Ajat, ne muuttuvat, lauletaan kansainvälisessä hitissä. Aikojen mukana muuttuu myös ihmisen työ, työvälineet ja työympäristö. Olemme siirtyneet aiemmin pronssikaudesta rautakauteen, sitten muutamien hypäyksien kautta teolliseen aikakauteen ja toimistokauteen. Ja taas olemme merkittävän muutoksen äärellä, sillä olemme siirtymässä toimistokaudesta luontotyöpäivien aikakaudelle.
Luontotyöpäivien aikakaudesta tultaneen tulevaisuudessa kirjoittamaan aikakautena, jolloin ihminen löysi jälleen itsensä. Ja ulos.
Ja jotta tulevaisuuden historia ei jäisi vain puheeksi, niin toukokuun lopulla tulevaisuutta pääsee tekemään ihan itsekin! Vinkkejä työn luontouttamiseen ja tulevaisuuden tekemiseen löytyy Luontotyöpäivien sivuilta.
Keski-Suomessa festivaalia ja luontopositiivisuutta
Keski-Suomessa samaisella viikolla on hieno mahdollisuus lähteä kohden luontoa, kun TYHY-luontofestareita vietetään Keuruulla. Ottakaahan yrityksenne ja siirtykää Keuruun suuntaan, jos haluatte uusia kokemuksia ohjatummassa ympäristössä ja hienoissa puitteissa!
Ja koska Keski-Suomessa liikutaan kohden luontopositiivisuutta, niin pidetään teemaa esillä myös Luontotyöpäiväviikon aikana. Näillä tunnisteilla siis matkaan: #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday #luontopositiivinenkeskisuomi #ksliikkuu
Talvi on yksi neljästä parhaasta vuodenajasta viedä suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä.
Talvella kävelykokoukset ja etäpalaverit onnistuvat siinä missä kesällä tai syksylläkin. Talvella voi myös rakentaa upeita toimistoympäristöjä, kuten lumitoimiston tai vaikkapa lumisen neuvottelupöydän. Talvella voi pitää myös muista vuodenajoista poikkeavia, ja taatusti mieleen jääviä, palavereja tai tapaamisia hiihtoladuilla, pulkkamäessä tai luonnon luistinradoilla.
Ja miten pääsee liikkeelle? Kaupunkilaisjärjellä, tai sen serkulla, maalaisjärjellä. Paras keino on kokeilla itselle sopivia tapoja viedä työtä ulos. Voit aluksi pitää vaikkapa puolen tunnin kävelypalaverin työkaverin kanssa ja siirtyä siitä etäkokousten ja nappikuulokkeiden maailmaan. kokemusten kertyessä palaverit voivat siirtyä jo hiihtoladuille tai umpihankeen ja visionäärisimmissä työporukoissa voidaan luoda omat toimistot lumesta.
Luontotyöpäivät – Winter edition -juliste
Voit ladata oheisesta linkistä itsellesi tulostettavan Luontotyöpäivät – Winter edition -julisteen työpisteen seinälle muistuttamaan, että jokainen päivä on mahdollisuus viedä omia töitä kohden luonnollisempia ympäristöjä.
Talvisten luontotyöpäivien viettoon tärkein ohje on lämpimästi pukeutuminen. Pidemmille retkille mukaan kannattaa pakata myös istuinalusta ja lämmintä juotavaa. Vihko ja lyijykynä toimivat tarvittaessa ajatusten taltioinnissa.
Kohden raikkaampia työmatkoja
Talvella myös työmatkarönsyilyn voi viedä aivan uusille laduille. Kirjaimellisesti. Miltä kuulostaisi reippailla töihin, tai töistä kotiin, hiihtolatujen kautta sivakoiden tai lumisten metsien halki lumikenkäillen? Myös polkupyörä ja kengät kulkevat rönsyillen kuten muinakin vuodenaikoina. Mutta hyvillä talvikeleillä matkaan saattaa saada vaihtelua vaikkapa jäiden yli oikaistessa.
