Luonnossa oleskelun ja liikkumisen juhlavuosi, Luontovuosi 2026, on pyörähtänyt käyntiin!
Pääset nauttimaan juhlavuodesta lähtemällä lähiluontoon naustiskelemaan. Voit myös ottaa luonnossa liikkumisen suuntaviivoiksi Retkihaasteen vuoden 2026 haastelistan. Voit ottaa tavoitteeksi 3–30–300 -luontosuosituksen suosituksen liikkua luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa.
Ja jos yrityksenä, yhdistyksenä tai organsaationa haluatte mukaan innostamaan suomalaisia liikkumaan ja oleskelemaan sekä keräämään hyvinvointia luontoympäristöistämme, niin tervetuloa mukaan! Voitte laittaa logoa suuntaamme (luontovuosi2026@gmail.com), niin lisäämme sen sivuillemme Luontovuoden yhteistyötahoihin. Ja siitä eteenpäin tyyli on vapaa. Tervetuloa mukaan tekemään suoalaisen luonnossa liikkumisen tulevaisuutta!
Luontovuosi kutsuu kaikki suomalaiset lisäämään luonnossa vietettyä aikaa ja tätä kautta kartuttamaan luonnon tarjoamia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Näitä hyötyjä saa kerrytettyä lisäämällä monimuotoisessa lähiluonnossa vietettyä aikaa. Ja tästä syystä myös Retkihaasteen 52 vuosittaista retkeä ovat luonnollinen tapa lisätä luontoaltistusta!
Luontovuoden haastekohdat on valikoitu vuoden teeman – hyvinvointia lähiluonnosta – mukaisesti. Luonnosta löytyvät lempipaikkamme houkuttelevat ja innostavat meitä lisäämään luonnossa viettämäämme aikaa. Valitse siis oma lempipaikkasi lähiluonnosta, ja pyri käymään siellä useammankin kerran teemavuoden aikana! Jos sinulla ei ole vielä lempipaikkaa etsittynä, niin käytä Retkihaasteen muita haastekohtia hyväksesi tällaisen löytämiseen – ehkäpä muurahaisten polut vievät sinut upeaan luontokohteeseen, tai sitten hulppeat maisemat ylämäkiretken päätteeksi.
Liikkuvien vesien äärelle hakeutumisella on myös monia hyvinvointihyötyjä. Liikkuvan veden katselu ja veden äänten kuuntelu rauhoittavat mieltä ja vähentävät stressiä. Liikkuva vesi tekeekin tätä ympärivuotisesti. Liikkuvat vedet tarjoavat lapsiperheille myös mahdollisuuden kaarnaveneiden uittokokemuksiin. Tällaisissa ympäristöissä viihtyy pitkään, eli eväät mukaan myös!
Retkihaaste on innostanut suomalaisia retkeilemään jo kymmenen vuotta. Vuonna 2026 onkin upea mahdollisuus juhlistaa sekä Retkihaastetta, että kansallista Luontovuotta. Tarvitsee vain lähteä retkelle.
Vuosi 2025 suhahti lähiluontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen merkeissä. Meijänpolkumaiseen tyyliin saatiin luonnosta ja luonnossa nautiskelun lisäksi taas paljon luontopositiivista myös aikaiseksi. Alle on koottu jotain nostoja , ja myös blogissamme löytyy muistoja vuoden varrelta. Ja suurella luontoinnolla siirrymme myös seuraavaan vuoteen. Tulevasta juhlavuodesta lisää artikkelin lopussa!
Miljoonan askeleen haaste
Alkuvuodesta laitettiin taas jalkaa toisen eteen, kun Miljoonan askeleen haaste starttasi kuudennen kerran. Askelia keräämään lähti taas kävelijöitä kaikkialta Suomesta. Puolet osallistujista lisäsi päivittäisiä askeleitaan keskimäärin 2 000 – 4 000 askeleella ja kolmannes yli 4 000 askeleella. Tämä tulos vastaa myös edellisvuosien palautteita.
3–30–300 -luontosuositus julkaistiin!
