Keski-Suomen reitistöviikkollasyyskuussa liikutaan Keski-Suomen lähiluonnossa ja -reitistöillä! Ja jotta liikkuminen olisi helposti kaikkien saavutettavissa, otamme suunnaksemme lähireitistöt, joita polkujen, kävely- ja pyöräteiden, kuntoratojen ja luontopolkujen luvatussa maakunnassa Keski-Suomessa riittää.
Reitistöt toimivat keskisuomalaisen luontoliikunnan sekä luonnossa liikkumisen ja oleilun elämänrikkaana suonistona. Reitistöillä on suuri merkitys myös alueen mielikuville ja näkyvyydelle. Lisäksi reitistöt toimivat alueen asukkaille hyvinvoinnin ja terveyden ympärivuotisena lähteenä.
Lähtekäähän mukaan tekemään tulevaisuuden Keski-Suomea järjestämällä tapahtumia, retkiä, luontokohteiden esittelyjä, koulutuksia tai vain liikkumalla Keski-Suomen reitistöillä syyskuussa!
Lähiluonto-sivustolta vinkkejä lähiluonnossa liikkumisen lisäämiseen ja lähiluontoalueiden ja -reitistöjen kehittämiseen.
Meijän Keski-Suomi -julkaisussa taustoitusta keskisuomalaisen luonnon ja reitistöjen merkityksestä ja mahdollisuuksista alueen tulevaisuudelle.
”Luontotyöpäiväon tosi mahtava idea, mutta talvellahan ei toki ulkona voi työskennellä, kun on kylmä ja lunta.”
Lähdimme vuoden alussa testailemaan, kuinka luonnossa työskentely onnistuu talviaikaan. Tämä siitä syystä, että huomasimme noin kolmanneksen suomalaisesta työajasta kuluvan talven syleilyssä. Tai siis sisätiloissa, jos sinne ulos ei uskalla töitään viedä. Luonnossa oleilulle työn merkeissä tuleekin tässä tapauksessa kestämättömän pitkä tauko, joka näkyy nopeasti työhyvinvoinnissa, jaksamisessa ja yleisissä energiatasoissa. Järjestimme siis testimielessä muutamien yhteistyötahojen kanssa työpalavereita luonnon helmaan. No toimiko toimiston siirtäminen talven selkään?
Kyllä vain! Jopa odotettua paremmin. Kävimme esimerkiksi pitämässä pulkkamäkipalaveria Japalaisten kanssa. Kymmenen sekunnin mittaisilla pulkkapuheilla saimme nopeasti rikottua jään uusien tuttavuuksien kanssa. Pulkkapuhe on tietysti jyväskyläläinen versio perinteisestä hissipuheesta, jossa asiansa pitää esittää hissimatkan kestävän ajan puitteissa. Lyhyessä pulkkamäessä tuo aika oli noin 15 sekunttia. Olettaen siis, että sattui laskemaan samaan suuntaan keskustelukumppanin kanssa. Kävimme myös testaamassa luistelukokousta ja maailman suurimman valkotaulun käyttöä Jyväsjärvellä Leader Keski-Suomen tiedotusväen kanssa. Tällä reissulla emme pyrkineet rikkomaan jäätä. Tämän lisäksi rakentelimme #lumitoimiston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaan ulkoilmapalavereita varten, sekä pidimme etäpalavereita talven selässä.
Kaikki kokeilemamme palaveritavat ja uudet pitopaikat herättivät innostusta ja työniloa osallistujissa. Uusia ideoitakin virisi vauhdilla uusissa ympäristöissä. Suosittelemmekin lämpimästi lähtemään ulos myös viileämmillä ilmoilla.
Seuraavaa virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 20.5. Jos lumitoimistoa tai muita talvivirikkeitä haluaa testata, niin kannattaa lähteä viemään työtä ulkoilmaan jo ennen tuota. Jos ja kun viette työtänne ulos, niin #luontotyöpäivä -tunniste käyttöön, niin pääsemme nauttimaan kanssanne. Jaettu ilo, ja niin edelleen.
