yhteisöllisyys – Meijän polku

Kävelyllä luonto kanssakulkijana

Ilmassa on syksyn raikkautta, joka tuntuu jo iholla. Usva peittää lämpöään luovuttavan järven pinnan ja aamun kirkkaat auringonsäteet osuvat ruskan värjäämiin lehtiin. Kosteuden paljastamat hämähäkinseitit tuntuvat ilmestyneen metsään kuin tyhjästä. Huomaan vetäväni syvään henkeä ihastuksesta.

Koetan tallentaa mieleeni kaiken kokemani, sillä tiedostan tämän kauniin jakson luonnossa kestävän vain hetken. Ajatuksissani olen kuitenkin valmistautunut jo ottamaan vastaan loppusyksyn pimenevät mutta tunnelmalliset hetket. Tämä on minun tapani kävellä päivittäin, luonto vahvasti kanssakulkijana. Tätä kokemusta ja taitoa haluan myös välittää muille arjen pieninä hyvinvointitekoina itselle ja osana ohjattuja kävelyryhmiä.

Kävely on hyvin perinteinen tapa ulkoilla. Oikeastaan aivan ykkönen. Askeleet vievät usein ihan tietoisesti ulos kävelylle ja välillä arjen muut askareet kuljettavat mukanaan. Aurinko saa kansan suorastaan ryntäämään ulos. Välillä taas kuulen, kuinka sisälle jumittuminen on aivan liian helppoa ja kävelymotivaatiota saa etsiä. Mielestäni kävelyyn kannattaakin suhtautua tästä näkökulmasta hiukan tietoisemmin ja yhtenä arjen kiinteänä tapana pitää huolta omasta ja samalla muidenkin hyvinvoinnista. Elintärkeä luontoyhteyskin voi vahvistua aivan arkisesti – kulkemalla samoja polkuja yhä uudelleen.

Ihmisiä luonnossa istumassa. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu. — *Syksy tarjoaa voimakkaita aistielämyksiä, joiden äärelle luonnossa kävellessä kannattaa pysähtyä. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu.*

Luonto muuttuu maisemasta todeksi

Lähiluonto ympärillämme on kuin joka päivä uudelleen maalautuva maisema. Kun kuljemme ulkona viikosta ja vuodenajasta toiseen, alamme pikkuhiljaa huomata tässä maisemassa muutoksia, yksityiskohtia ja yhteyksiä. Tiedämme jo odottaa, miten tuttu maisema alkaa muuttua syksyn edetessä, missä kevään ensimmäiset leskenlehdet puhkeavat ja miten lumen pinta talvella paljastaa kulkijansa.

Luonnon kauneuden ihastelua ja lumoutumista voi aktiivisesti harjoitella. Silmä harjaantuu kuin sienestäjällä, jonka maiseman valtaavat suppilovahverot ensimmäisten löytöjen jälkeen. Ja ehkä juuri siinä on yksi kävellen kulkemisen ilo: kun alamme huomata enemmän, myös tuttu ympäristö alkaa tuntua uudella tavalla kiinnostavalta.

Olen kuullut monta tarinaa siitä, kuinka luonnossa ikänsä aktiiivisesti liikkuja ei oikein ole malttanut tai ehtinyt pysähtyä sen äärelle. Luonto on voinut jäädä tällöin helposti enemmän toiminnan näyttämöksi tai ohikiitäväksi maisemaksi. Halu kokea asioita eri tavalla ja hidastaa välillä, tuo ulkoiluun uuden ulottuvuuden. Näissä toiveissa piilee jotain, jota kannattaa kokeilla rohkeasti. Kävelyllä se onnistuu!

*Luonto helpottaa sosiaalista kanssakäyntiä. Porukalla ulkoilu tarjoaakin myös vähemmän luonnossa liikkuvalle tai yksinäisyyttä kokevalle hyvän tavan aloittaa uusia polkuja.* *Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu.*

Yhteisten askelien rytmi ja yhteys luontoon

Kävelylle lähteminen ei ole kaikille itsestään selvää vaikka se onkin yksinkertaisin ja helposti saavutettavin tapa ulkoilla. Yksi tarvitsee seuraa, tukea tai kannustusta, toinen lisää motivaatiota ja kolmas selkeää ja turvallista reittiä lähteäkseen liikkeelle poluille asti. Meistä moni voi toimia ulkoiluun ja kävelyyn lempeänä kannustajana, esimerkkinä ja mukaan kutsujana.