Luontotyöpäivät – Winter edition on osa vuonna 2024 julkaistavaa Luontotyöpäivien vuodenajat-sarjaa, jossa kaikille neljälle vuodenajallemme julkaistaan oma julisteensa. Seuraava osa sarjasta julkaistaan kevään kynnyksellä säiden lämmetessä, mutta siihen saakka nautitaan cooleista luontotyöpäivistä!
Oivaltavien oppimisympäristöjen arboretum Keski-Suomen vuoden maisemateko!
Palkinto luovutettiin Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten/ProAgrian syyskokouksessa 28.10. Saarijärvellä. Palkinnon perusteluna oli muun muassa kaupunkiluonnon monimuotoistamisen eteen tehty työ ja kouluyhteisön mukaan ottaminen aktiiviseen rooliin oman ympäristön muokkaamisessa ja opetussisältöjen luonnissa.
Puupuiston tarkoituksena on luoda monimuotoista luontoa tukeva oppimisympäristö niin alueen oppilaiden, kuin myös alueen asukkaiden ja laajemmin kaupunkilaisten iloksi. Puupuistossa oppilaat pääsevät seuraamaan pitkällä ajanjaksolla alueen ja sen kasviston, hyönteisten ja eläinpopulaatioiden muutosta eri vuodenaikoina.
Meijän polulta Oivalluksia oppimisympäristöissä projektissa ovat mukana Johanna Huovila ja Juho Jäppinen. Oivalluksia oppimisympäristöissä -työryhmän kolmas jäsen on Katri Willman. Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen toimii puulajipuiston asiantuntijana sekä projektin ohjausryhmässä.
Keslin väki korkkasi Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen!
Haasteessa on tarkoituksena kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdä 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Näin Jyväsjärven kierron aikana saa liikkumistavasta riippuen (kävellen tai pyöräillen) kahdesta neljään tuntia raitista ulkoilua, reilun kahdentoista kilometrin verran aktiivista liikkumista ja puolisentuhatta lihaskuntoliikettä.
Keski-Suomen Liikunnan työporukalla haasteen läpikäyntiin meni rennolla pyöräilyvauhdilla ja hauskanpitojumpilla vähän reilu kaksi tuntia. Hauskanpitojumppa tarkoitaa, että ulkokuntosaleilla kokeiltiin uusia laitteita ja osittain myös uusia lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoliikkeitä. Kierros sujuikin leikinomaisen uteliaisuuden ja kokeilemisen parissa. Ominaisuuksia, joiden kehittäminen työyhteisöissä on kultaakin arvokkaampaa…
Keski-Suomen Liikunta ja Meijän polku innostavat myös muita työyhteisöjä, seuroja ja mikseipä vaikkapa kaveriporukoita kokeilemaan Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaastetta. Yhdessä liikkuminen ja ulkoilu ovat tunnetusti mitä parhaita keinoja yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tarkempaa tietoa Suomen suurimman ulkokuntosalin haasteesta löytyy täältä.
Samaisella reitistöllä liikutaan myös Finlandia Marathon syyskuussa. Tervetuloa liikkumaan Keski-Suomeen ja Keski-Suomessa!
To celebrate international Outdoor Office Day, we are publishing the Mossy Mind Syndrome (MMS) poster in english.
The poster was originally made to encourage Finnish work towards nature as a part of Luontotyöpäivä concept, but it is perfectly suitable for use elsewhere as well.
You can print a poster (A3 size) from the file below, or you can save the .jpg file to your computer.
We wish everyone more and more opportunities to take their work to natural environments so that we can avoid the Mossy Mind Syndrome or other challenges brought by physical inactivity and being indoors. For the symptoms of a Mossy Mind Syndrome we recommend:
At least 30 minutes of outdoor activity in natural environments per day (active commuting, walking meetings, telephone meetings and remote meetings on foot)
aim for 300 minutes of contact with nature per week (active commuting, outdoor office, walking meetings, remote meetings outdoors…)
a two-minute walk, stretching and/or strength training session every 30 minutes throughout the workday.
reducing sitting to less than 300 minutes (5 hours) a day.
