Syyskuun 27. päivä pääsee rönsyilemään, tai vaeltelemaan, omaan elinympäristöönsä osana kansainvälistä World Wide Wander-tapahtumapäivää! Tapahtumapäivän ajatuksena on vaellella omassa kotiympäristössään uusia reittejä pitkin, ja yllättyä sekä inspiroitua oman kotiseudun monista mahdollisuuksista.
Suomalaiset kaupunkiympäristöt ja lähiluonto sekä lukemattomat reitistöt ovat kuin tehty rönsyilyä ja vaeltelua ajatellen. Tarvitsee vain lähteä liikkeelle.
Kannustammekin suomalaisia vaeltelemaan kotikulmillaan ja -konnuillaan tapahtumapäivän aikana entistä innokkaammin ja uteliaammin! – Oletko käynyt aiemmin tuolla? Ai et? No sinne sitten!
Meijänpolkulaisia rönsyilemässä ja vaeltelemassa Jyväskylässä kesällä 2023 osana kansainvälistä Outdoor Office Day:tä. Tuolloin liikuimme kaupunkitilassa seuraten Amsterdamin karttaohjeita.
Työmatkarönsyilemään!
Tapahtumapäivänä voi myös työmatkarönsyillä töihin ja töistä kotiin. Työmatkarönsyily on Meijän polun osana luontotyöpäiviä kehittämä konsepti, jonka ajatuksena on lisätä aktiivisia työmatkoja ja oman kotiseudun tuttuutta, mutta ennen kaikkea etsimisen, tutkimisen ja löytämisen riemua työikäisten elämään. Samalla saamme lisättyä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ihmisten aktiivista liikkumista.
Työmatkarönsyilyn ajatuksena on lähteä kokeilemaan mitä erilaisimpia reittejä sen tavanomaisen työmatkareitin sijaan.
World Wide Wander -tapahtumapäivä on Street Wisdomin käynnistämä konsepti.
SOIMA – Soivat maisemat -hankkeen luontoretket hankkeeseen osallistuneiden senioreiden ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa tarjosivat mahdollisuuden syvempään kohtaamiseen, pysähtymiseen ja virkistymiseen. Luonto osana hyvinvointia ja senioreita osallistava taiteen luominen tuntui merkitykselliseltä. Toimin hankkeessa mm. luontoäänien nauhoittajana ja säveltä-sanoittajana sekä osallistuin yhteisille luontoretkille.
Heidi Ilves äänityskaluston kanssa Soiman kevätretkellä Jyväskylän Haukanniemessä. Kuva Juho Jäppinen.
Alkukyselyn, retkillä osallistuneiden kanssa käytyjen keskustelujen ja osallistujien retkillä ottamien valokuvien avulla kävi ilmi, että moni koki mieleisiksi ranta-maisemat, kukkaniityt, koivikot sekä lintujen ja veden äänet. Retkien jälkeen kunkin hankkeeseen osallistuneen asiantuntijan työpöydällä olikin runsaasti tärkeitä kohtaamisia, hetkiä, muistoja, valokuvia, videoita ja nauhoitettuja luonnon äänimaisemia. Retkien ja luonnon äänimaisemien taltioinnin jälkeen myös minun oli tarkoitus säveltää näyttelyyn laulu, jossa pyrin ottamaan huomioon sekä mainitut osallistujien mieltymykset luonnon äänimaisemista, retkikokemukseni että musiikillisen estetiikkani. Minulla oli myös mahdollisuus osallistua Juha Kujanpään musiikin luomisprosessiin laulajan ja sanoittajan roolissa, yhä osallistujien ja luonnon tarjoamat näkökulmat ja äänimaisemat huomioiden.
Retkien jälkeen alkoi Jamkin Musiikin asiantuntijoiden erityinen työvaihe: Sami Lehto käsitteli studiossaan keräämiämme luonnon äänimaisemia sekä miksasi minun ja Juha Kujanpään yhdessä ja erikseen luomaa musiikkia. Haastavinta oli varmaankin saada taltioitua ja muokattua sellaisia äänimaisemia, joissa ei kuuluisi autojen jylinää. Yhteistyössä oli kuitenkin voimaa, taitoa, vuoropuhelua ja joustavuutta. Yhdessä saimme paljon materiaalia aikaan; luonto tarjosi yhteistyölle mainion lähtökohdan ja puitteet. Sävellykset ja yhteistyö ikään kuin hengittivät yhteen rytmiin metsän ja luonnon tarjoamien äänimaisemien ja retkimuistojen kanssa. Retkien suoma rauhaisa ja syvälle luotaava mielenmaisema säilyi sävellyksiä työstäessä.