Ja suomalaisen Luontotyöpäivän jälkeen pääsemme viettämään myös kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 16.6.! Olemme suunnittelemassa Meijän poluilla jotain jännää hollantilaisten kanssa myös tuolle päivälle, mutta siitä lisää kesäkuun alussa… Mutta tässä odotellessa itse kukin luontoon työpäivää viettämään!
Meijän Keski-Suomi -hankkeen loppuraporttia varten otimme suurennuslasin alle myös Meijän polun sivustolla tapahtuvan liikenteen. Miksikö? Siksi, että Meijän polku toimi raportissa esimerkkinä monialaisesta uudenlaisesta toimintamallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla Keski-Suomessa ja Suomessa laajemminkin.
Mitä suurenuslasin alta sitten löytyi? Alla on listattu katselukertoja yksittäisiltä Meijän polun sivuilta, joilla on ollut yli 250 katselukertaa sivuston perustamisen (8/2018) jälkeen. Suurin osa sivuista on kuitenkin julkaistu viimeisen kahden vuoden aikana, eli katselukerrat on saavutettu hyvin eripituisissa ajanjaksoissa. Taulukossa ei näy Meijän polun pääsivua, jolla oli reilut 14 000 katselukertaa vuoden 2022 alkuun mennessä.
Yksittäinen, eniten katselukertoja kerännyt sivustokokonaisuus on Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistön keväällä 2021 Meijän polulle kokoama Lasten motoristen taitojen harjoittamisen sivusto (LMTH), jolla alasivuineen on ollut yli 10 000 katselukertaa. Samoihin lukemiin on päässyt myös liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikello. Yksittäisistä blogeista eniten katselukertoja on kerännyt Juho Jäppisen kirjoittama Maastopyörällä kaupungin ympäri, joka on luettu 3 150 kertaa. Myös Luontopysäkit-sivusto ja Keski-Suomen reitistöviikko ovat tuoneet sivustolle runsaasti kävijöitä. Myös Terveysmetsä-aiheet ovat kiinnostaneet sivustolla kävijöitä.
Millaisia polkuja pitkin sivuille sitten päädytään? Meijän polun luonteen mukaisesti tietenkin useita erilaisia polkuja. Internetin hakukoneet edustavat kävijävirran kärkeä ja niiden kautta on Meijän polun sivustolla vierailtu yli 26 000 kertaa. Facebookin kautta kävijöitä on sivuille tullut 8 500. Muut yksittäiset reitit jäävät alle tuhanteen. Alle on listattu kävijäpolut, joista on tullut sivuille yli 25 käyntiä elokuun 2018 jälkeen.
Sivustolla käyntejä tulee muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sivustojen, kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, OmaKS:n, Arkin ja Saarikan sivustojen kautta. Vierailuita tulee myös keskisuomalaisten kuntien sivustojen, kuten Jyväskylän, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Uuraisten kautta. Meijän polun sivustoa käytetään myös osana korkeakoulujen kursseja. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Moodle-oppimisympäristön kautta vieraillaan säännöllisesti sivuillamme.
Meijän polun internetsivusto ei ole pelkkää kävijävirtaa, vaan sivusto toimii myös ohjausvälineenä tutkimuksen, hyvinvoinnin, terveyden ja luonnon ja sekä alueen kuntien sivustoille. Alla listattuna yli 20 kertaa klikatut linkit Meijän polun sisältöjen kautta.
Keväällä 2022 sivustollamme aukeaa taas uusi laajempi kokonaisuus, blogissamme julkaistaan useampi mielenkiintoinen teksti, Luontopysäkeille tulee päivityksiä ja Luontotyöpäivää vietetään 20.5. Tervetuloa tutustumaan näihin sekä moniin muihin sisältöihimme!