Yhdessä kävelyn ydin on vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa sekä yhdessä rakennetussa kokemuksessa. Kun rohkeasti havainnoimme ja etenkin keskustelemme kokemastamme, luomme uusia yhteyksiä niin luontoon kuin toisiimme. Samalla, kun välitämme omaa paikan merkitystä muille, avaamme silmiämme muiden kokemuksille. Lähiluonto on tällöin aidosti paikka olla yhdessä ja kiinnittyä siihen. Olen kuullut useamman kerran, kuinka aktiivisesti yksin luonnossa liikkuva kertoo haluavansa oppia kulkemaan yhdessä muidenkin kanssa. Tällöin avainsanat on kuulluksi sekä kohdatuksi tuleminen!

Kenet sinä voisit kutsua tänään kävelylle? Antaa aikaa ja pienen syksyisen elämyksen lähiluonnossa. Kävely voi itsessään olla välillä päämäärää tai kerättyjä kilometrejä tärkeämpi. Matkalla voi etsiä värejä, poimia koristeeksi kotiin upeita lehtiä, evästellä tai istahtaa lempipaikkaan hetkeksi.

Ihmisiä syksyisen järven rannalla. Kuva Heidi Kaarnattu, Suomen Latu. — Luonnossa kävely johdattelee myös upeiden luontoelämysten äärelle. Tällaisista uusista löydetyistä luontokohteista saattaa muotoutua myös lempipaikkoja, jotka innostavat luontoon yhä uudestaan. Kuva Heidi Karnaattu, Suomen Latu.

Kun tutusta polusta tulee lopulta oma

Luonnossa ja luonnosta oppiminen ei pääty lapsuuteen. Aikuinenkin voi innostua löytäessään uuden lajin, oppia lukemaan maisemaa syvällisemmin tai kuulla tutusta paikasta uuden tarinan. Myös sukupolvien välinen oppiminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Lapsi tai nuori voi näyttää oman lempipaikan luonnosta tai opettaa aikuiselle lajintunnistussovelluksen käyttöä, kun taas aikuinen voi jakaa tietoa siitä, millainen tuttu paikka oli ennen ja millaisia tarinoita siihen liittyy.

Ajan kanssa luonnon tuntemisesta voi luonnollisesti syntyä tunne siihen kiinnittymisestä ja luonnosta välittämisestä sekä halusta toimia luonnon puolesta. Tämä pätee myös ulkoiluryhmissä, jotka tarjoavat mahtavat mahdollisuudet erilaisiin luontopositiivisiin tekoihin yhdessä. Näistä yksinkertaisin on roskien keruu kävelyn lomassa.

Suomen Ladun Kävely 2.0 -hankkeessa haluamme innostaa ihmisiä löytämään kävelystä uusia mahdollisuuksia ja tukea erityisesti yli 65-vuotiaiden liikkumista sekä vertaisohjattuja ulkoiluryhmiä.

Kävely auttaa meitä huomaamaan ympäristömme ja sen erilaiset tarjoumat sekä kerrostumat, kiinnittymään tuttuihin paikkoihin ja löytämään luonnon läheltä. Siksi kävely voi olla paljon enemmän kuin tapa siirtyä paikasta toiseen. Kävelyn voima piilee myös siinä, että sen ei tarvitse aina olla samanlaista.

Ihmisiä syksyisessä lähiluonnossa. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu. — *Luonnossa liikkumisen lisääntyessä myös kiinnostus luonnosta sekä luonnontuntemus lisääntyy – lähiluonnosta ja sen ihmeistä tulee tutumpia. Kuva Katariina Salmi, Suomen Latu.*

Virpi Jussila
Kirjoittaja on Suomen Ladun ulkoilun asiantuntija ja Kävely 2.0 -hankkeen projektipäällikkö sekä biologi ja ympäristökasvattaja.

Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Miljoonasäästöt luonnosta – tehdään Jyväskylästä luonnossa liikkumisen pääkaupunki

Metsäterveyslaskurin mukaan Jyväskylässä voitaisiin säästää vuoteen 2031 mennessä 45–75 miljoonaa euroa, jos jyväskyläläiset lisäisivät luonnossa liikkumistaan. Laskurin antamat mittavat säästöt ovat vieläpä maltillisia, sillä huomattavasti korkeampiinkin lukemiin voidaan päästä.

Kuitenkin jo 45 miljoonan euron säästöt terveydenhoitokuluissa yhden kaupungin osalta olisivat todella merkityksellisiä. Kysymys kuuluukin, kuinka Jyväskylästä saataisiin aktiivisen luonnossa liikkumisen kaupunki? Minkälainen muutos se olisi kaupunkilaisten arjessa? Yhteiskunnan kestävyyden, terveytemme sekä talouden ja elinkelpoisen tulevaisuuden näkökulmasta muutos olisi välttämätön.

Mistä miljoonasäästöt oikein syntyvät?

Metsäterveyslaskurissa tarkastellaan tutkimustietoon pohjaten, kuinka paljon tiettyjen sairauksien hoito maksaa yhteiskunnalle ja mitä niiden ehkäisy elintapamuutoksilla säästäisi. Luonnon ja aktiivisen liikkumisen tuomat säästöt syntyvät esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden, sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä tiettyjen syöpätyyppien ehkäisyn kautta.