Säveltämäni kappaleen sanoitus syntyi istahtaessa retkellä rantaan ja kirjoittaessa sen, mitä luonnossa senioreiden kanssa kävely ja rauhoittuminen nosti esiin. Sanoitus sopi tunnelmaltaan ja syntyhetkeltään kahteen luonnon äänimaisemaan lintujen lauluineen, jotka toimivatkin prosessin ajan inspiraationa sekä säveltämiselle että improvisoinnille ja näiden väliselle vuoropuhelulle. Hain sävellykseltä nimenomaan vuoropuhelua luonnon äänimaiseman kanssa, ja tuo vuoropuhelu tuntui ja vaikutti valintoihin läpi säveltämisen, sanoittamisen ja osin ääniteknisten työvaiheiden. Olen tosin aiemmin säveltänyt akustisille instrumenteille, joten musiikin työstäminen pääosin ohjelmoimalla ja itseäni nauhoittamalla oli minulle uuden oppimisen mahdollisuus. Onneksi ihminen oppii läpi elämän.
Jo säveltämisen alkumetreillä lähetin sanoitukseni Juho Jäppiselle, joka alkoi visioimaan sen pohjalta videota retkillä kuvaamastaan materiaalista. Nähdessäni Juhon lopullisen videon yhdistettynä säveltämääni ja Samin miksaamaan musiikkiin ja lintujen laulun täyteisiin äänimaisemiin, tuli näkyväksi se, joka oli koko työprosessin ajan ollut aavistettavissa: luonnossa ihmisen on helppo olla itsensä, totta toiveineen ja tarpeineen. Luonto mahdollistaa syvää vuoropuhelua itsensä ja muiden kanssa. Luonnossa kulkiessaan ihmisen on helppo olla totta, läpinäkyvä, osa jotain, pieni, heikko ja vahva. Luonnossa asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Luonto halaa ihmistä missä vain elämäntilanteessa saaden sydämen kuuntelemaan ja myöntämään jotain rehellistä. Laulun mittainen matka senioreiden ja itseni kohtaamisesta poluilla oli valmis:
Kaipasin vapautta, hiljaisuutta, voimaa. Jotain muuta kuin arkeni, itseni, kivut.
Löysin polun metsään, joille, soille ja vaarojen rinteille. Löysin rantakoivikkoon, sun kanssa uudelleen.
Taivuin, vaivuin kuuntelemaan tuulta, vettä, sinuakin, hiipuvia voimiani ilman pelkoa.
Löysin polun metsään, joille, soille ja vaarojen rinteille. Löysin rantakoivikkoon, sun kanssa uudelleen.
LUKEn tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen esittelee kesäkuun lopulla suomalaisen luontohyvinvoinnin jalkauttamista monialayhteistyönä IUFRO 2024 metsäntutkimuksen maailmankongressissa Tukholmassa. Esittelyssä on mukana myös Meijän polku, Luontopysäkit sekä Lähiluonto-sivusto. Kansainväliselle yleisölle pidettävän esitelmän nimi on “Towards mainstreaming the use of forests for health through multi-actor collaboration”.
Liisa Tyrväiselle myönnettiin osana konferenssia IUFROn arvostettu tiedepalkinto. Onnea hienosta saavutuksesta!
Meijän metsät -työpajat syyskuussa 2024 Keski-Suomessa
Millä tavalla luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voi hyödyntää omassa työssä, harrastuksissa, alueellisen matkailun edistämisessä, kunnan veto-, pito-, ja elinvoiman edistäjänä sekä keskisuomalaisen identiteetin rakentajana?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia syyskuussa viidessä eri puolilla Keski-Suomea järjestettävässä Meijän metsät -työpajailtapäivässä, joissa ”retkeillään” keskisuomalaisen lähiluonnon ja reitistöjen moniin mahdollisuuksiin.
Meijän metsät -mallissa tunnistetut luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyt, sekä alueellisen kehittämisen ja liikkumisen lisäämisen mahdollisuudet tuodaan kuntatasolle kattavasti eri käyttäjäryhmät ja -segmentit huomioiden. Työpajoihin toivotaan mukaan laaja-alaisesti toimijoita eri sektoreilta terveydenhuollosta koulutukseen, matkailusta urheiluseuroihin, järjestöihin sekä villeihin ja vapaisiin yksilöihin.