The page was last updated in June 2026, when the Mossy Mind Syndrome posters were updated to follow the principles of the 3–30–300 Nature Recommendation.
Kiireetön luonnossa oleskelu tarjoaa elämyksiä ja mahdollistaa haltioitumisen
Keski-Suomen vaihteleva luonto on tutustumisen arvoinen. Soivat maisemat -hankkeen retkillä olemme rauhassa havainnoineet lähiluontoa ikäihmisten kanssa, ja olemme huomanneet muutoksia retkeläisten toiminnassa.
Kun metsään haluat mennä nyt – niin todella yllätyt
Tutussa lähiluonnossa usein vain pistäydytään koiran kanssa tai hyödynnetään oikopolkua, jotta säästetään muutama minuutti matka-ajasta. Kun malttaa ottaa itselleen aikaa, lähteä ulos ja havainnoida tuttua lähiluontoa kaikin aistein, voi todella yllättyä. Näin on käynyt myös retkillämme – lähiluonto on avautunut uudella tavalla ja tarjonnut retkiläisille uusia elämyksiä.
Käenkaalin, eli ketunleivän, maistamisen jälkeen monille retkeläisille on noussut nuoruudesta mieleen myös muistoja kallioimarteen juuren makeasta mausta. Mämminiemen retkellä kallioimarteita tyydyttiin vain katselemaan.
Kevään edetessä on retkille osallistujien kiinnostus herännyt jo entuudestaan tuttujen kasvien lisäksi myös uusiin kasveihin. On alettu havainnoimaan vihreän värisävyjen valtavaa kirjoa ja tarkasteltu ajan kanssa vaatimattomiakin kukintoja yksityiskohtaisesti. Ollaan maisteltu tuoreita ketunleipiä ja taivasteltu tulevaa mustikkasatoa. Tutut metsien ”sirittäjät” tunnistetaan jo Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla todellakin sirittäjän, kirjosiepon ja vihervarpusen ääniksi.
Retkille osallistujien kiinnostus oppia lisää luonnosta on ihailtavan aitoa ja pyyteetöntä. Osallistujat ovat alkaneet ottaa valokuvia aiempien maisemakuvien lisäksi myös ympäröivän luonnon yksityiskohdista, kuten isojen kivien sammalista ja jäkälistä, kosken kuohuista, kasvien lehtien yksityiskohdista ja kukinnoista. Olisivatko retkeläiset päässeet jopa haltioitumaan?
Tarinoiden merkitys luontoretkillä on suuri. Tai paremminkin osallistujien toisilleen jakamien tarinoiden. Hankkeen retkille osallistuu erilaisista seniorijärjestöistä ihmisiä, jotka eivät aina tunne ennalta toisiaan. Luonnossa kiireettömästi liikkuen osallistujat havainnoivat ympäristöään, pysähtelevät ihmettelemään, ottamaan valokuvia sekä jakamaan kokemuksiaan avoimesti, muistellen eri elämänvaiheiden tapahtumia ja ikimuistettavia matkojaan ja luontokokemuksiaan eri puolilta Suomea. Keruuretkien aikana syntyy ryhmäläisille myös uusia, yhteisiä kokemuksia.
Vehreät moni-ikäiset sekametsät ovat nousseet hankkeen tekemissä kyselyissä yhdeksi suosikkiympäristöistä. Kuvan sekametsä löytyy Äänekosken Kapeenkoskelta.