Miltä kuulostaisi Liikkumisen suosituksen vastike, joka keskittyisi luontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen terveyshyötyihin? Niin hyvältä, että sellainen piti kirjoittaa. 3–30–300 -luontosuositus julkaistiin keväällä 2025 ja se suosittaa:
Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.
3+30+300 sääntö ja 3–30–300 -luontosuositus tulevat toisiaan hyvinvointia lisäävien kaupunkiympäristöjen ja ihmisten aktiivisten luontokontaktien edistämisessä.
Viherympäristölehdessä esiteltiin Meijän polun seikkailuja keskisuomalaisissa ja suomalaisissa luontoympäristöissä.
Luontotyöpäiväviikko
Toukokuussa vietettiin kolmatta kertaa Luontotyöpäiväviikkoa. Viikon kunniaksi julkaistiin keväällä Aitoa älyä -juliste kieliversioineen. Sarja toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen Outdoor Office Day -verkoston aktiivien kanssa. Luontotyöpäiväviikko innosti taas tuttuun tapaan suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä eri puolilla Suomea. Syksyllä meijänpolkulaisia oli viemässä luonnossa työskentelyn ilosanomaa KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Loppuvuodesta myös Luontotyöpäivät saivat oman Instagram-tilin…
Meijänpolkulaiset järjestivät työpajan luonnossa työskentelyn monista mahdollisuuksista KyläAreena -tapahtumassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa.
Reitistöviikko goes Finland!
Keskisuomalainen luonnossa liikkumisen juhlaviikko – Reitistöviikko – järjestettiin syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa kansallisena. Keski-Suomen liitto haastoikin kaikki Suomen maakunnat mukaan reitistöviikolle ja innostamaan ihmisiä liikkumaan alueiden reitistöille. Viikolle lähtikin mukaan monet toimijat etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Reitistöpositiivisen viestinnän ohella viikolla järjestettiin monenlaisia tapahtumia, ja haastettiin luonnossa liikkujia muun muassa Hirvaan kierrokselle vaeltamaan. Reitistöviikolle avattiin myös oma Instagram-tili.
Ensimmäinen kansallinen Reitistöviikko innosti maakuntatason viestintään ja tapahtumien järjestämiseen eri puolilla Suomea.
Sammaloituneen mielen oireyhtymä Green care -päivillä Nuuksiossa
Elintapamme ja elinympäristömme muuttuminen heikentävät myös aivojemme toimintakykyä. Sammaloituneen mielen oireytymästä onkin muodostumassa kansansairaus.
Jyväskylää kohden kunnianhimoisempaa luonnonsuojelutavoitetta
Meijän polku oli mukana kirjoittamassa jyväskyläläisten luontotoimijoiden vetoomusta, jossa innostettiin Jyväskylää suunnannäyttäjäksi luontopositiivisessa toiminnassa ja luonnonsuojelualueiden merkittävässä laajentamisessa. Jyväskylä voisi olla ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka yltäisi kansainväliseen 30 prosentin suojelutavoitteeseen. Meijän polulla kunnianhimoisemmat suojelutavoitteet ovat osa Luontopositiivinen Keski-Suomi -kokonaisuutta.
Kohden Luontovuotta 2026!
Olemme laittaneet Meijän polulta liikkeelle teemavuoden, jonka ajatuksena on innostaa kaikki suomalaiset luontoympäristöihin oleskelemaan ja liikkumaan! Luontovuoden viettoon toivotetaan mukaan kaikki, ja yhteistyötahoksikin voi lähteä, jos Luontovuoden teemat ovat lähellä omaa sydäntä.
Vuodelle on jo luvassa useampien yhteistyötahojen kampanjoita ja haasteita, ja lisää mahtuu 365 päivän verran! Tervetuloa mukaan tekemään suomalaisen luontosuhteen kohenemisen historiaa! Lisätietoa Luontovuosi 2026 -sivulta.
Vuoden mittaan Meijän polun toteuttamana järjestetään myös perinteiset Miljoonan askeleen haaste, Luontotyöpäiväviikko sekä Reitistöviikko, sekä perinteitä kunnioittaen edistetään myös luontopositiivista asennetta ja tulevaisuutta turuilla ja toreilla eri puolilla Suomea.
