt ja luontokokemusten moniaistisuus

Luontoympäristöt ja niiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen monin tavoin; luonnossa mm. verenpaine laskee ja stressi helpottaa. Sekä omaehtoinen luontoretki että ohjattu luontokokemus vaikuttavat myönteisesti mielialaan. Ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan viiden aistin kautta. Näitä ovat haju-, maku-, tunto-, näkö- ja kuuloaisti. Keskeistä luontokokemuksille onkin niiden moniaistisuus: äänimaisema, visuaalinen maisema sekä kinesteettinen kokemus eli itse luonnossa liikkuen ja kokien, tuottavat hyväksyvän läsnäolon ja luontoyhteyden kokemuksia. (Salonen, 2020.)

Luontoelämys hyvinvointivaikutuksineen voidaan välittää myös valokuvan keinoin. Luontokuvien katselun on havaittu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä, sekä lisäävän positiivisia tuntemuksia ja tervehtymisen kokemuksia. Luontokuvaamista on luonnehdittu mm. terapeuttiseksi, meditatiiviseksi ja eheyttäväksi kokemukseksi. (Meuronen & Penttinen, 2017.)

Myös äänimaisemalla on merkittävä rooli luonnonrauhan kokemisessa, ja luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan välittää myös luonnonääniä sisältävällä nauhoitteella. Luonnossa tallennettujen äänien avulla voidaan rentouttaa ja rauhoittaa, peittää häiritsevää perusääntä, tai vaikkapa muuttaa kokemus sisätilasta avarammaksi (Anttila, 2010).

Soivat maisemat

Jyväskylässä keväällä käynnistyneessä Soivat maisemat (Soima) -hankkeessa yhdistetään luonnossa liikkuminen ja oleskelu, valokuvaus, luonnon äänimaisemat sekä musiikki ikäihmisten hyvinvoinnin välineiksi. Yhdessä luonnossa liikkuessa havainnoidaan ja valokuvataan ympäröivää luontoa sekä lumoudutaan luonnon moniaistisesta kokemisesta. Retkillä biologian, valokuvauksen ja luontomatkailun asiantuntijat opastavat retkeläiset lähiluonnon saloihin ja keinoihin tallentaa näitä kokemuksia. Musiikin asiantuntijat nauhoittavat retkillä luonnon ääniä, säveltävät niiden lomaan musiikkia ja valmistavat studiossa äänimaisematallenteita. Tuloksena retkistä ja niillä tapahtuvasta luonnon tallentamisesta syntyy keskisuomalaista lähiluontoa sisältäviä audiovisuaalisia (AV) tuotteita, joiden avulla osallistujat voivat jatkaa luontokokemustaan kotona, tai jakaa sen vaikkapa sairaalan vuoteella olevalle omaiselleen. Hankkeen lopuksi retkiltä kootuista tallenteista ja niiden pohjalta tehdyistä teoksista kootaan näyttely Jyväskylän kaupunginkirjastolle maaliskuussa 2024.

Osallistujia Vanhusneuvostosta ja Jaso-asunnoista

Soima-hankkeen retkille on kutsuttu osallistujiksi hyvinvoinnista kiinnostuneiden senioriyhdistysten jäseniä. Olemme vierailleet alkuvuodesta kertomassa hankkeesta mm. Jaso-asuntojen tapaamisissa sekä Jyväskylän vanhusneuvoston kokouksessa. Vastaanotto on ollut innostunutta ja hanke onkin edennyt nyt ensimmäisiin luontoretkiin, joista ensimmäisellä suuntasimme Jyväskylän Haukanniemeen kokemaan ja tallentamaan alkukeväistä luontoa. Lisää retkiä eri kohteisiin on luvassa kevään, kesän ja syksyn aikana.

Hankkeen toteuttavat Jamkin musiikin, luontomatkailun, valokuvauksen ja hanketyön asiantuntijat. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kehittämisrahastosta.

Ota yhteyttä ja lähde mukaan!

Nina Loimusalo-Lipiäinen
Nina.Loimusalo-Lipiainen@jamk.fi

Kuvat otettu Soivat maisemat -hankkeen ensimmäiseltä retkeltä Jyväskylän Haukanniemestä huhtikuun alkupuoliskolla. Kuvat Juho Jäppinen.

Anttila, J. (2010). Luonnon ja musiikin fuusio – Äänimaiseman suunnittelu tilaan. Kulttuurialan opinnäytetyö, media-ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.