*Monimuotoisessa lähiluonnossa liikkuminen parantaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Terveyshyötyjen maksimoimiseksi luonnossa liikkumisen tulee olla osa arkea.*

Sopivaa luontoannosta etsimässä

Kuinka paljon jyväskyläläisten pitäisi luonnossa liikkua, jotta edellä mainittuihin säästöihin päästäisiin? Suuntaviivoina voidaan käyttää liikkumisen suositusta sekä 3–30–300-luontosuositusta.

Metsäterveyslaskurin tavoitemäärät pohjaavat kansalliseen suositukseen: työikäisen tulisi liikkua luontoympäristössä vähintään 150 minuuttia viikossa reippaasti, eli sydämen sykettä nostaen. Kaikkein suurimman terveyshyödyn tarjoaa kuitenkin luontosuosituksen 300 minuutin viikkoannos luonnossa liikkumista. Se tarkoittaa päivätasolla noin 45 minuutin liikkumista luontoympäristöissä. Osan ajasta voi tietysti kerätä esimerkiksi viikonlopun pidemmillä retkillä, jolloin arjen luontopiipahdukset voivat olla lyhyempiä. Luontoaltistusta ja liikkumista voi kerätä myös aktiivisilla työmatkoilla sekä arjen muilla matkoilla, jos näiden aikana hakeutuu luontoympäristöihin.

Koska suuri osa suomalaisista liikkuu tällä hetkellä liikkumisen ja luonnossa oleskelun suosituksia vähemmän, hyvä tavoite kaupunkitasolla olisi luontosuosituksen kolme 30 minuutin luontoliikkumishetkeä viikossa. Jo tämä lisäisi kaupunkilaisten hyvinvointia merkittävästi, sillä se olisi monelle valtava harppaus nykyiseen passiiviseen ja sisällä vietettyyn arkeen verrattuna.

Kohden luonnossa liikkumisen pääkaupunkia

Jyväskylä voisi tulevaisuudessa olla luonnossa liikkumisen pääkaupunki. Tämä tukisi täydellisesti kaupungin nykyistä liikuntapääkaupunki-kärkeä. Sitoutuminen luonnon mahdollistamiseen ja hyödyntämiseen liikkumisen lisäämiseksi voisi nostaa Jyväskylän koko Suomen suunnannäyttäjäksi.

Kaupungeissa ihmisiä liikkumaan innostavat muun muassa laadukkaat reitistöt upeissa kaupunkiluontoympäristöissä. Jyväskylässä yksi tällaisista suosituista reiteistä on Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti, jota käyttää tuhannet kaupunkilaiset sekä arkimatkoihin että virkistyskäytössä.

Tällä hetkellä suunnan näyttäjänä loistaa Oulu, joka on esimerkiksi TEA-viisarin liikunnan edistämisen mittauksissa 22 pistettä Jyväskylää edellä. Jyväskylä jää tällä hetkellä jopa koko maan keskiarvosta 6 pistettä.

Jos jyväskyläläiset saataisiin innostettua luontoon liikkumaan vähintään kolmesti viikossa, tulisi Liikuntapääkaupungista myös Luonnossa liikkumisen pääkaupunki. Tämä muutos antaisi sysäyksen myös alueen luontomatkailulle ja kansainväliselle imagolle. Jyväskylä voisi laittaa liikkeelle luonto- ja liikkumispositiivisia aaltoja, jotka löisivät kaukomaiden rannoille saakka. Jos jyväskyläläiset saataisiin luontoympäristöihin 300 minuutiksi viikottain, niin myös säästöt olisivat merkittäviä. Lahdessa on laskettu, että jos kaikki työikäiset viettäisivät luontoympäristöissä viisi tuntia viikottain, olisi mahdollisuus saavuttaa kymmenien miljoonien eurojen säästöt.

Samalla kun säästäisimme kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan kuluja, saisimme paremmin voivia ja onnellisempia kaupunkilaisia sekä vähentäisimme ympäristökuormitustamme arjen aktiivisen liikkumisen lisääntyessä.

Miten on, Jyväskylä? Olisiko aika siirtyä passiivisesta negatiivisen tulevaisuuden odottelusta aktiiviseen ja positiivisen tulevaisuuden tekemiseen?

Juho Jäppinen
Luontoliikunnan edistäjä
Meijän polku

Blogi on osa Luontovuosi 2026 -teemavuoden julkaisusarjaa.