Näin Kalevalan päivän kunniaksi julkaisemme Meijän Keski-Suomi -raportin. Raporttiin on kirjoitettu tarinaa siitä, kuinka Keski-Suomen strategian voimavaraksi tunnistettu luonnonläheisyys sekä hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistäminen mahdollistaa alueellisesti hyvinvointia sekä luontomatkailua. Tämän hyvinvoinnin ja matkailun lähtökohtana on alueen monimuotoinen luonto ja luontoreitistöt. Samalla pohdimme, miten voimme toiminnallistaa Keski-Suomen strategian Hyvä Vointi -kasvun kärjen, jotta liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy kirvoittaisi keskisuomalaiset myös kekseliäisiin yleishyödyllisiin sekä kaupallisiin ideoihin ja palveluihin.
Keski-Suomen monimuotoinen luonto ja reitistöt luovat alustan sekä alueen asukkaiden hyvinvoinnille, että matkailulle ja taloudelle. Kuvat Juho Jäppinen ja Janne Laitinen.
Kalevalan isä, Elias Lönnrot, oli aikansa oppineimpia suomalaisia. Hän oli tutkimusmatkailija, mutta myös lääkäri ja tiedemies, suomen kielen kehittäjä ja uudistaja. Hän teki useita runonkeruumatkoja liikkuen luonnossa ja tuon ajan reitistöillä Suomessa ja suomensukuisten kansojen asuinalueilla. Lisäksi hän keräsi retkillään kasvien nimiä, sananlaskuja ja arvoituksia. Lönnrotin esimerkin innoittamana me kiersimme keskisuomalaisilla reitistöillä keräten paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnossa liikkumiseen ja luontopalveluihin liittyen. Kokosimme myös vuoden ajan keskisuomalaista kuvakerrontaa Instagram-kuvapalvelusta #keskisuomi-tunnisteella, jotta saisimme käsityksen siitä, miltä Keski-Suomi näyttää tänä päivänä.
Raportissa käydään läpi luonnon hyvinvointivaikutuksia ja esitellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen elinkeinotoiminnan erilaisia malleja. Esimerkkinä uuden hyvinvointitalouden monialaisesta alueellisesta kehittämistoiminnasta esitellään liikunnan ja terveyden edistämisliike Meijän polku, joka on vuodesta 2017 lähtien innovoinut ja toteuttanut uudenlaisia liikkumisen, luonnon, terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja keskisuomalaisten ja laajemmin suomalaistenkin käyttöön.
Tulevaisuuden Keski-Suomi rakentuu selkeän vision, monimuotoisen luonnon, laadukkaiden reitistöjen, kansallispuistojen, ympärivuotisten matkailukeskusten sekä yhteisen tahtotilan ympärille.
Kannen kuvat: #keskisuomi -tunnisteella Instagarmissa viikolla 39/2021 julkaistuja kuvia. Kuvat on kerätty tässä raportissa julkaistun Miltä Keski-Suomi näyttää -osion taustoitusta varten.
”Kävin läpi muutama vuosi sitten kaksi käsileikkausta. Muu liikkuminen oli hankalaa, joten vaihtoehdoksi jäi sairaslomalla kävely. Tuolloin löysin YLE-Areenasta kuunnelmat. Kävely sai aivan uudenlaisen ulottuvuuden kuunnelmien kautta ja saatoin kävellä 20 kilometrin lenkkejä, kun en vaan malttanut mennä kotiin tarinan ollessa kesken. Askeleita tuli hyvän tarinan lumoissa aivan huomaamatta.
Kun olin kuunnellut lähes koko tarjonnan, siirryin äänikirjoihin. Työmatkani piteni sopivasti samaan aikaan ja kävelin kirjoja kuunnellen 12 kilometriä päivässä. Mukaan tuli myös pariin kertaan Meijänpolun miljoonan askeleen haaste, joka sujui mukavasti kirjojen parissa.