Meuronen, P, & Penttinen, M. (2015). Luontokuva hyvinvoinnin lähteenä. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö,Saimaan ammattikorkeakoulu.

Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Menisitkö metsään vai virtuaalimetsään?

Hybridiluonto-hanke järjestää tutkimuksen etä- ja hybridityötä tekeville. Tutkimukseen haetaan nyt osallistujia.

Hybridiluonto-hankkeessa tutkitaan työstä palautumista luonto- ja virtuaaliympäristöissä. Osallistujat pääsevät testaamaan, kuinka oma keho ja mieli palautuvat luontokäynneillä ja luontoon sijoittuvilla virtuaalikäynneillä.

Saat osallistumalla hyvinvointisi tueksi tietoa omasta stressistä, palautumisesta, unesta ja liikunnasta. Aineisto kerätään, käsitellään ja säilytetään luottamuksellisesti.

Tutkimuksessa osallistut maanantaina 8.5. alkavalle kuukauden mittaiselle jaksolle, jossa palautumistasi seurataan Firstbeat Life -analyysien, kyselyjen ja haastattelujen avulla. Tutkimusjakson ensimmäisellä viikolla palautumistasi seurataan tyypillisen arkiviikkosi aikana. Toisella ja kolmannella viikolla pääset kokeilemaan virtuaalimatkoja VR-lasien avulla ja ulkoilemaan lähiluonnossa. Neljännellä viikolla osallistut ryhmähaastatteluun, jossa jaetaan kokemuksia palautumisesta. Lähiluonto ja virtuaaliluontokäynnit suoritetaan itsenäisesti. Tutkimuksen rahoittajana toimii Työsuojelurahasto.

Jos haluat mukaan tutkimukseen, voit jättää yhteystietosi tämän linkin kautta 28.4.2023 mennessä: https://link.webropol.com/ep/HybridiluontoJKL

Lisätietoja tutkimukseen osallistumisesta hankkeen www-sivuilta ja sähköpostitse (hybridiluonto@jamk.fi)

Kummi-toiminnalla uusia oppimisympäristöjä

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen yhtenä tavoitteena on toteuttaa uusia oppimisympäristöjä Jyväskylän steinerkoulun ympäristöön. Yhtenä uutena oppimisympäristönä syntyy puulajipuisto, eli Arboretum. Arboretumin toteutuksena kokeillaan Puulajipuiston kummitoimintaa, jossa puulajipuiston perustamiseen voi osallistua rahalahjoituksella ja näin mahdollistaa monimuotoisen oppimis- ja kaupunkiympäristön syntymisen koulun lähialueelle.

Puulajipuiston tarkoituksena on luoda monimuotoista luontoa tukeva oppimisympäristö niin alueen oppilaiden, kuin myös alueen asukkaiden ja laajemmin kaupunkilaisten iloksi. Puupuistossa oppilaat pääsevät seuraamaan pitkällä ajanjaksolla alueen ja sen kasviston, hyönteisten ja eläinpopulaatioiden muutosta ympärivuotisesti. Puulajipuistoston alueesta on tehty hoitosopimus alueen omistajan Jyväskylän kaupungin kanssa, ja kaupunki osallistuu alueen suunnitteluun.

Puupuiston kummiksi voi lähteä 50 euron summalla. Keräyksellä kerätään varoja alueelle tulevien puiden ja pensaiden taimien hankintaan ja toissijaiseksi alueen toteutukseen tarvittavien muiden materiaalien, kuten kasvien suojaverkkojen, hakkeen ja mullan hankintaan. Kummiksi voi lähteä esimerkiksi oppilaiden vanhemmat, isovanhemmat ja sukulaiset sekä yhdistykset ja yritykset. Puukummeiksi lähtevien nimet tulevat esille Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen puulajipuistoa esitteleville sivuille.

Puukummikäytännöllä testataan myös tapoja mahdollistaa erilaisten oppimisympäristöjen toteutusta muilla kouluilla, jotta koulujen lähiluonnon monimuotoistaminen ei olisi riippuvainen koulujen omasta rahatilanteesta.

Oivalluksia oppimisympäristöissä hanke on saanut rahoituksen Opetushallitukselta, ja hankkeessa oivalluksia oppimisympäristöissä edistää Meijän polun aktiiveista seikkailukasvattaja Johanna Huovila, viestijä Juho Jäppinen sekä biologi Janne Laitinen.

Hetkeksi liikkeelle ja lähiluontoon!