Lajihavainnot kasvoivat Keski-Suomessa 63 prosentilla kesän aikana

Keski-Suomessa kesän ajan käynnissä ollut Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaasteen tulokset ovat tulleet ja upealta näyttää! Verrattuna kesään 2025 tehtyjen havaintojen määrä kasvoi huikealla 63 prosentilla. Havaintoja tehtiin maakunnassa kesän aikana 20 249, eli melkein 8 000 havaintoa enemmän kuin edellisenä kesänä. Lajeja havaittiin 11 prosenttia edelliskesää enemmän ja havaintojen tekijätkin lisääntyivät 10 prosentilla.

Lajihavainnot Keski-Suomessa kesällä 2025 (vas.) ja 2026 (oik.). Kartoista näkee hyvin, kuinka havaintomäärät lisääntyivät, mutta myös niiden alueellinen kattavuus lisääntyi merkittävästi.

Haasteen ajatuksena oli saada paitsi keskisuomalaiset llähiluontoon liikkumaan, myös ottamaan osaa kansalaistieteen tekemiseen. Ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikakaudella asukkaiden osallistuminen tutkimusaineistojen tuottamiseen on erityisen merkityksellistä muutosten seurannan mahdollistamiseksi. Samalla omaan lähiluontoon tutustuminen esimerkiksi lajien opettelemisen kautta voivat mahdollistaa myös luontoyhteyden voimistumisen ja aktiivisemman roolin ottaminen lähiluonnon monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

*Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaasteessa havaintoja tehtiin iNaturalist sekä Seek by iNaturalist -sovelluksilla.*

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaaste laitettiin liikkeelle Luontovuoden 2026 kunniaksi. Haasteen järjesti lähiLUMO-hanke ja Meijän polku yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa.

Lisätietoa Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaasteesta Jyväskylän ammattikorkeakoulun blogista Lajientunnistus avaa oven syvempään luontoyhteyteen.

Reitistöviikko kutsuu suomalaiset hyvinvointia lisäävään lähiluontoon

Kansallista Reitistöviikkoa vietetään 14.-20.9.2026 osana Luontovuosi 2026 -ohjelmaa. Viikon aikana suomalaiset haastetaan tutustumaan oman alueensa luontoreitistöihin ja vierailemaan vähintään kolmella luontoreitistöllä. Samalla maakuntia, kuntia ja matkailutoimijoita kannustetaan nostamaan esiin alueidensa parhaat luontoliikunta- ja matkailukohteet.

Suomessa keskustellaan kasvavista terveysmenoista, heikkenevästä työkyvystä ja liikkumattomuuden tuomista haasteista. Harvemmin muistetaan, että yksi vaikuttavimmista hyvinvoinnin lähteistä on jo olemassa ja kaikkien saavutettavissa: lähiluonto ja sen tuhannet reitistöt.

Nämä reitistöt muodostavat kansallisen hyvinvointia ylläpitävän infrastruktuurin, joka tukee ihmisten terveyttä, hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa ja luontosuhdetta. Samalla ne vahvistavat alueiden elinvoimaa ja tarjoavat perustan kestävälle luontomatkailulle.

Suomesta löytyykin hyvinvointi-infrastruktuuri, jonka arvoa emme juurikaan tunnista. Se kulkee metsissä, järvien ja merien rannoilla, harjuilla ja soilla. Reitistöviikko kutsuu nyt kaikki suomalaiset nauttimaan tästä kansallisesta aarteesta.

Kolme reitistöä viikon aikana

Reitistöviikon järjestäjät haastavat suomalaiset vierailemaan viikon aikana vähintään kolmella luontoreitillä tai lähiluontokohteella. Kohde voi olla esimerkiksi lähimetsän polku, ulkoilureitti, retkeilyreitti, pyöräilyreitti, melontareitti tai kansallispuistossa risteilevät polut.

Haaste pohjautuu 3–30–300 -luontosuosituksen ajatukseen siitä, että luonnossa tulee liikkua ja oleskella säännöllisesti. Reitistöviikko tarjoaakin helpon mahdollisuuden lisätä luontoa osaksi arkea ja löytää uusia luontokohteita omasta lähiympäristöstä. Tarvitsee vain lähteä liikkeelle.

Luonto tukee terveyttä ja hyvinvointia

Luonnossa liikkuminen on yksi helpoimmin saavutettavista tavoista lisätä fyysistä aktiivisuutta arjessa. Samalla luonto tarjoaa mahdollisuuden palautumiseen, rauhoittumiseen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Jokainen luontopolulla tehty kävely, pyöräilyretki tai metsässä vietetty hetki voi tukea hyvinvointia ja toimintakykyä. Kun yhä useampi suomalainen löytää tiensä luontoreitistöille hyötyjä syntyy paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle.

Keski-Suomi innostaa kaikkia Suomen maakuntia mukaan

Reitistöviikon yhteydessä Keski-Suomesta liikkeelle lähtenyt haaste innostaa kaikki Suomen maakunnat esittelemään omia luontoreitistöjä ja lähiluonnon monia mahdollisuuksia.

