Kategoria: Reitistöt
Suomalaiset löysivät jälleen metsät ja ulkoiluharrastuksen

Suomalaiset löysivät jälleen metsät ja ulkoiluharrastuksen

Viime aikojen uutisoinnit ovat monella tapaa poikkeuksellisia. YLE uutisoi 26.3., että suosituilla retkikohteilla tulee olemaan viikonloppuna ruuhkaa ja apuun olisi hälytettävä ihan poliiseja. Keski-Suomen maapinta-alasta metsää on liki 85%, joten ulkoilumahdollisuuksia ja vaihtoehtoja retkeilyyn riittää, kunhan muistaa jokamiehenoikeudet.

Luonto mahdollistaa meille ihmisille monenlaisia ”palveluita”, usein puhutaankin luonnon ekosysteemipalveluista. Luontoperustaisilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon mahdollistamia ratkaisumalleja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Luonnossa liikkuminen on ilmaista ja vaivatonta, lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä, mutta puolet suomalaisista asuu vain alle 200 metrin päässä metsästä. Aina ei ole tarve lähteä lähimetsää pidemmälle ja omasta kunnastakin löytyy varmasti kätkettyjä helmiä. Lähikohteisiin voi päästä jopa kävellen tai pyörällä, eikä tarvitse huolehtia pysäköinnistä.

Mistä sitten löytää tietoa näistä lähikohteista ja mitä siellä voi tehdä? Tietoa löytyy paljon, mutta tieto on valitettavan hajallaan, sitä pitää osata etsiä oikeilla hakusanoilla ja käyttää omaa harkintaa. Merkityt polut ja hoidetut taukopaikat ovat hyviä kohteita aloittaa retkeily. Suositut retkeilykohteet varmasti ovat näinä aikoina ruuhkaisia ja erityisesti paikoitus tuottaa hankaluuksia. Kannattaa perehtyä kohteeseen ennakkoon karttojen kautta, jotta löytää vaihtoehtoisia paikotusalueita ja muistaa kunnioittaa paikallisten asukkaiden elämää. Pikkuteillä liikkuu keväisin traktoreita sekä metsäkoneita ja perheautoilla liikkuessa on muistettava myös kelirikko (teiden kunto). Hyviä kohteita ovat mm. Korpilahden Vaarunvuoret ja Äänekosken Kapeenkosken alue, asvalttitie perille asti ja paikoitusalueelle mahtuu useita autoja. Metsässä on vielä tähän vuodenaikaan useimmiten lunta ja polut paikoitellen hyvin jäisiä, mutta niin kuin aina, kulkija sopeuttaa askeleet olosuhteiden mukaisesti.

Keskisuomalaiset metsät tarjoavat mitä upeampia yksityiskohtia vierailleen. Kuvat Janne Laitinen.

Kokeneemmat luonnossa liikkujat voivat laajentaa reviiriään ns. hajakohteille, joissa ei useinkaan ole muita ihmisiä ja retkeilyä tukevat rakenteet puuttuvat. Vähän seikkailuhenkeä! Paikotus on harkittava tarkkaan, ja usein on etsittävä kartalta metsäautoteiden kääntöpaikkoja tai muita levikkeitä. Natura-alueet ovat luonnonsuojelualueita, joilla saa liikkua, mutta luontoa kunnioittaen. Natura-alueiden suojelu perustuu lainsäädäntöön, hallinnollisiin määräyksiin tai vapaaehtoisiin sopimuksiin. Näissä kohteissa liikuttaessa on oltava jo ymmärrystä kartoista ja laajemmin luonnossa liikkumisesta, polkuja risteilee ja opasteita ei ole. Eikä liioin tulentekopaikkoja ja huusseja. Mutta luonto on aitoa, metsä on metsää, ja voi saada käsityksen siitä, mitä luonnon monimuotoisuus oikein on. Kävijälle nämä kohteet usein tarkoittavat vaikeakulkuista maastoa, tiheikköjä, kaatuneita lahopuita, jylhiä kallioita ja märkiä rämeitä. Mutta vaivannäkö palkitsee myös; on hiljaisuutta, tai siis luonnon ääniä, tuoksuja (ei aina niin miellyttäviä), eri sävyisiä värejä ja kulkijalle aiemmin tuntemattomia lajeja. Itse olen talven aikana huomannut LEKSA-hankkeen työmatkoilla sammalien ja jäkälälajien valtavan kirjon. Kotona riittää sitten tekemistä, kun tunnistaa uusia lajeja valokuvista.

Kaupungistumisen myötä ihmisten omakohtaiset luontokokemukset voivat jäädä satunnaisiksi ja pintapuolisiksi. Lähimetsästä on hyvä aloittaa.