Etätyöpisteiden verkosto järjestää Luontotyöpäivä-sparrauksen, jossa pohditaan etätyötilojen monia mahdollisuuksia luonnon ottamiseksi osaksi työpäivää ja työhyvinvoinnin sekä mieltä avartavan ajattelun lähteeksi. Luontotyöpäivistä alustaa Meijän polun fysioterapeutti ja luonnollisen liikkumisen edistäjä Juho Jäppinen.

Luontotyöpäivä-sparraus järjestetään perjantaina 14.4. klo 12–13.30. Tapahtuma on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Teams-linkin webinaariin löydät osoitteesta etatyotilat.fi

Etätyö on osa työelämän murrosta. Etätyöpisteiden verkosto onkin tekemässä etätyöstä menestystekijää koko Suomelle, kaupungeille ja kylille. Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina -teemaverkostohankkeen tavoitteena on luoda Suomeen koko maan kattava etätyöpisteiden verkosto, jotta etätyöntekijöiden on helppo löytää ne ja että etätyöpisteiden kesken syntyisi yhteistyötä.

Hanke syntyi etätyötilojen kehittäjien tarpeesta luoda valtakunnallinen verkosto etätyötiloille ja niiden kehittäjille ja varmistaa, että etätyön ympärillä oleva pöhinä konkretisoituu eikä jää vain mahdollisuuspuheiden tasolle. Tavoitteena on myös, että etätyöpisteiden kehittäjillä ja aluekehittäjillä on käytössään parhaimmat työvälineet ja tieto tarjota hyvä työpäiväkokemus etätyöntekijöille ja heidän työnantajilleen.

Korkeakouluille terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Monet tietävät, tai ovat vähintään kuulleet, että luonnossa oleilu kannattaa. Vietämme suuren osan päivästä joko töissä tai opiskelujen parissa, joten luonnossa oleskelua ja liikkumista kannattaa ehdottomasti sisällyttää myös työ- ja opiskelupäiviin.

*Keski-Suomen korkeakoulujen ympäristöistä löytyy upeita lähiluontokohteita ja -reitistöjä ympärivuotiseen käyttöön.* *Kuvat Juho Jäppinen.*

Miksi opetusta kannattaa järjestää luonnossa?

Luonnossa oleilulla on paljon hyötyä meidän terveytemme ja hyvinvointimme näkökulmasta, sillä se edistää meidän psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveyttämme. Luontoon siirtyminen kannattaa, koska se rentouttaa meidän mieltämme, kohottaa mielialaa sekä parantaa itsetuntoa. Luonnossa oleskelulla on mielenterveyttä tukeva vaikutus ja se voi auttaa lievittämään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Myös ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyky voivat parantua, mikä on tietenkin positiivinen juttu oppimisen kannalta.

Luonnossa tulee usein luonnollisesti liikuttua ja liikuteltua kehoa. Tämä parantaa fyysistä kuntoamme, lisää verenkiertoa sekä laskee verenpainetta. Isommassa kuvassa näillä on vaikutusta esimerkiksi diabeteksen ja sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Jo pelkästään luonnossa oleminen vaikuttaa kehoomme, esimerkiksi laskemalla sykettä ja stressihormonitasoja. Mikäli luonnossa ollaan muiden ihmisten kanssa, tukee se myös sosiaalista hyvinvointiamme, ja voimme yhdessä nauttia kauniista luonnosta ympärillämme. Luonnossa olemisella voi olla myös positiivisia vaikutuksia vuorovaikutukseen muiden kanssa, joka on erittäin tervetullutta etenkin vuorovaikutuksellista opetusta järjestäessä!

Mitä on hyvä muistaa opetusta järjestäessä?

Jo lyhyt oleilu luonnossa auttaa palautumaan stressistä. Koko oppituntia ei tarvitse suunnitella järjestettäväksi ulkona, sillä myös siitä on hyötyä, että osa opetuksesta on luontoympäristössä. Opetusta ei tarvitse lähteä myöskään järjestämään kauas keskelle metsää, vaan lähellä oleva puisto tai viheraluekin ovat loistavia vaihtoehtoja.

Säätiedotusta on hyvä vilkuilla pari päivää etukäteen, ettei ulkona tarvitse olla kaatosateessa tai paukkupakkasissa. Tällöin opetus kannattaa siis suunnitella siten, että se on pienellä muokkauksella mahdollista toteuttaa sekä sisä- että ulkotiloissa. Jos kyse on pidemmästä ajasta ulkona, on viisasta infota opiskelijoita etukäteen, jotta he osaavat varautua ja esimerkiksi pukeutua sään mukaan.