Tämä kirjojen kuuntelu yhdistettynä kävelyyn, hölkkään ja patikointiin on niin minun juttuni. Liikun usein yksin, joten tämä on myös hyvä seuralainen matkalle. Askeleita tulee huomaamatta ja uskon, että askelmäärät ovat tuplaantuneet kirjojen kuuntelun myötä. Työmatkani on sittemmin taas lyhentynyt, mutta pyrin kävelemään pidemmän mutkan ja kaupan kautta kotiin, jotta ehdin kuuntelemaan enemmän.
Jos jotain negatiivista tästä harrastuksesta pitää sanoa, niin pientä hämmästystä olen aiheuttanut kanssaliikkujissa nauraessani yksin kävellessä jollekin hauskalle kohdalle kirjassa. Pari kertaa on tullut kirkaistuakin dekkarin ollessa kuuntelussa.
Asuin lapsuuteni maalla ja ympäröivä luonto kiinnosti minua pikku tytöstä lähtien. Silloin en tiennyt retkeilystä tai säännöistä mitään, oliko niitä edes, en tiedä, mutta oli itsestäänselvyys, ettei luontoa roskata tai tehdä tulta mihin sattuu.
Luonto tarjoaa meille kaikille hyvät mahdollisuudet rentoutumiseen ja puitteet retkeilyyn
Viime vuosien ongelmaksi on tullut kansallispuistoissa laittomien nuotioiden tekeminen, lemmikkien irtipito ja roskaaminen. Saamme paljon tietoa näistä aiheista sosiaalisessa mediassa, mutta joka vuosi samat ongelmat nousevat esille. Meille aikuisille on tarjolla tietojen hakemiseen monia eri kanavia, mutta kuinka moni meistä hakee tietoa ennen kuin lähtee retkelle?
Päivän kestävät tai yön yli telttailut ovat lisänneet suosiota, monesti kuitenkin tarvittavan tiedon hakeminen unohtuu. Mitä meidän täytyisi tehdä ennen lähtöämme? Mitä olisi hyvä ottaa huomioon retkeillessä ja miten ruokkia mielikuvitusta, ettei kaikki aika retkellä menisi kännykällä pelien pelaamiseen? Mietin pitkään, miten voisin auttaa tässä asiassa, koska luonto on lähellä sydäntäni, ja olen työskennellyt useaan otteeseen lasten parissa päiväkodeissa ja kouluissa koulunkäyntiavustajana. Sainkin tältä pohjalta idean kirjoittaa lapsille suunnatun tietopakettikirjan tarinan muodossa retkeilystä ja kansallispuistojen säännöistä.
Kansallispuistojen suojelijat -kirjan kansi ja kuvitusta. Kuvitus ja teksti Tanja Heiskanen.
Retken suunnittelu
Etsin kaikki tiedot mitä olisin itse kaivannut, kun lähdin ensimmäistä kertaa retkeilemään luontoon. Lisää ideoita ja tietoa sain sosiaalisesta mediasta. Käytin lähteenä Metsähallituksen luontoon.fi -internetsivuja ja lukuisia muita sivustoja. Toin kirjassa myös esille ekologisuuden ja kierrättämisen tärkeyden, koska roskien määrää on mahdollista vähentää hyvällä retkien suunnittelulla. Eikä tarvitsemyöskään ostaa kalliita tarvikkeita, vaan vesipullona voi käyttää tyhjiä limsapulloja ja eväät voi helposti pakata muovisiin rasioihin, joita useammasta kodista löytyy. Välineiden vuokraaminen on myös hyvä vaihtoehto, jos ei käy useasti retkeilemässä. Kirjan tiedot perustuu tutkittuun tietoon, mutta kirjan taruhahmoilla on omat persoonat, jotka koin hyvin tarpeelliseksi lasten kiinnostuksen ylläpitämisen ja mielikuvituksen vuoksi.
