Aseta tavoitteeksi viettää luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia, eli 5 tuntia. Tutkimuksissa on saatu näyttöä koetun hyvinvoinnin merkittävästä lisääntymisestä sen jälkeen kun luonnossa on vietetty viikkotasolla vähintään 120 minuuttia, ja koettu hyvinvoinnin koheneminen säilyy aina 300 minuuttiin saakka. (White ym. 2019)

Optimaalisinta olisi siis viettää aikaa luonnossa useamman tunnin verran viikossa. Jos et ole aiemmin viettänyt juurikaan aikaa luonnossa, niin luontosuosituksen minimitasolla (vähintään 3 kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan) saat kasaan jo 90 minuuttia luontoaikaa. Rutiinien vakiintuessa, omien lempipaikkojen ja ulkoilutapojen löytyessä on helppo lähteä lisäämään luonnossa vietettyä aikaa. 

Kohden lähiluontoa!

Lähiluonnon ja -reitistöjen merkitys kasvaa suomalaisten luontokosketuksen ja luonnossa oleskelun sekä liikkumisen kehtona. Tällä hetkellä noin kolmannes ulkoilukerroistamme tapahtuu alle 300 metrin päässä kotoamme ja 85 prosenttia alle kymmenen kilometrin päässä kotoa. (Neuvonen ym. 2020) Lähellä kotia tapahtuvan ulkoilun mahdollisuuksia tulee entisestään lisätä, sillä tämä mahdollistaa kaikkien ikäpolvien ulkoilun ja luontokontaktien lisääntymisen. Lähiluonnossa oleskelu- ja liikkumismahdollisuudet tulee huomioida kattavasti myös esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja erilaisten hoitolaitosten ympäristössä.

Ja koska pyrimme lisäämään luonnossa vietettyä aikaa, on hyvä muistaa, että jokainen lisätty hetki luonnossa on plussaa. Suuntaa siis  pihalle lintuja tarkkailemaan, kävele tai pyöräile töistä tai kaupasta luontoympäristöjen kautta kotiin. Jokainen minuutti tällaisissa ympäristöissä lisää hyvinvointiasi!

Onko 300 paljon?
300 minuuttia, tai viisi tuntia, saattaa äkkiseltään kuulostaa suurelta määrältä, mutta luontoyhteyden kehittyessä yllättääkin lyhyydellään. Viikonpäiville jaettuna viisi tuntia onkin enää nelisenkymmentä minuuttia päivässä, eli yhden lyhyehkön kävelylenkin verran. Viisi tuntia sujahtaa yhdelläkin kertakäynnillä vaikkapa sieni- tai marjametsässä, puutarhatöissä tai pidemmällä rauhallisella hiihtolenkillä talvella (lämmintä juotavaa ja nuotiotarpeet mukaan). Kun luonnossa oleskelun ja liikkumisen makuun pääsee, niin viisi tuntia alkaa viikkotasolla tuntumaankin lyhyeltä ajalta. Siksi emme ole asettaneet ylärajaa, vaan luonnossa saa olla pidempäänkin.

Viisi luontokosketusta viikossa pitää lääkärin loitolla?
Suomalaistutkimuksessa, jossa lisättiin metsäpohjaista kasvustoa päiväkotien pihaan havaittiin, että lasten immuunijärjestelmän säätely parani jo muutamien viikkojen lisääntyneen luontokosketuksen jälkeen. (Roslund ym. 2020) Paremmin toimiva immuunijärjestelmä saattaa ehkäistä useiden sairauksien, kuten allergioiden ja diabeteksen ilmenemistä.

---

Pyri oleskelemaan tai liikkumaan luonnossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Vaikka luonnosta saatavat terveyshyödyt alkavat kertymään jo muutamien minuuttien oleskelun jälkeen, niin ne lisääntyvät ja monipuolistuvat luonnossa vietetyn ajan kasvaessa. Luontoympäristöt myös innostavat meitä liikkumaan ja viettämään enemmän aikaa luonnossa kuin alunperin suunnittelimme. 

Luonnossa oleskelu lisää myönteisiä tunteita ja palauttaa stressaavista tilanteista. Luontoympäristöt myös vähentävät masennuksen ja ahdistuksen tunteita ja vahvistavat itsetuntoa. (Tyrväinen, 2023) Ensimmäisten minuuttien aikana hermostomme ja hengityksemme rauhoittuvat ja koettuja mielenterveyshyötyjä on tutkimuksissa saavutettu jo 10 minuutin luonnossa oleskelun aikana. 30 minuutin kävely luontoympäristöissä verratuna samankestoisiin kävelyihin rakennetuissa ympäristöissä on havaittu laskevan selkeästi muun muassa sykettä, verenpainetta sekä vähentävän negatiivisia tunteita. Luonnossa oleskelu myös lisää positiivisia tunteita, rauhoittaa ja lisää virkeyttä.

Sillä mitä luontoympäristöissä teet, ei ole juurikaan väliä. Voitkin valita sinulle mieluisimpia asioita, kuten esimerkiksi pihatöitä, kuntoilua, lukemista, riippumatossa lepäilyä, luontopoluilla kuljeskelua, luonnon ihmeiden tarkkailua, marjastamista, sienestämistä tai vaikkapa pihapelejä ja leikkejä. Voit olla myös tekemättä yhtään mitään! Tärkeintä on luontoympäristöissä oleminen – juuri sinun omalla tavallasi!

Oleskelemaan vai liikkumaan?

Luontoympäristöjen huomattavana etuna rakennettuihin ympäristöihin verrattaessa on se, että ne tarjoavat hyvinvointi- ja terveyshyötyjä itsessään riippumatta siellä olevan ihmisen toiminnasta. Luontoympäristöissä oleskelu tarjoaa siis itsessään jo monenlaisia hyvinvointihyötyjä ja siellä liikkuminen tuo sitten lisää fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Luontoympäristöt myös lisäävät meidän ihmisten liikkumista verrattaessa rakennettuihin ympäristöihin. 

Luontosuosituksen vähimmäismäärän saa kerättyä vaikkapa kolmella kävely- tai pyöräilylenkillä viikossa. Valitse reittejä, jotka liikkuvat luontoalueilla tai niiden läheisyydessä. Suomi onkin täynnä toinen toistaan upeampia vihreissä ja sinisissä ympäristöissä kulkevia kävelyteitä ja polkuja. Ideoita uusista luontoreitistöistä ja luontokohteista voi hakea vaikkapa Luontoon.fi -palvelusta. 

Yhdistämällä aktiivisen liikkumisen ja luontoympäristöt voit saavuttaa huikeita hyvinvointihyötyjä ja lyhyetkin, vain 15 minuutin kävelyt ulkona parantavat aivojemme toimintaa. Jos yhdistät ulkokävelyihin esimerkiksi lintujen tarkkailun, saat nauttia upeasta moniaistisesta luontokokemuksesta samalla lisäten omaa hyvinvointiasi.

MONIAISTISESTI ETEENPÄIN!
Luonto mahdollistaa myös moniaistiset elämykset. Katsele kasvien yksityiskohtia tai kauas horisonttiin, kuuntele lehtien havinaa tai aaltojen liplatusta, maistele marjoja tai nauti sateisen metsän tuoksuista. Tunne tuulenvire tai auringon lämpö kasvoillasi, kuljeskele polkuja, tasapainottele puun rungoilla tai astele kivillä. Luonnossa ainoa tylsä hetki on silloin, kun et pääse sinne.

---