Työpajat sisältävät sekä teoriaosuuden, että koulutuspaikan lähiluonnossa toteutettavan luontoretken. Työpajoja järjestetään kaikkiaan viisi eri puolilla Keski-Suomea, ja ne kestävät reilun kolme tuntia (12:00-15:30), sisältäen kahvitarjoilun. Kuhunkin työpajaan mahtuu mukaan 25 ennakkoilmoittautunutta. Työpajat ovat maksuttomia osallistujille.
Ohjelma
klo 12-13 Meijän metsät – keskisuomalaisen luonnon monet mahdollisuudet
klo 13-14 Lähiluonto – keskisuomalaisten terveysmetsä
klo 14–14:30 Kahvit – elinvoimaa ja vetovoimaa
klo 14:30-15:30 Meijän metsät palveluna – hyvinvointia ja kumppanuutta
Meijän metsät on Meijän polun aloite, jota kehitetään osana Sitra Lab7:ää ja Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta. Mukana Meijän metsät -kehitystyössä ovat Meijän polku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen liikunta, IkiOma Ikä ry.
Kohden keskisuomalaista luontoa
Alle on kerätty muutamia vinkkejä keskisuomalaisen luonnon näkyvyyden lisäämiseen ja osallistamiseen.
Keski-Suomen reitistöviikko järjestetään 16.–22.9.2024. Reitistöviikon ideana on nostaa keskisuomalaiset reitistöt ja laajemmin luonnossa liikkuminen laajemman yleisön tietoisuuteen. Keski-Suomen reitistöviikkoa on vietetty vuodesta 2020 lähtien.
Luontotyöpäiväviikkoa vietetään vuosittain toukokuun viimeisellä viikolla. Keski-Suomesta liikkeelle lähtenyt kampanja vie suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä. Luontotyöpäiviä ja työmatkarönsyilyä voi kuitenkin harrastaa vuoden jokaisena työpäivänä. #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena -webinaari 27.8.
Luonto ja terveys -tutkimusverkosto ja Luontolähete-hanke järjestävät elokuussa yhteisen webinaarin teemalla Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Webinaari järjestetään 27.8. klo 10–11:30. Keskisuomalaisen terveysmetsän polkua webinaarissa esittelee Meijän polun viestijä, fysioterapeutti Juho Jäppinen.
Ohjelma ja puhujat 10.00 Luonto ja terveys -verkoston alkusanat, Maija Lipponen, tutkija, Luke 10.05 Mitä on terveysmetsätoiminta? Adela Pajunen, biologi, Luonnontie 10.20 Kommenttipuheenvuoro terveysmetsätoiminnasta Keski-Suomessa, Juho Jäppinen, fysioterapeutti, Meijän polku 10.30 Kenelle luontolähete? Sipoon terveysmetsähankkeen vaikutukset osallistujien hyvinvointiin, Annika Kolster, yleislääketieteen erikoislääkäri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, väitöstutkija Helsingin Yliopisto 10.45 Kajaanin sairaalanrinteen terveysmetsän toteutus ja käyttö, Maija Lipponen, tutkija, Luke sekä Hanna Pasula, hortonomi, Kajaanin kaupunki 11.05 Terveysmetsän hyödyntäminen kuntoutuksessa/terapiassa, Hanna Huttunen, toimintaterapeutti, Kainuun hyvinvointialue 11.15-11.30 Kysymyksiä ja keskustelu
Webinaarin kohderyhminä ovat Luonto ja terveys -aihepiirin käytännön toimijat kunnissa ja hyvinvointialueilla, sekä tutkijat. Webinaarissa kuullaan puheenvuoroja terveysmetsiin liittyvästä tutkimuksesta sekä siitä, miten aiheen tutkimustietoa on sovellettu käytännön toimintaan eri paikkakunnilla.
Luontopysäkkien pääkartta on päivitetty vastaamaan kesäkuussa 2024 käyttöön otettuja linjastouudistuksia. Merkittävimpänä muutoksena ovat Linkin uudet super-Linkit, joiden linjoilla liikenne lisääntyy huomattavasti aiempaan verrattuna. Luontopysäkkien hengessä tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että Jyväskylän lähiluontokohteisiin pääsee aiempaa helpommin ja Super-Linkkien linjoilla kyyti lähiluontoon ja sieltä pois on aina juuri nurkan takana.