Mitä siellä luonnossa voi sitten tehdä?

On hyvä muistaa, ettei luonnossa tapahtuvan opetuksen tarvitse olla mitään ihmeellistä! Jos haluat lähteä matalalla kynnyksellä liikkeelle, niin voit viedä opiskelijat lähiluontoon, jossa he toteuttavat esimerkiksi keskustelutehtävän, jonka olisit muutenkin sisällyttänyt luentosalissa tai luokassa järjestettävään opetukseen. Nykyään kaikilla kulkee puhelimet mukana, joten ajatuksiaan opiskelijat voivat kirjata esimerkiksi puhelimensa muistioon.

Tässä muutamia vinkkejä mitä luonnossa voi tehdä:

pienet tehtäväpisteet pienen matkan päähän toisistaan, jolloin opiskelijoilla kertyy myös aktiivisuutta askelten myötä
tehtävän voi myös ohjeistaa etukäteen ja pyytää opiskelijoita ottamaan kuvan diasta, jossa on kunkin pisteen ohjeet
mielipidekysely siten, että opiskelijat liikkuvat kuvitteellisella janalla (jana voi olla vaikkapa kahden puun väli) ja tästä voi jatkaa keskusteluun
case-tapausten tai vastaavien käsittely pienissä ryhmissä vapaasti luonnossa, voidaan kokoontua yhteen keskustelemaan joko luonnossa tai palata sisätiloihin
keskustelutehtävän tekeminen samalla, kun käy kävelemässä pienen lenkin (katso oheisesta kartasta vinkkejä eri mittaisiin reitteihin kampusten lähellä!)

*Kartta julkaistu aiemmin Hyvinvointia ja luovuutta kampusympäristöistä -artikkelissa Jamkin Luovuutta-lehdessä.*

Opetuksen ei siis tarvitse olla sen ihmeellisempää kuin se olisi sisätiloissa. Aika usein luokassa järjestettävät opiskelut onnistuvat järjestettäväksi myös lähiluonnossa. Ja onneksi Jyväskylässä sekä Jamkin että Jyväskylän yliopiston kampusten läheisyydestä löytyy tähän paljon vaihtoehtoja!

Eveliina Koljonen
terveyskasvatuksen maisteriopiskelija
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen harjoittelija

LÄHTEET:

Barton, J., & Pretty, J. (2010). What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environmental Science & Technology, 44(10), 3947–3955.

https://www.meijanpolku.fi/luontotyopaiva-korkeakoulut

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. (2018). Mitä tiedetään metsän hyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 134(13), 1397–403.

www.luontoon.fi

https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/luontoliikunta-liiku-metsassa-ja-poluill a

Luontoympäristöt ikääntyvien hyvinvoinnin tukena

Luontokokemusten vaikutukset hyvinvointiin ja elämänlaatuun on todistettu jo kiistattomasti. Luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen ikääntyvien arjessa ja palveluissa tarvitaan lisää arkisia, maanläheisiä ja resurssiviisaita keinoja. Mahdollisuudet luontokokemuksiin ikääntyvillä itsellään saattavat olla kovin eriarvoiset suhteessa muuhun väestöön johtuen muun muassa toimintakyvyn tuomista rajoitteista, tiedon saavuttamattomuudesta sekä toisista riippuvaisesta asemasta.

Haluamme nostaa esille arkiluonto-käsitettä, eli oman arjen ympäristöä, ja tähän huomion kiinnittämistä. Löytyisikö oman asuinpaikan tai toimintaympäristön lähistöltä vaikkapa kaunis maisema, upea pihapuu, pihapiirin eläinten touhuja seurattavaksi tai nuotiopaikka? Tai jokapäiväisen automatkan varrelta erityisen mieleenpainuva kohta tai perinnemaisema? Luonnon hyvinvointivaikutukset voivatkin olla yllättävän helposti ja monipuolisesti saavutettavissa, kun tutkailee omaa arjen ympäristöään hieman tietoisemmin.

Ympäristöä kuvailemalla osallistumisen mahdollisuuksia

Luonto- ja viheralueiden viihtyvyyteen ja niiden esteettömyyteen on alettu panostaa viime vuosina, mutta usein unohdetaan, ettei pelkkä liikkumisen mahdollistaminen luontoon tue siitä saatavia kokonaisvaltaisia kokemuksia ja elämyksiä. Fyysisen ympäristön laaja-alaisen arvioinnin ja kuvailutiedon lisäksi on mielestämme tärkeää huomioida ja tuoda näkyväksi myös ympäristön luontoarvo – muun muassa sen mahdollistamat monipuoliset aistikokemukset ja luontohavainnot, luontokokemuksen saavutettavuus sekä mahdollisuudet yhteisöllisyyden kokemuksille. Esteettömyyteen voidaan läheisesti kytkeä myös tiedon saavutettavuus.