Retkikohteiden etsintään:

Janne Laitinen
Biologi ja Meijän polun luontoaktiivi, joka toimii tällä hetkellä luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa (LEKSA) hankkeessa.
Reittejä lähimaastoon

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä. 

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita.  Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry
Keski-Suomen Terveysmetsä

Keski-Suomen Terveysmetsä

Keski-Suomesta on lähetetty liikkeelle myös Luontovuosi 2026 -teemavuosi, jonka alateemana on hyvinvointia lähiluonnosta. Luontovuodessa kiteytyy myös keskisuomalaisen terveysmetsän idea, eli hyvinvointia ja terveyttä lisäävät luontoalueet ovat siellä, missä ihmiset eniten oleskelvat ja liikkuvat. Eli suomalaisessa lähiluonnossa. Tätä oleskelua ja liikkumista tulee kuitenkin aktiivisesti mahdollistaa ja lisätä, ja tästä syystä Luontovuosi kutsuu kaikki osallistumaan suomalaisen luontosuhteen elvyttämiseen.

3–30–300 -luontosuositus maailmalle

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen tarjoaa meille suomalaisille keinoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen niin yksilötasolla, alueellisesti kuin kansallisestikin. Helmikuussa 2025 julkaistussa 3–30–300 -luontosuosituksessa nostetaan luontoympäristöt ja näissä vietetyn ajan yhdeksi hyvän terveyden tukipilareista perinteisempien terveellisen ruokavalion, riittävän liikkumisen ja riittävän unen rinnalle. Oikeastaan menemme pidemmällekin, sillä monimuotoinen luonto luo pohjan kaikelle ihmisen hyvinvoinnille.

Kohden Meijän metsiä!

Keväällä 2024 Meijän poluilla otettiin uusi hypähdys kohden luontoa, kun lähdimme kehittämään maakunnallista Meijän metsät -mallia, jonka tuloksia ja tuotoksia päästiin Keski-Suomessa testaamaan ja jakamaan syksyllä 2024. Meijän metsät -malli valittiin osaksi Sitra Lab -ohjelmaa, johon pääsi mukaan kahdeksan tiimiä eri puolilta Suomea kehittämään ja kokeilemaan luonnon kannalta kestäviä elämäntapoja ja niiden levittämistä sekä juurruttamista. 

Marraskuussa 2024 julkaistiin osana Meijän metsät kokonaisuutta Meijän metsät – lähiluonnosta hyvinvointia ja elinvoimaa -opas, jossa lähiluonnon miljoonia mahdollisuuksia tarkastellaan maakunta- ja kuntatasolla huomioiden luonnon monimuotoisuuden merkitys hyvinvoinnillemme ja tulevaisuudellemme. Lähiluonto on keskisuomalainen terveysmetsä.

Samalla julkaistiin terveysmetsien pop up -polku, jonka avulla voi toteuttaa terveysmetsäpolun omaan lähiluontoon.

Alla voi tutustua keskisuomalaisen terveysmetsän historiaan.

Mikä on Terveysmetsä?

Terveysmetsä on Sipoossa kehitetty toimintamalli luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimintamalli kehitettiin osana metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaa (METSO). Toimintamallin keskiössä on sarja ohjattuja luontoretkiä, joiden tarkoitus on tukea osallistujien terveyttä ja hyvinvointia. Luontoretkien sarjan myötä osallistuja alkaa tiedostamaan luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ja saa runsaasti vinkkejä niiden hyödyntämiseen omassa arjessaan. Lisäksi osallistuja tutustuu monipuolisesti oman lähiympäristönsä luontoon ja oppii arvostamaan luontoa. Tavoitteena on syventää luontoyhteyttä ja näin vahvistaa luonnon asemaa elämänhallinnan ja -ilon lähteenä.

Luonnon parantavia vaikutuksia on tutkittu paljon ja niistä on saatu hyviä tuloksia terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan luonnossa verenpaine, lihasjännitys ja stressihormonien määrä laskee, keskittymiskyky ja muisti paranevat ja kehon immuunijärjestelmä vahvistuu. Luonnossa myös ajatukset selkiytyvät ja luovuus kasvaa.

Lähiluonto on kaikille helposti saavutettavissa ympäri vuoden ja toimii keskisuomalaisen terveysmetsän kehtona.