Reitistöt ovatkin paitsi investointi asukkaiden hyvinvointiin, myös merkittävä osa alueiden vetovoimaa ja tarjoavat alustan luontomatkailun kehittämiseen.

Reitistöviikko muistuttaa, että Suomen ehkäpä tärkein hyvinvointi-infrastruktuuri ei ole rakennuksissa. Se löytyy poluilta, metsistä, vesistöiltä ja lähiluonnosta kaikkialla Suomessa.

Reitistöviikon on laittanut liikkeelle keskisuomalainen Meijän polku -asiantuntijaverkosto.

Kohden 3 000 havaittua lajia Keski-Suomessa!

Keski-Suomessa meneillään olevassa Lönnrotin jäljillä -lajientunnistushaaste on havaittu jo 2 855 lajia toukokuun alun jälkeen. Havaintojakin on kertynyt jo lähes 18 000!

Metsäkurjenpolvi tilastojen kärjessä

Määrällisesti eniten havaintoja Keski-Suomessa toukokuun alun jälkeen on tehty metsäkurjenpolvesta. Tätä seuraavat puolukka, idänlehtikuoriainen, ahomansikka ja metsäkorte.

*Kuvakaappaus iNaturalistin Keski-Suomen alueen eniten havaituista lajeista elokuun loppuun mennessä vuonna 2026.*

Suurin osa havainnoista on kertynyt Jyväskylän seudulta. Näin myös eniten havaittujen lajien kohdalla. Alle on koottu metsäkurjenpolven, puolukan ja idänlehtikuoren havainnot sijainnin mukaan Keski-Suomessa toukokuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana. Sijoitukset elävät vielä syyskuun ajan, ja esimerkiksi puolukalla on hyvä mahdollisuus siirtyä kärkipaikalle, kun sen esiintymisaika jatkuu pitkälle syksyyn. Tai ehkäpä kärkeen kirii joku yllättäjä syksyn edetessä…

Sinäkö se oot?

Havaintojen tekijöitäkin Keski-Suomessa on jo yli 700. Laskelmiemme mukaan ihan kaikki keskisuomalaiset eivät ole vielä kuitenkaan ennättäneet haasteeseen mukaan. Syyskuu onkin otollista aikaa hypätä lajientuunistuksen kiehtovaan maailmaan mukaan. Mitä monimuotoisen luonnon aarteita löytyy teidän lähiluonnostanne? Lähtekäähän ottamaan selvää!

Ohjeet lajihavaintojen tekemiseen löytyy Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaasteen sivulta.

lähiLUMOn päätöswebinaari keskiviikkona 23.9.

Keskisuomalainen Luonnon monimuotoisuus elinvoiman lähteenä (lähiLUMO) -hanke päättyy syyskuussa. Päätöswebinaarissa esitellään hankkeen aikaansaannoksia sekä jaetaan perustietoa monimuotoisen luonnon merkityksestä. Hankkeen aikana Keski-Suomen kunnissa perustettiin niittyjä, rakennettiin biodiversiteettiaitoja, pidettiin tietoiskuja, käytiin talvisilla pimeäretkillä ja kouluvierailuilla, sekä tutustuttiin lähiluontoon lasten, nuorten ja konkareiden kanssa. Samalla tuotettiin myös Luontoreput Keski-Suomen kirjastoille, järjestettiin maakunnallinen lajientunnistushaaste ja paljon muuta.

Päätöswebinaari pidetään keskiviikkona 23.9. klo 14–15:15. Linkki päätöswebinaariin:
lähiLUMO-päätöswebinaari | Liity Teams-kokoukseen | Microsoft Teams

Hankkeessa tähän mennessä julkaistuja blogeja:
Lasten luontoyhteys versoo lähiluonnossa
Arjen luontokokemusten vähentyminen ja luonnosta irtaantumisen kulttuurinen kehitys
Monimuotoinen luonto tukee terveyttä ja hyvinvointia
Lapsiperheet luontosovellusten käyttäjinä
Kansalaistiedettä koko maakunnan voimin
Monilajinen kaupunki tapahtumamahdollistajana
Luonto hyvinvoinnin välineenä – vai hyvinvoinnin ehtona?
Luontoreput Keski-Suomen kuntien kirjastoihin
Elinvoimaa lähiluonnosta
Lasten ja nuorten vahva luontoyhteys lisää hyvinvointia ja rohkaisee ympäristötekoihin
Kun Suomi putos puusta
Lähiluonto elinvoiman lähteenä
Monimuotoinen luonto tukee terveyttä ja hyvinvointia
Kohden lähiluontoa – Ti På Topp ja lähiLUMO

Hankkeessa on vielä kova tohina päällä, ja voitkin seurata meitä Instagramissa @keskisuomalainen.lumo -tilillä.