Ikääntyvät, aivan kuten muidenkin ikäluokkien edustajat, ovat yksilöitä, joiden toimintakyvyn ominaisuudet, kiinnostuksen kohteet, toiveet ja tarpeet vaihtelevat. Ikä ei myöskään itsessään tarkoita, että toimintakyvyssä olisi jotain erityistä huomioitavaa rajoitetta. Luontokohteita, -reittejä ja -alueita kuvailtaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida kuvailun monipuolisuus, jotta (ikääntyvä) henkilö voi itse tehdä valinnan sen suhteen, onko se hänen toimintakyvylleen sopiva ja/tai kiinnostuksensa kohteiden mukainen. Voisikin siis ajatella, ettei “reitti ei sovi ikääntyville” -teksti ole välttämättä parhain keino ympäristön kuvailemiseksi. Samaiset tiedot auttavat samalla kertaa myös monia muita kohderyhmiä, kuten vaikkapa lapsiperheitä tai ryhmätoimintaa järjestäviä toimijoita, arvioimaan luontokohteen, -reitin ja/tai -alueen sopivuutta ja kiinnostavuutta.

Päätökseen liittyviä, huomioitavia tekijöitä voivat olla vaikkapa:
• kohteen/ympäristön löytämiseen liittyvät tekijät (selkeät osoitteet, tiedot P-paikasta, opasteet)
• tieto istumapaikoista / levähdys- ja nuotiopaikoista, wc-tiloista (määrä, etäisyydet, millä kohdin, tarkempi kuvailu)
• kuvailu kulkureitin leveydestä ja kaltevuuksista (mahtuuko vaikkapa tarvittaessa kulkemaan käsikynkkää tai liikkumaan sauvojen kanssa)
• mahdollisten portaiden ja epätasaisten kohtien kuvailu
• kohteen/ympäristön monimuotoisuus (esim. luontotyypit, lajien kirjo, moniaistiset kokemukset, luonnonelementtien koskettamisen mahdollisuus, paikan erityispiirteet)
• sään / vuodenaikojen vaikutukset (esim. kuljettavuus, P-paikat / rakenteet, maisema)

Usein tunnutaan ajattelevan, että luonnon vakiinnuttaminen osaksi ikääntyvien tai heille tarjotun toiminnan arkea vaatisi erillistä ammattiosaamista tai suuria ajallisia tai taloudellisia resursseja. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Tarvitaankin lisää vaikuttavaa ja monipuolista viestintää luontokokemusten merkityksestä ja hyvinvointivaikutuksista, jotta myös motivoidutaan löytämään ja vakiinnuttamaan helppoja, kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä olevia, kustannustehokkaita keinoja. Luonnon hyvinvointivaikutuksista nauttiminen on mahdollista saada kaikkien saavutettavaksi arkiluonnon uudenlaisen ja avoimen tutkailun kautta.

Uskomme, että myönteiset luontokokemukset ja ymmärrys lähiluonnosta voivat lisäksi lisätä osallisuutta ja halua toimia luonto- ja ilmastomyönteisillä tavoilla. Tällöin suoraan paikallisilta ikääntyviltä ja heidän parissaan toimivilta tuleva paine voi myös edistää omalta osaltaan lähiluonnon ja viheralueiden kehittämistä. Win-win -tilanne siis kaikkineen.

Kirjoittaja
Laura Syrén
toiminnanjohtaja
toimintaterapeutti (AMK)
IkiOma Ikä ry

Kuvat Niklas Syrén.

Teksti on kirjoitettu osana IkiOma ArkiLuonto -hanketta, jossa työskennellään sen edistämiseksi, että luonnon hyvinvointivaikutukset saataisiin arkiseksi osaksi ikääntyvien elämää ja heille tarjottua toimintaa. Hankkeessa tullaan julkaisemaan myös muun muassa tekstissä mainittua ympäristön kuvailua helpottava havainnointilomake.
Lue tavoitteista ja toimenpiteistä lisää ja liity vaikkapa hankkeen uutiskirjeen tilauslistalle: https://www.ikiomaika.fi/ikiomaarkiluonto

Kategoria: Lähiluonto