Luontovuosi 2026 kutsuu kaikki suomalaiset lähiluontoon
Tammikuussa käynnistyvän luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlavuoden teemana on lähiluonnosta hyvinvointia. Luontovuoden laittaa liikkeelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen asiantuntijaverkosto Meijän polku yhteistyötahoineen.
Miksi mukaan?
Lähiluonnon merkitys meidän suomalaisten liikuttajana ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnettu, ja noin 97 % meistä ilmoittaa liikkuvansa luonnossa ainakin toisinaan. Kuitenkin suomalaisten luontosuhde on viime vuosikymmeninä hapertunut, ja kolmannes meistä liikkuu luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa.
Lähiluonto tarjoaa meille kuitenkin paitsi elämisen puitteet, myös ympäristön, jossa lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kokea rauhaa, elämyksiä, päästä lumoutumaan ja lisätä onnellisuutta. Voitaisiinkin todeta, että suomalainen onni rakentuu luontoympäristöjemme varaan, ja että onni kasvaa näissä ympäristöissä vietetyn ajan kasvaessa.
Suomalaiseen lähiluontoon siirryttäessä tyyli on vapaa, mutta suunta on yhteinen.
Kuinka mukaan?
Yhteistyötahoksi suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisen juhlavuoteen voi lähteä toimittamalla yhteisönne logo sähköpostilla osoitteeseen luontovuosi2026@gmail.com lisättäväksi Luontovuoden sivustolle. Sivustolta voi ladata myös Luontovuoden logon oman viestinnän käyttöön vuoden mittaan tapahtuvien tapahtumien ja julkaisujen käyttöön. Itse osallistuminen on sitten kunkin itsensä näköistä. Voitte järjestää luontotapahtumia, luontopositiivista viestintää, monimuotoistaa luontoympäristöjänne, viettää luontotyöpäiviä, osallistua Reitistöviikolle, tai satoihin muihin Suomessa järjestettäviin luontotapahtumiin. Tai sitten vain kutsua naapuri matkaan ja lähteä lähiluontoon liikkumaan.
Luontovuodella on myös oma Instagram-tili @luontovuosi2026, joka jakaa vuoteen liittyviä julkaisuja eteenpäin. Luontovuoden yhteydessä voi käyttää #luontovuosi2026 #lähiluonto #natureyear #finland -tunnisteita. Myös @meijanpolku -tilin voi tägätä mukaan julkaisuihin.
Lisätietoa sekä Luontovuoden logot löytyvät sivuiltamme. Sivut täydentyvät koko Luontovuoden ajan. Samoin Meijän polun blogissa julkaistaan runsaasti Luontovuoteen liittyvää materiaalia vuoden mittaan. https://www.meijanpolku.fi/luontovuosi/
Vuodesta 2020 suomalaista työelämää kohden luonnollisia työympäristöjä johdatellut Luontotyöpäivät-kokonaisuus on tullut viiden vuoden ikään, ja saa synttärilahjakseen oman Instagram-tilin, jossa jaetaan luontotyöpäiväkokemuksia ja vinkkejä. Tili toimii myös Luontotyöpäiväviikon tilinä aina keväisin, kun yhä useammat suomalaiset löytävät tiensä hyvinvointia, liikettä ja uusia ajatuksia tarjoaviin työympäristöihin.
Luontotyöpäivät on osa kansainvälistä Outdoor Office Day -verkostoa, ja toimii näin myös kanavana esitellä suomalaista luontotyöpäiväkulttuuria maailmalle.
Ottakaahan tili seurantaan, ja sitten omia töitä ulkoiluttamaan! #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Julkaisimme osana 3–30–300 -luontosuositusta uuden visuaalin, jossa yhdistetään suomalaisen luontosuosituksen ja sen mallina toimineen kansainvälisen 3+30+300 -säännön ohjeet samassa kuvassa. Näitä malleja yhdistelemällä voidaan toteuttaa hyvinvointia lisääviä asumisympäristöjä ja innostaa asukkaita oleskelemaan ja liikkumaan luontoympäristöissä entistä aktiivisemmin.