Terveysmetsä Keski-Suomessa

Meijän polku edistää terveysmetsäteeman juurtumista osaksi terveyden edistämistä Keski-Suomessa. Olimme mukana YLEn Mennään metsään -kampanjassa syksyllä 2018 Leivonmäen kansallispuistossa. Keväällä 2019 Meijän polku järjesti Terveysmetsäluennon ja -opaskoulutuksen keskisuomalaisille, jotka yhdistävät omassa työssään luonnon ja terveyden edistämisen. Seuraava vaihe oli syksyllä 2020 Keski-Suomen reitistöviikolla pidetty keskisuomalaisen terveysmetsän Meijän Metsät -työpaja. Keski-Suomessa on 37 koulutettua terveysmetsäopasta ja kukin heistä edistää suomalaista metsäsuhdetta, ja planetaarista hyvinvointia. 

Terveysmetsäopaskoulutuksen käyneet ja Meijän Metsät -työpajassa oppeja syventäneet mahdollistavat moniaistillisia luontoelämyksiä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Koulutuksissa käytiin läpi terveysmetsäretkien suunnittelua, turvallisuusasioita, luonnon tutkittuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ja niistä kertomista, luonnontuntemuksen merkitystä, hyvinvointia tukevien luontokohteiden tunnistamista, terveysmetsäharjoitteita, sekä luontosuhteen syventämistä. Koulutukset antavat valmiudet suunnitella ja ohjata terveysmetsäretkiä erilaisille kohderyhmille. 

Yrityksiä, kuntia ja yhteisöjä, joissa toimii Keski-Suomen terveysmetsäopaskoulutuksen saaneita terveysmetsäoppaita.
Lähiluonto mahdollistaa paitsi luonnollisen monipuolisen liikkumisen, mutta myös levon ja oleilun.

Lähiluonnon merkitys korostuu ihmisen hyvinvoinnille

Suomalaisten suosituin harrastus on yhä kävelylenkkeily ja liikuntasuositusten mukaan jo kevytkin liikuskelu on terveyden kannalta hyödyllistä. Ja viheralueiden saavutettavuus lisää tutkitusti liikunnallista aktiivisuutta. Mikä olisikaan siis luonnollisempi paikka liikkumiseen kuin lähiluonto ja -metsät? Tätä ajatusta tukee myös se, että puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä lähimetsistä. Jokamiehenoikeudet takaavat vielä sen, että luonnossa liikkuminen on mahdollista lähes kaikkialla.

Meijän polulla Keski-Suomen terveysmetsistä liikkeelle lähtenyt polku on johdattanut useiden luonnon hyvinvointivaikutuksia ja niiden saavutettavuutta edistävän idean kehittymiseen. Yksi näistä on Luontopysäkit -kokonaisuus, joka on kehitetty yhteistyössä Jyväskylän seudun joukkoliikenteen (Linkki) kanssa. Jyväskylän Ladun kanssa toteutimme kesällä 2021 lapsiperheiden luontoliikkumista aktivoivan Tossu- ja tassupolun Ladun Majan lähimetsään. Vuodesta 2022 olemme olleet mukana Oivalluksia oppimisympäristöissä -projektissa sekä Soivat maisemat -projektissa, joissa ollaan lähdetty johdattelemaan koululaisia ja ikääntyneitä kohden lähiluontoa. Vuonna 2024 Meijän polun Meijän metsät -konsepti valittiin osaksi Sitra Lab -ohjelmaa.

Keski-Suomen reitistöviikko on Meijän polun käynnistämä, vuodesta 2020 asti vuosittain toteutettu tapahtumaviikko, jonka aikana keskisuomalaisia luontoreitistöjä ja monia luonnossa liikkumisen ja oleskelun mahdollisuuksia pidetään esillä. Vuonna 2025 Reitistöviikko muuttuu kaikille suomalaisille tarkoitetuksi ulkoilutapahtumaksi. Luontotyöpäivä-teeman alla olemme lähteneet viemään myös suomalaista työtä kohden luonnon hyvinvointivaikutuksia.

Useat Meijän polun sosiaaliset innovaatiot ovat siirtyneet myös maakuntarajojen ulkopuolelle ja meille on ollut tärkeää mahdollistaa positiivista muutosta myös omaa maakuntaa laajemmin yhteiskunnassa. Meijän polun tavoite onkin saada ihmiset liikkumaan luonnossa ja ymmärtämään monimuotoisen luonnon tärkeyden myös ihmisen hyvinvoinnille.

Lokakuussa 2021 avattiin Meijän polulla Lähiluonto-sivusto, jolle on kerätty tietoa luonnon terveysvaikutuksista sekä keinoista lisätä lähiluonnon saavutettavuutta ja käyttöä.

Lisätietoja Keski-Suomen Terveysmetsä -konseptista
Janne Laitinen
janne.laitinen@jamk.fi

Lukuvinkkejä

Yhteystiedot
Yleistietoa
Yhteistyössä