Uuteen karttaan on merkitty myös sinisissä ympäristöissä kulkevia helposti kuljettavia reitistöjä, joihin myös pääsee kätevästi Linkillä.
Lähtekäähän Linkillä lähiluontoon!
Myös yksittäisiä linjakohtaisia karttoja ollaan päivittämässä, ja ne lisätään Luontopysäkkien sivuille valmistuessaan.
Hämeenlinnan kaupungin väki viettää Luontotyöpäiväviikkoa bingoillen. Luontotyöpäiväviikon iloa jakaakseen myös muille organisaatioille bingosta toteutettiin myös yleinen versio kaikkien käyttöön. Luontotyöpäiväviikon bingon voi tulostaa tästä. Ja sitten vain rakseja keräilemään!
Hämeenlinnan kaupungin Luontotyöpäiväviikon bingon on suunnitellut Jaana Santanen.
Jos haluatte inspiroida muitakin osallistumaan, jakakaa luontotyöpäivähetkiäsi somessa: #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday. Hyviä luontotyöhetkiä!
Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään neljännen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä, lähiluonnosta ja lähimetsistä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.
Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 valokuvaa, jotka julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Keski-Suomen reitistöviikolla. Julkaistuista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.
10 valitun kuvan kuvaajat saavat kuvastaan Fine Art Printtinä tulostetun A4-kokoisen teoksen itselleen. Kuvat tulostaa Luovan valokuvauksen keskus. Nämä 10 valittua kuvaa julkaistaan järjestäjien kanavissa Keski-Suomen reitistöviikkoon liittyvissä julkaisuissa. Kuvaajien nimet tulevat aina esille julkaisun yhteyteen.
Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia luontoliikuntareitistöjä tutuksi niin keskisuomalaisille kuin kauempaa tuleville vierailijoille ja samalla aktivoida ihmisiä liikkumaan luontoon. Keskisuomalaisessa luonnossa liikkuminen ja oleskelu ovat keskeisessä roolissa myös keväällä 2024 käynnistyneessä Meijän metsät -kokonaisuudessa.
Jyväskylässä on keväällä 2024 sata uutta hyvää syytä lähteä liikkumaan lähiluontoon, sillä Muuttolintujen kevät -sovelluksessa on julkaistu sata kohdetta, joissa linnun ääniä tallentamalla pääsee osallistumaan kansalaistieteen tekemiseen!
Muuttolintujen kevät -sovellus näyttää äänien tallenuskohteet kartalla ja ohjeistaa äänitysten tallentamiseen.
Muuttolintujen kevät -sovelluksen voi ladata puhelimelleen sovelluskaupasta. Lisätietoa Jyväskylän alueen seurantapisteistä löytyy itse sovelluksesta, sekä Jyväskylän kaupungin sivuilta. Muuttolintujen kevät -sovelluksesta saat lisätietoa Jyväskylän yliopiston sivuilta.
Lisätietoa alueella olevista linnuista Linturetkikoneesta
Uuden Linturetkikoneen avulla voi retkille hakea lisätietoa juuri sinun alueella olevista lintulajeista. Linturetkikoneen keräämää tietoa voi käyttää vaikkapa koululuokkien linturetkien taustamateriaalina ja havaintomatkojen innostajana.
Linturetkikoneesta saa kätevästi tietoa alueella havaituista linnuista.
Lintubongaushaaste on myös osa Meijän polun Vuosikellon eri vuodenaikoihin soveltuvia aktiviteetteja, jotka innostavat ihmisiä liikkumaan ja oleskelmaan lähiluontoon. Lähtekäähän nauttimaan kevään etenemisestä linturikkaaseen lähiluontoon!
Mikä olisi sinun Luontotoive? IkiOma Ikä ry kerää nyt keskisuomalaisilta yli 65-vuotiailta Luontotoiveita osana opinnäytetyön toteutusta. Mukaan ilmoitettuja luontotoiveita tullaan toteuttamaan ensi kesän ja alkusyksyn kuluessa.
Luontotoiveella tarkoitetaan tavalla tai toisella luontoon liittyvää toivetta. Toive voi olla pienempi tai suurempi, arkisempi tai uniikimpi – tärkeää on, että se on merkityksellinen toiveen antajalle itselleen. Toive voi liittyä esimerkiksi johonkin luontoon liittyvään tekemiseen tai aistikokemukseen, eli mitä toivoisi näkevänsä, kuulevansa, haistavansa, maistavansa tai tuntevansa.