Me allekirjoittaneet tahot vaadimme Jyväskylän kaupungilta uusia konkreettisia toimia luontokadon ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Esitämme, että Jyväskylän kaupunki sitoutuu suojelemaan vähintään 30 % metsistään mukaillen kansallisia ja kansainvälisiä suojelutavoitteita, kuten EU:n biodiversiteettistrategiaa.
Keski-Suomen lajeista ja monipuolisista luontotyypeistä merkittävä osa on nykyään uhanalaisia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset haastavat nykyistä järjestelmäämme laajemminkin. Ihmisten toiminta on merkittävässä asemassa kuudennessa massasukupuuttoaallossa ja erityisesti julkisten toimijoiden tulee kantaa vahvempaa vastuuta sekä toimia esimerkkinä. Luontokato ja ilmastokriisi ovat merkittäviä alueellisia ja globaaleja uhkia, joilla on laajoja ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.
30 %:n suojelutavoitteen asettaminen nostaa Jyväskylän esiin luontopositiivisena edelläkävijänä sekä Suomessa että kansainvälisesti ja tuo kaupungille merkittävää mainetta ja tunnettuutta. Samalla voidaan nostaa Jyväskylän seudun kestävän luontomatkailun profiilia ja lisätä alueen matkailutuloja merkittävästi. Esimerkkiä 30 %:n suojelutavoitteeseen sitoutumisesta näyttävät muun muassa Kemiönsaaren kunta ja Jyväskylän seurakunta. Jyväskylän kaupunki voisi toimia edelläkävijänä sitoutumalla tavoitteeseen ensimmäisenä suurempana kaupunkina. Myös Jyväskylän kaupungin allekirjoittama Suomen kymmenen suurimman kaupungin yhteinen luontojulkilausuma, Keski-Suomen maakuntastrategia ja Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma edellyttävät tämänkaltaisia konkreettisia toimia ja luontotavoitteita.
Kaikkien lajien ja luontotyyppien tilan heikkeneminen tulee pysäyttää. Samalla tulee parantaa elinympäristöjen tilaa suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Jyväskylässä pohjana toimii vuonna 2018 valmistunut metsäohjelma, jonka linjaama 17 %:n metsien ja soiden suojeluaste on jo saavutettu. 30 %:n suojelutavoitteen saavuttaminen on realistista. Samalla kunnianhimoisempi tavoite vähentäisi yksityisiin maan- ja metsänomistajiin kohdistuvaa painetta kaupungin ottaessa vahvempaa roolia sitoumusten mukaisten suojelupinta-alojen saavuttamisessa. Tavoite tukisi myös Jyväskylän pirstoutuneiden suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja mahdollistaisi suojavyöhykkeitä suojeltujen alueiden välille. Monimuotoisuutta tukevien alueiden lisäämistä tutkitaan OECM-pilotissa, jossa Jyväskylän kaupunki on mukana.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys elinvoimaisten ekosysteemien säilymisen lisäksi niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden, kuten ilman ja veden puhdistumisen ja virkistysmahdollisuuksien toteutumiselle. Ekosysteemipalvelut luovat perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle ja turvallisuudelle. Monimuotoisuuden vahvistaminen tukee myös Jyväskylän kaupungin Luontoliikuntaohjelman tavoitteiden toteutumista ja edistää asukkaiden hyvinvointia lisäämällä luonnossa liikkumista, mikä voi tuottaa kaupungille miljoonien eurojen vuotuiset säästöt terveydenhoitokustannuksissa. Jos luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen annetaan jatkua, menetetään näitä hyötyjä ja joudutaan tulevaisuudessa kohtaamaan huomattavasti suurempia kustannuksia muun muassa terveyden, infrastruktuurin ja ympäristönhoidon saralla – mikä käy kaupungille pitkällä aikavälillä hyvin kalliiksi.