Mielikuvituksen vahvistaminen ja kirjojen salainen maailma
Voimme opastaa lapsia retkeillessämme luontokohteissa, mutta ymmärrän omasta lapsuudestani ja nuoruudestani kirjojen salaisen maailman merkityksen. Mielikuvitus tarinan pohjalla jää vahvasti mieleen ja muistuttaa luonnossa asioiden tärkeydestä. Tein kuvituksen lapsen näkökulmasta ja valitsin vanhan kansan taruhahmot tuomaan erilaisen näkökulman lasten maailmaan. Kuuntelen lasten mielipiteitä useasti ja näen tässä kirjassa mahdollisuuden muuttaa myös meidän aikuisten näkökulmaa roskattomuuteen ja tiedon hankkimiseen.
Suosittelen kirjaa lapsiperheille satukirjana tai retkeilyyn tutustumisena. Lasten parissa työskenteleville tiedon hakemiseen. Kirjaa voi siis käyttää moniin eri tarkoituksiin opetuksen muodossa. Kirja on ostettavissa Luonnon Auttajien verkkokaupasta 22.03.2022 asti.
Maaliskuussa Meijän polku ja Nextory lähtevät johdattelemaan suomalaisten askelia kohden maagista miljoonaa askelta ja lukemattomia laatukirjoja!
Nyt kolmatta kertaa järjestettävä Meijän polun Miljoonan askeleen haaste saa tänä keväänä kävelyn kulumaan kuin kirjoja kuunnellessa, sillä juuri sitä kevään mittaan tehdään.
Suomalaiset kävelevät päivittäin keskimäärin noin 6 000–8 000 askelta iästä ja elämäntavoista riippuen (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Viimeiset kaksi vuotta koronan seurauksena osan meistä kävely on lisääntynyt, mutta suurella osalla taasen vähentynyt. Etätöiden lisääntymisen, rajoitusten sekä harrastusten vähenemisen myötä myös muu päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Kuitenkin kävelyn terveyshyödyt ovat laajalti tunnettuja ja kävely liikkumismuotona lähes kaikkien käytössä.
Myös kirjojen kuuntelulla on hyvinvointia ja aivoterveyttä lisääviä ominaisuuksia puhumattakaan elämänymmärryksen ja tiedon karttumisesta. Bonukseksi jopa lyhyt kirjojen lukeminen ja tässä tapauksessa kuunteleminen alentaa stressitasoja. Näitä kaikkia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä lähdemme maaliskuussa tavoittelemaan kävellen ja hyviä kirjoja kuunnellen.
Miljoonan askeleen kirjahaasteeseen voi hypätä itsekseen tai pienen porukan kanssa. Nextory tarjoaa kävelemään lähteville ilmaiset kirjat ensimmäiseksi 45 päiväksi. Tämän jälkeen kirjojen kuuntelua voi jatkaa pientä kuukausikorvausta vastaan.
Koronan tuomat uudet olosuhteet veivät meijän polkuja kohden uusia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ideoita ja ratkaisuja myös vuonna 2021. Merkittävimpiä uusia avauksia vuoden mittaan olivat suomalaisen työn vieminen kohden luontoa Luontotyöpäivänmerkeissä ja suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden aarrearkun –lähiluonnon –ottaminen vahvasti mukaan ajatteluun uuden sivuston avulla.