Keruuretkien lähiluontokohteet on valikoitu yhdessä osallistujien kanssa. Olemme vierailleet seniorijärjestöjen tilaisuuksissa keskustellen ja kysellen luontokokemuksista ja moninaisista toiveista. Palautteita on kertynyt runsaasti ja näissä suosikiksi ovat nousseet Keski-Suomen luontoon luontevasti kuuluvat järvimaisemat, veden äären rentouttavat äänimaisemat, lintujen laulu ja vehreät moni-ikäiset sekametsät. Näitä elementtejä me keruuretkillä tallennamme ja hyödynnämme järjestöjen käyttöön jaettavissa luontovideoissa, joista osaan sävelletään myös musiikkia.
Luonnossa haltioituminen
Suomalaisessa kansanperinteessä luonnolla on erityisen tärkeä asema. Luonto merkitsi aikoinaan myös ihmisen luonnetta. Omaa luontoaan pystyi kehittämään havainnoimalla ympäröivää luontoa, olemaan läsnä ja käyttämällä kaikkia aistejaan. Näin toimiessa herää kiinnostus ymmärtää asioita, oppia uutta ja kokea aitoja elämyksiä.
Runsas lumisade toukokuussa yllätti retkeläisten lisäksi myös telkkäpariskunnan. Telkkä tunnetaan Kalevalan sotkana, jonka munimista munan kuorista syntyi maankamara ja taivaankansi. Pääsimme siirtymään ajassa esi-aikaan. Kohtaaminen tarujen kanssa jää upeaksi muistoksi retkeläisille.
Filosofiassa ja taidemaailmassa subliimi-käsite tarkoittaa jotain erityisen vahvaa, ihmisen käsityksen ylittävää asiaa tai ilmiötä. Luonnossa tällaisia subliimi-ilmiöitä kohtaa usein. Keruuretkillä olemme kokeneet jääkauden muovaaman luonnon uudella tavalla ja ihmetelleet kaikessa rauhassa harjuja ja siirtolohkareita. Myös sään erilaiset ääri-ilmiöt tarjoavat vahvoja kokemuksia, kuten retkillämme toukokuinen lumisade ja sen myötä joulukorttimaiset maisemat Kapeenkoskella, tai myrskytuulet Päijänteen rantakallioilla.
Vahvoista ja positiivisista tunteista käytetään nykyajan psykologiassakin termiä haltioituminen. Sanan etymologia on suomalaisessa kansaperinteessä. Keruuretkien osallistujista ei ole vielä kukaan niin haltioitunut, että olisi havainnut keruuretkillä alisen väkeä; maahisia, metsänneitoja tai haltijoita. Tai ainakaan jakanut näitä kokemuksia vielä meille muille.
Mutta retkiähän on vielä edessä…
Janne Laitinen Biologi, Meijän polku, Jamk Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.
Kuvat Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.
Soivat maisemat -hankkeesta kirjoitettiin aiemmin keväällä blogissamme.
Vaikka työmatkarönsyilyn ja luontotyöpäivien viettäminen on hauskaa ja innostavaa, niiden viettämisen lisäämiseen on omat tärkeät syynsä. Syyt liittyvät yleisesti nykyaikaiseen passiiviseen elämäntapaamme ja siihen liitettyihin merkittäviin hyvinvointi- ja terveysongelmiin.
Yksi suurimmista haasteistamme tällä hetkellä on se, että isoin osa työikäisistä ei liiku, eikä ulkoile tarpeeksi ylläpitääkseen tai edistääkseen omaa hyvinvointiaan ja terveyttään. Tämä näkyy monella tapaa jo meillä täällä Suomessakin. Eikä tilanteeseen ole näkyvissä muutosta, ellemme itse muuta toimintatapojamme.
Sammaloituneen mielen oireyhtymä (SMO) on kehitetty helpottamaan edellä kuvattujen ongelmien havaitsemista sekä reagoimaan jo olemassa oleviin oireyhtymän oireisiin ja puuttumaan aktiivisesti ja varhain näihin ongelmiin työelämässä.
Sammaloituneen mielen oireyhtymä on kehitetty osana Meijän polunLuontotyöpäivien kokonaisuutta, jonka ideana on viedä suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä ja lisääntyvää hyvinvointia.