30 %:n suojelutavoite tulee kirjata Jyväskylän uuteen kaupunkistrategiaan ohjaavaksi periaatteeksi, sillä Jyväskylä on jo saavuttanut aiemmin asetetun 17 %:n tavoitteensa. Tulevan kaupunkistrategian suojelutavoitteen tulee olla kunnianhimoisempi ja suuntautua rohkeasti tulevaisuuteen. Harvassa ovat mahdollisuudet, joilla yksittäinen kaupunki voi suhteellisen pienillä mutta vaikuttavilla toimilla saavuttaa näin merkittäviä talous- ja mainehyötyjä. Jyväskylällä olisi nyt käsissään tällainen mahdollisuus, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
Kannanoton allekirjoittaneet toimijat ja järjestöt Meijän polku Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys Luonto-liiton Keski-Suomen piiri Kotimetsän puolustajat Jyväskylä Keski-Suomen Metsäväki -yhteisö Kaadetaan kaava, ei metsää Jyväskylä Metsäliike Keski-Suomi Jyväskylän ilmastotoimintaryhmä Keski-Suomen Rauhanpuolustajat Paremman luonnon puolesta -säätiö
30 % suojelutavoitteen kirjaaminen Jyväskylän kaupunkistrategiaan tukisi myös Luontopositiivisen Keski-Suomen -tavoitteita. Luontopositiivinen Keski-Suomi on yksi Meijän polun aloitteista.
Reitistöviikolla retkeiltiin kohden luontopositiivista Suomea
Ensimmäistä valtakunnallista Reitistöviikkoa vietettiin 15.-21.9.2025. Viikko osoittautui suureksi menestyseksi, sillä reitistöille lähdettiin oleskelemaan ja liikkumaan ympäri Suomea. Reitistöviikolla ajatus miljoonien reitistöjen maasta kävi siis todeksi näillä reitistöillä aktiivisesti liikkuen.
Kesän alussa Keski-Suomen liitto haastoi kaikki suomalaiset maakunnat Reitistöviikolle ja lähiluontoon liikkumaan. Kukin omalla tavallaan. Useat maakunnat vastasivatkin kutsuun ja paitsi lähtivät itse retkeilemään, myös jakoivat luonnosaliikkumispositiivista viestiä alueen asukkaille ja sometilien kautta laajemmallekin yleisölle. Keski-Suomen hyvinvointialue näytti taasen mallia maakunnallisesti, ja haastoi kaikki alueen asukkaat luontotympäristöihin liikkumaan. Tähän haasteeseen vastattiin innokkaasti myös Keski-Suomen ulkopuolella. Myös kuntatasolla innostettiin ihmisiä lähiluontoon liikkumaan niin Oulusta, Rautjärvelle ja Saarijärveltä Lahteen. Ja ainakin yhden reitistön avajaisiakin vietettiin Hankasalmen Häähninmäellä. Yhdistykset ja yrityksetkään eivät jääneet sisälle kökkimään, vaan luontoon lähdettiin luontotyöpäiviä viettämään ja luontosuosituksen suosituksia täyttämään.
Reitistöviikon aikana julkaistiin useampi blogikin. Saimme vaellushaasteen sekä lajistohaasteen maailmalle ja pääsimme lukemaan rönsyilyyn rakastumisesta sekä Maakuntauran kutsusta. Kiitoksia kaikille omalla tavallaan viikolle osallistuneille ja erityisesti tapahtumia järjestäneille ja luonnossa liikkumisen asiaa esillä pitäneille.
Syyskuussa 2026 taas kohden reitistöjä ja luontopositiivista suomalaista tulevaisuutta!
Seuraavan kerran Reitistöviikkoa vietetään 14.–20.9.2026. Eli jos ette tänä syksynä ehtineet mukaan luontopositiivisen suomalaisen tulevaisuuden tekoon, niin nyt sitten jo kalenteriin varaus ensi syksylle, ja tapahtumia ja mikseipä uusia reitistökohteita suunnittelemaan ja toteuttamaan!
Luonnossa oleskelun ja liikkumisen merkitys lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla yhteiskunnassamme. Reitistöviikko toimii yhtenä ponnahdusalustana nostaa esille näitä hyvän elämän monia mahdollisuuksia niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tervetuloa mukaan tekemään luontopositiivista tulevaisuutta!