Luontotyöpäivä
Toukokuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen suomalaista työtä luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle johdatteleva Luontotyöpäivä. Luontotyöpäivää varten kokosimme sivuillemme ideapankin erilaisista tavoista viedä suomalaista työtä luontoon ja toisaalta sitten tuoda myös luontoa töihin. Hyvin startannut tapahtuma järjestettiin vuoden mittaan kahdesti. Seuraavaa Luontotyöpäivää vietetään 20.5.2022. Käy nappaamassa ideoita sivuiltamme ja lähde suunittelemaan luonnon ottamista osaksi omaa työtäsi! Alla muutamia kuvia ensimmäisen Luontotyöpäivän vietosta eri puolilta Suomea. #luontotyöpäivä #WorkInNatureDay
Keski-Suomen reitistöviikko
Järjestyksessään toinen Keski-Suomen reitistöviikko vietettiin syyskuun puolivälissä. Tänä vuonna tapahtumien ohella näkyvyyttä keskisuomalaisilta reitistöiltä saatiin lisättyä valokuvakilpailulla, joka toteutettiin yhdessä Meijän polun, Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa. Korkeatasoisen kilpailun tuomariraadin valitsemat kymmenen suosikkikuvaa julkaistiin näyttävästi Keskisuomalaisessa. Näiden pohjalta toteutetun yleisöäänestyksen voittiAnna Käyhkön kuva. Seuraava valokuvakilpailu järjestetään syyskuussa 2022 osana Keski-Suomen reitistöviikkoa. Siispä reitistöille liikkumaan ja kamerat mukaan! #reitistöviikko #keskisuomi
Lähiluonto
Marraskuussa julkaistiin Meijän polun Lähiluonto-sivusto. Ajatus Lähiluonto-kokonaisuudesta syntyi mietittäessä kuinka voisimme tuoda esille lähiluonnon mittavia mahdollisuuksia luonnossa oleskelun ja liikkumisen kannalta rinnastettuna vahvoihin kansallispuistojen brändeihin. Lähiluonto-sivustolle on koottu tietoa ja ideoita kuinka lähiluonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voidaan tuoda aktiivisesti osaksi kuntalaisten arkea. #lähiluonto
Luontopysäkit
Syyskuussa julkaistiin myös Luontopysäkkien kokoava kartta, jossa esitellään Jyväskylän moninaiset luontoalueet ja niiden äärelle kuljettavat julkisen liikenteen Linkit kaikki yhdellä kartalla.
Kesäksi 2021 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikelloomme lisättiin kaksi ajankohtaista haastetta, eli Kasvienbongaushaaste ja Someton-haaste Ensimmäisessä haasteessa liikutaan lähiluonnossa ja kartoitetaan kasveja iNaturalistin Seek -sovelluksen avulla. Toisessa haasteessa lähdetään vähentämään sosiaalisissa medioissa viettämäämme aikaa. Kaksi hyvinvointia ja terveyttä edistävää haastetta, joista on runsaasti iloa myös vuonna 2022. Vuosikelloon ilmestyi alkuvuodesta myös pienryhmille suunniteltuja haasteita, joiden kanssa ryhmät saavat liikkumista lisäävä yhdessä tekemistä.
Kohden uutta liikkumista ja kestävämpää kehitystä
Tämänhetkinen elämäntapamme on kestämätön sekä itsellemme, että myös koko elinkirjolle. Syksyn kuluessa Meijän poluilla lähdettiin pohtimaan, millaisia muutoksia olisi tehtävä, jotta sekä omamme, että ympäristömme elinvoima voisi kukoistaa. Tällä hetkellä muutos kohden kestävää kehitystä on käynnissä, mutta se kattaa vain osan luomastamme kokonaisukuormasta ympäristöllemme. Nopein muutos luonnon kantokyvyn ja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kannalta saavutettaisiin kulkutapamuotojen muutoksessa lyhyillä alle kymmenen kilometrin matkoilla, kirjoittaa Juho Jäppinen blogissamme.
Jotta voisimme saavuttaa liikenteelle asetetut päästötavoitteet ja lisätä ihmisten liikkumista nopealla aikataululla liikkumisemme tulee muuttua vauhdikkaasti autoilukeskeisestä muihin liikkumismuotoihin.
Blogit
Blogissamme ahkeroitiin vuoden 2021 aikana muun muassa reitistöillä, Lahden terveysmetsissä, Struven ketjulla sekä tietenkin monella tapaa lähiluonnossa. Blogimme jatkaa kasvuaan ja ensi vuodeksi luvassa taas runsaasti mielenkiintoisia sisältöjä!