Kymmenentuhatta havaintoa Keski-Suomesta

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaasteen aikana toukokuun alusta heinäkuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä on Keski-Suomessa tehty jo lähes kymmenentuhtatta havaintoa, ja havaittuja lajejakin on kertynyt lähes kaksituhatta!

Yllä olevista kuvista näkyy havaintojen kertyminen kartalla. Havainnot keskittyvät suurempien asumiskeskittymien läheisyyteen, mutta ’hotspotteja’ kasvaa myös esimerkiksi kansallispuistojen ja muiden tunnettujen luontomatkailukohteiden ympärille.

Havaintoja on tähän mennessä tehnyt 454 henkilöä, eli ihan kaikki keskisuomalaiset eivät ole vielä osallistuneet. Mutta aikaa on syyskuun loppuun saakka, ja lisää havaintojen tekijöitä ja havaintoja on varmasti luvassa. Luonnossa liikkumista ja oleskelua lisätäkseen esimerkiksi kunnat, kyläyhdistykset tai vaikkapa liikuntaseurat voivat innostaa asukkaitaan ja jäseniään lajihavaintoja tekemään. Ohjeet löytyvät haasteen sivuilta, sekä Keski-Suomen liiton sivuilta.

Tervetuloa mukaan tekemään luontopositiivista tulevaisuutta ja luontopositiivista Keski-Suomea!

Haaste on toteutettu yhdessä lähiLUMO-hankkeen ja Meijän polku -asiantuntijaverkoston kanssa. Haaste on osa Luontovuotta 2026, jonka tarkoituksena on saada kaikki suomalaiset nauttimaan luonnon virkistyskäytön monista mahdollisuuksista sekä nostaa esille luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Haasteen ovat suunnitelleet Juho Jäppinen ja Anniina Tölli.

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -lajientunnistushaaste

Luontovuoden 2026 kunniaksi lähiLUMO-hanke ja Meijän polku yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa haastavat kaikki keskisuomalaiset havainnoimaan omaa lähiluontoaan. Kysymmekin näin kesän kynnyksellä, että missä Keski-Suomen kunnassa kertyy eniten lajihavaintoja syyskuun 2026 loppuun mennessä?

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa

“Outoin uusien kasvien etsintä-matkat ahoilla, nurmilla, kedoilla, laaksoissa, mäillä, vuorilla ja tuntureilla, soissa, rämeissä ja korpiloissa saattaa myös ruumiille kyllä terveellistä liikuntaa (…) Eikä se aika, mikä semmoisiin matkustuksiin kuluu, tule juuri mihinkään lukuun, sillä istua ihminen ei muutenkaan aina jaksa (…).”

Elias Lönnrot (1802–1884) laittoi sanoiksi vuonna 1860 ajatuksen, joka kantaa tähän päivään saakka – lähiluonnossa liikkuminen ja luonnon havainnointi ovat parasta lääkettä sekä mielelle, että keholle. Ja näiden tärkeys on kasvanut merkittävästi Lönnrotin päivistä elämäntapojemme ja elinympäristöjemme muutosten myötä.

Ensimmäisen suomalaisen kasvioppaan, Flora Fennican, alkusanoissa Lönnrot ohjaakin suomalaisia ulos lähiluontoon liikkumaan ja monimuotoisesta luonnostamme innostumaan ja sen lajistoa havainnoimaan ja opettelemaan. Nyt, 165 vuotta myöhemmin, innostamme kansallisen luontovuoden nimissä kaikkia keskisuomalaisia lähiluontoon kasveja tunnistamaan ja kansalaistiedettä tekemään. Samalla pääsemme keräämään hyvinvointimme kannalta merkityksellistä luontoaikaa ja fyysistä aktiivisuutta.

Lönnrotilla oli myös vahvat juuret Keski-Suomessa. Hän toimi muun muassa kotiopettajana Keuruulla 1820-luvulla.

Keskisuomalaiset kansalaistieteen tekijöiksi!

Lajintunnistussovellukset Seek by iNaturalist ja iNaturalist Suomi mahdollistavat kaikille osallistumisen kansalaistieteen tekoon. Sovellukset mahdollistavat lajien tunnistuksen vaikka tietämys kasveista, linnuista tai hyönteisistä ei olisikaan Lönnrotin tasolla, sillä enää kaikkia lajeja ei tarvitse ulkomuistista osata. Sovelluksia käyttäessä kasvit alkavat kuitenkin hiljalleen jäädä myös mieleen, ja oma lähiluonto muuttuu tutummaksi, sekä myös kiinnostavammaksi – alamme kiinnittämään huomiota luontoympäristöihimme aivan uudella tavalla.