Reitistöviikolla on luonnossa liikkuessa hieno mahdollisuus tutkia luontoa ja tunnistaa sekä taltioida vastaantulevia lajeja. Tässäpä siis pieni tehtävä Reitistöviikolle: Bongataan lajeja teemoittain ja merkitään niitä someen aihetunnisteella #reitistöviikkolajisto
Maanantai: Nisäkkäät
Tiistai: Sienet
Keskiviikko: Kukat
Torstai: Hyönteiset
Perjantai: Marjat
Lauantai: Linnut
Sunnuntai: Puut
Toki olisi myös kiva tietää hieman miltä suunnalta Suomea julkaistuja lajeja löytyy, joten tieto kuvauspaikasta olisi kiva lisä. Lajien tunnistamiseen hyviä sovelluksia ovat muun muassa iNaturalist ja Google Lens. Lintujen äänet voi tunnistaa Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla ja alueella olevia lintuja voi tarkistaa Mappa.fi -palvelusta löytyvästä Linturetkikoneesta. Myös perinteisemmän kirjamuotoisen tunnistusoppaan voi mukaan napata, ja tietysti parviäly voi auttaa myös!
Lajien tunnistushaasteen laittaa instagramissa liikkeelle @kinkomaan_lajisto tili, jossa postaillaan viikon mittaan syksyisillä reitistöillä eteen tulevia lajeja. Tiliä pyörittää luokanopettaja Matti Pennanen Muuramen Kinkomaalta.
Lähtekäähän Reitistöviikolla lähiluontoon liikkumaan ja lajeja tunnistelemaan!
Syyskuun puolivälissä käynnistyy Suomen suurin luontoliikuntatapahtuma Reitistöviikko. Reitistöviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten luonnossa oleskelua ja liikkumista. Luonnossa liikkumisen lisäämisellä on merkitystä, sillä vaikka meidät suomalaiset tunnetaan luontokansana, niin suurella osalla meistä jäävät luontokontaktit vähiin. Noin 1,8 miljoonaa suomalaista vierailee uuden Luontobarometrin mukaan luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa, ja näistä reilu puoli miljoonaa enintään kerran kuukaudessa.
Luonnolla olisi terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta paljon tarjottavaa meille suomalaisille. Luonnossa oleskelu muun muassa laskee stressiä, kohentaa mielialaa, saa meidät ihmiset liikkumaan enemmän ja ennaltehkäisee useiden kansansairauksien puhkeamista. Luonnossa oleskelun ja aktiivisen liikkumisen hyvinvointihyödyt voisivatkin tuoda miljardien eurojen vuosittaisen säästön yhteiskunnallemme.
– Lähiluontomme reitistöt ovat meidän suomalaisten liikkumisen ja hyvinvoinnin aarrearkku, toteaa Reitistöviikon viestintäpäällikkö Juho Jäppinen. – Käytännössä kaikki suomalaiset tunnistavat luonnon hyvinvoinnillemme tuomat hyödyt, ja suurin osa meistä käykin luonnossa palautumassa, rauhoittumassa sekä hakemassa hyvää oloa. Mutta meillä on myös paljon parannettavaa luonnossa liikkumisen saralla niin yksilöinä kuin laajemminkin yhteiskuntana. Reitistöviikko toimiikin kynnyksettömänä tapahtuma innostaa suomalaisia luontoympäristöihin liikkumaan, Jäppinen toteaa.
Suomella onkin mitä mainioimmat puitteet tulla luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun kärkimaaksi maailmassa. Meiltä löytyy monimuotoinen luonto aivan ulko-ovelta lähtien, ja laajemmatkin luontoalueet ovat suhteellisen lähellä isommissakin kaupungeissa. Ja jokaisella alueella on omat luonnon erityispiirteensä.
Vuoden 2025 Reitistöviikolle Keski-Suomen liitto on haastanut kaikki Suomen maakunnat mukaan nauttimaan luontoymnpäristöistään kukin omalla tyylillään. Sekä levittämään luonnossa liikkumisen ilosanomaa Suomessa ja maailmalle.
Reitistöviikkoa vietetään nyt seitsemännen kerran. Ensimmäiset vuodet Reitistöviikkoa järjestettiin keskisuomalaisten luontoliikuntatapahtuma, mutta vuonna 2025 sitä vietetään ensimmäistä kertaa kaikkialla Suomessa. Reitistöviikko on keskisuomalaisen asiantuntijaverkosto Meijän polun yksi aloitteista suomalaisten luontosuhteen elvyttämiseksi.