Vuosi 2022
Mitäpäs tuleva vuosi tuo tullessaan? Meijänpolkumaiseen tyyliin asioita, joita ei vielä osata edes hahmottaa, mutta jotka häilyvät tulevaisuuden tekemisen horisontissa. Vuosi tuo tulleessaan myös Miljoonan askeleen kävelyhaasteen uusilla mielenkiintoisilla mausteilla, iäkkäiden ja työikäisten hyvinvointitestikokonaisuuksien rakentamista ja julkaisua, digitaalisia luontohetkiä, matkoja lähiluontoon sekä luontotyöpäiviä ja Keski-Suomen reitistöviikkoa. Enemmän näistä ensi vuoden puolella.
Suuret kiitokset kaikille kuluneena vuonna Meijän polun seikkailuihin osallistuneille. Nähdään vuoden 2022 puolella!
Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on yksi aikakautemme avainkysymyksistä. Osana Meijän polun taustoitustyötä olemme toteuttaneet mallin kestävän kehityksen toimintatavoista.
Ihmisen sosiaalinen ja taloudellinen elämä tasapainottelee ekologisen kestävyyden päällä. Kirjaimellisesti luonnon kantokyvyn varassa. Yhteiskuntien kestävä kehitys tasapainottaa sosiaalisen ja taloudellisen kokonaisuuden tuomaa taakkaa luonnolle. Kestävä kehitys ei kuitenkaan tällä hetkellä tasapainota päällään olevaa ihmiselon taakkaa, ja sieltä valuukin ekologista kestävyyttä syövyttäviä vaikutuksia laajasti ympäristöömme (spillover). Kun nämä valumat tuhoavat tarpeeksi ympäristöämme, niin koko kokonaisuus romahtaa. Tällä hetkellä olemme tässä kehityksen vaiheessa, ja tuhoamme kaikkea kannattelevaa alustaamme kiihtyvällä vauhdilla.
Onkin erityisen tärkeää saada nopeasti kestävän kehityksen suojapuskuri sosiaalisen ja taloudellisen paineen ja luontoympäristömme välille. Tämä kestävän kehityksen osa-alueiden korrelaatio on jokaisen syytä ymmärtää.
The unstable system model.
Mallin ovat toteuttaneet Janne Laitinen ja Juho Jäppinen, Meijän polku / JAMK, 2021.
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Tutkimukset ovat vahvistaneet usean ihmisen omakohtaiset kokemukset olon ja mielialan paranemisesta jo lyhyillä luontovisiiteillä tai vain luontoääniä kuunnellessa.
Suomalaisen hyvinvointia ja terveyttä kohentava luontosuhde alkaa yleensä jo aivan kotiovelta.
Luonnon hyvinvointivaikutukset alkavat vaikuttaa jo muutamissa sekunneissa, mutta hyvinvoinnin kannalta vaikutukset ovat parhaimmillaan, kun viikkotasolla luonnossa oloa kertyy runsaat kaksi tuntia. Ja tässä reseptissä lähiluonto on avainasemassa. Vaikka kansallispuistojen kaltaiset upeat luontokohteet tarjoavat meille mahdollisuuksia vaikka useampienkin päivien retkiin, niin lähiluonto on kuitenkin päivittäin saavutettavissa vuoden jokaisena päivänä.
Seuraava askel kohden paremmin voivia suomalaisia on lähiluontokohteiden monimuotoisuuden ja määrän sekä niissä olevien liikuntamahdollisuuksien ja tietoisuuden lisääminen. Tämän mahdollistamisessa tarvitaan monialaista ja monitahoista yhteistyötä valtion, kuntien ja yksityisten maanomistajien kesken. Polku lähiluonnon merkityksen nostamiseksi on nyt avattu. Näemme edessämme upeita mahdollisuuksia.
Tervetuloa liikkumaan ja oleskelemaan monimuotoiseen lähiluontoon!