Lönnrot keräsi aikoinaan 900 kasvilajia retkillään. Kuinka moneen sinä pääset kesän 2026 aikana?

Lajihavainnot keskittyvät yleensä alueille, jossa ihmiset liikkuvat, eli esimerkiksi asuinalueiden läheisyyteen. Toukokuussa 2026 tulleita havaintoja on suurimmassa osaa Keski-Suomea vielä vain yksittäisiä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Jyväskylä lähialueineen, ja oikeanpuoleisessa Viitasaaren aluetta 25.5. otetusssa kuvakaappauksessa. *Kartta löytyy iNaturalistin sivulta.*

Miten osallistun keskisuomalaisen luonnon havainnointiin?

Monimuotoisen lähiluonnon havainnointi onnistuu helpoimmillaan moniaistisesti, eli katselemalla, kuuntelemalla, ihmettelemällä ja oivaltelemalla. Tässä haasteessa otamme kuitenkin askeleen lähemmäksi kansalaistiedettä, ja lähdemme kasvattamaan luonto-osaamistamme puhelinsovellusten avulla. Voit ladata puhelimellesi Seek by iNaturalist sekä iNaturalist Suomi -sovellukset. Ladattuasi sovellukset sovelluskaupasta, ja luotuasi iNaturalist -tilin, tehtäväsi on lähteä nauttimaan luonnosta oleskelusta ja liikkumisesta.

Seek by iNaturalist Google Play

Seek by iNaturalist App Store

iNaturalist Google Play

iNaturalist App Store

Keskisuomalaiset kunnat mukaan!

Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -haaste tarjoaa keskisuomalaisille kunnille mahdollisuuden innostaa asukkaita ja mikseipä vaikkapa kesämökkiläisiä alueen monimuotoista luontoa tutkimaan ja kartoittamaan. Ja samalla hyötymään luonnossa liikkumisen hyvinvointi- ja terveyshyödyistä! Luonnossa oleskelun ja liikkumisen runsas lisääminen voisi mahdollistaa kunnille myös mittavia säästöjä terveyden lisääntymisen kautta.

Haasteen nimissä kysytäänkin, että missä keskisuomalaisessa kunnassa tehdään eniten luontohavaintoja kesän 2026 aikana?

Toukokuussa 2026 Keski-Suomessa oli tehty 2 576 havaintoa 174 havainnoijan voimin. Haasteen tavoitteena on lisätä Keski-Suomessa sekä kansalaistieteen tekijöiden (havainnoitsijoiden) että havaintojen määrää merkittävästi kesän 2026 aikana.

TIETOLAATIKKO
Seek ja iNaturalist ovat kaksi samaa taustatietokantaa hyödyntävää sovellusta. Yhteistyö toimii siten, että Seek toimii hauskana ja helppona tunnistustyökaluna, jonka voit yhdistää iNaturalist-tiliisi. Kun lähetät Seek-havainnon iNaturalistiin, teet arvokasta kansalaistiedettä.
Yhteistyön logiikka ja hyödyt avautuvat seuraavasti:
1. Tunnistaminen Seek-sovelluksella.
• Avaa sovelluksen kamera ja osoita sillä esimerkiksi kasvia tai hyönteistä. Seekin tekoäly lukee ympäristöä ja kertoo heti reaaliajassa, mikä laji on kyseessä.
• Seek ei kerää tai tallenna henkilötietojasi, joten se on turvallinen myös perheen pienimmille.
2. Havainnon lähettäminen iNaturalist-tilille.
• Voit kirjautua Seek-sovellukseen omilla iNaturalist-tunnuksillasi.
• Kun olet tunnistanut lajin Seekillä, voit yhdellä napin painalluksella lähettää havainnon valokuvineen ja paikkatietoineen iNaturalistiin.
3. Miksi tämä on kansalaistiedettä?
• iNaturalistiin tallennetut havainnot eivät jää vain sinun omaan profiiliisi, vaan ne siirtyvät avoimiin luonnontietokantoihin. Suomessa nämä tiedot menevät Suomen Lajitietokeskukseen (Laji.fi).
• Tutkijat ja viranomaiset käyttävät kerättyä tietoa esimerkiksi lajien levinneisyyden seurantaan, ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen ja vieraslajien torjuntaan.

Haaste on toteutettu yhdessä lähiLUMO-hankkeen ja Meijän polku -asiantuntijaverkoston kanssa. Haaste on osa Luontovuotta 2026, jonka tarkoituksena on saada kaikki suomalaiset nauttimaan luonnon virkistyskäytön monista mahdollisuuksista sekä nostaa esille luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Haasteen ovat suunnitelleet Juho Jäppinen ja Anniina Tölli.

Juhlistamme World Wide Wander -tapahtumaa Tampereella 28.6.

Mitä tutusta kaupungista löytyy, kun sitä lähestyy sattuman, tai useampien sattumien kautta?

Tätä lähdetään selvittämään Tampereella lauantaina 28.6. klo 11.

Kansainvälisen World Wide Wander -tapahtuman kunniaksi Tampereella rönsyillään kaupunkiympäristöissä lauantaina 28.6. klo 11.–12:30. Lähtöpaikkana toimii Hämeenpuisto Hallituskadun kohdalla.

Liikkeelle voi lähteä itsekseen, kaverin kanssa tai vaikkapa pienellä porukalla.

Mukaan tarvitset vain nopan, sään mukaisen pukeutusmisen sekä iloista seikkailumieltä. Jos lähdet kaverin kanssa liikkeelle, niin nopan voi korvata myös kivi-paperi-sakset -pelin välineillä (eli kädet). Jos mahdollista, niin mukaan voi ottaa myös puhelimen, ja liikkumisen seurantaan soveltuvan sovelluksen, esim Sports Trackerin, tai Google Mapsin.

Reissuun voi napata myös termoksen, ja pitää taukoa kahvien merkeissä kaupunkiluontoympäristössä. Tai piipahtaa matkan varrelle mahdollisesti osuvaan kahvilaan…

Tapahtumaan osallistuvia ei ole vakuutettu, mutta kaupunkilaisjärjellä pärjää. Tarkemmat ohjeet pelin kulkuun saat lähtöpaikalta klo 11. Huom. ole ajoissa paikalla, sillä pelin käynnistymisen jälkeen lähtöpaikalle ei jää ketään.

Pelin ohjaa Juho Jäppinen, jonka kaupunki- ja luontoaktivismin juuret ovat kasvaneet Äkkigallerian ja Meijän polun ravinteikkaissa mullissa.

What can you find in a familiar city when you approach it by chance, or by several chances?

We will find out in Tampere on Saturday, June 28th at 11 am.

In honor of the World Wide Wander event, we will be wandering around the city on Saturday, June 28th at 11 am–12:30 pm. The starting point is Hämeenpuisto near Hallituskatu.

You can participate on your own, with a friend or even with a small group.

All you need is a dice, clothing suitable for the weather and a happy sense of adventure. If you are going with a friend, you can also replace the dice with the tools of the rock-paper-scissors game (i.e. your hands). If possible, you can also bring a phone and an application suitable for tracking your movements, such as Sports Tracker or Google Maps.

You can also grab a thermos for your trip and take a coffee break in the urban nature environment. Or stop by a café along the way.

Participants in the event are not insured. You will receive more detailed instructions for the game at the starting point at 11 am. Note: be there on time, as no one will be left at the starting point after the game starts.

The game will be directed by Juho Jäppinen. He is a nature and urban activist whose roots have grown in the activities of Äkkigalleria and Meijän polku.

Maakuntien logot – Reitistöviikko

Tervetuloa viemään suomalaisia reitistöjä sekä luonnossa liikkumisen iloa kaikkialle Suomeen! Alta voitte ladata oman alueenne Reitistöviikko-tunnuksen käytettäväksi syyskuun Reitistöviikolla ja reitistöviikkoon liittyvässä luontopositiivisessa viestinnässä. Vinkkejä viikon järjestämiseen löytyy Reitistöviikon sivuilta, ja itse saa keksiä lisää oman maakunnan näköistä luontotekemistä. Syyskuussa sitten katsotaan keneltä löytyy upeimmat luontoreitistöt ja niille aktivoivat tapahtumat sekä viestintä!

Vihreä pohjaväri on HEX #638051 (RGB 99,128,81) ja fonttina Lava Pro Rough. Näitä ei tarvitse käyttää kuitenkaan visuaalisina elementteinä, vaan julisteet, mainokset yms. voi tehdä esimerkiksi alueen oman graafisen tyylin mukaisesti.

Yllä olevien logojen kanssa voi maakunnallisella tasolla toteuttaa omia Reitistöviikkokampanjoita ja luontoliikuntapositiivista viestintää. Logoja voi käyttää esimerkiksi Reitistöviikolla järjestettävien tapahtumien ja kilpailujen viestinnässä niin somessa kuin perinteisissä medioissa ja uutisoinnissa. Ohessa esimerkki julisteesta, joka alueella voitaisiin luoda Reitistöviikon mainostamiseksi.

Jos tarvitsette apua luonnossa liikkumisen innostamiseen, niin Meijän polun asiantuntijaverkostossa on myös palvelumuotoilun, viestinnän ja graafisen suunnittelun ammattilaisia, jotka voivat auttaa alueenne Reitistöviikon viestinnän suunnittelussa ja toteutuksesta ostopalveluna. Tiedustelut voi laittakaa sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com.

Avainsana: yhteisöllisyys