Sammaloituneen mielen oireyhtymän julisteen (A3-koko) tulostustiedoston voi ladata itselleen täältä.
You can print the Mossy Mind Syndrome (MMS) poster in English here.
Sammaloituneen milene oireyhtymän juliste on päitetty 5/2025 vastaamaan paremmin 3–30–300 -luontotuosituksen suosituksia.
Kuinka viedä työtä kohden luontoa -juliste julkaistu!
Keräsimme lähestyvän Luontotyöpäivän ja Työmatkarönsyilyn erikoisviikon kunniaksi ja muistin virkistykseksi julisteen erilaisista tavoista viedä työtä kohden luontoa. Julisteen voi tulostaa työpaikan, työpisteen tai vaikkapa oman kotitoimiston seinälle muistuttamaan niistä monista tavoista, joilla omaa, tai työtovereiden, työtä ja hyvinvointia voi kohentaa helposti ja luonnollisesti. A3-kokoisen julisteen voi ladata tästä.
Luontotyöpäivää vietetään taas 19.5. ja kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 15.6. Kaksi upeaa mahdollisuutta lisätä luontoa omaan työarkeen. Lähtekäähän mukaan molempiin tapahtumiin.
Ja muistutukseksi: Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa. Käykäähän osallistumassa!
Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa.
Missä, tai millä tavalla sinä voisit viedä omaa työstäsi luontoympäristöön? Vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan alla olevan linkin kautta.
Kilpailu on käynnissä 2.–11.5.2023. Saatuja ideoita jaetaan kaupungin sosiaalisen median kanavissa vinkkeinä erilaisista osallistumistavoista myös muiden kokeiltavaksi.
Virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 19.5. ja työmatkarönsyilyn viikkoa koko Luontotyöpäivää edeltävä viikko. Lähtekäähän viemään työtä kohden luontoympäristöjä!
Jos Luontotyöpäivä ei ole entuudestaan tuttu, ja kaipaat hieman suuntaa ennen vastaamista ja ideointia, niin tietoa löytyy Luontotyöpäivä-sivustolta. Katso myös tämän kevään kuuma uutuus, eli työmatkarönsyilyt. Ja sitten ideoita jakamaan!
Auringon valo ja lämpö hellii jo meitä ja luonto on heräilemässä. Nyt onkin oikea aika lähteä lähiluontoa aistimaan ja kevään vauhdikasta etenemistä tarkkailemaan.
Luontoympäristöt ja luontokokemusten moniaistisuus
Luontoympäristöt ja niiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen monin tavoin; luonnossa mm. verenpaine laskee ja stressi helpottaa. Sekä omaehtoinen luontoretki että ohjattu luontokokemus vaikuttavat myönteisesti mielialaan. Ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan viiden aistin kautta. Näitä ovat haju-, maku-, tunto-, näkö- ja kuuloaisti. Keskeistä luontokokemuksille onkin niiden moniaistisuus: äänimaisema, visuaalinen maisema sekä kinesteettinen kokemus eli itse luonnossa liikkuen ja kokien, tuottavat hyväksyvän läsnäolon ja luontoyhteyden kokemuksia. (Salonen, 2020.)
Luontoelämys hyvinvointivaikutuksineen voidaan välittää myös valokuvan keinoin. Luontokuvien katselun on havaittu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä, sekä lisäävän positiivisia tuntemuksia ja tervehtymisen kokemuksia. Luontokuvaamista on luonnehdittu mm. terapeuttiseksi, meditatiiviseksi ja eheyttäväksi kokemukseksi. (Meuronen & Penttinen, 2017.)
Myös äänimaisemalla on merkittävä rooli luonnonrauhan kokemisessa, ja luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan välittää myös luonnonääniä sisältävällä nauhoitteella. Luonnossa tallennettujen äänien avulla voidaan rentouttaa ja rauhoittaa, peittää häiritsevää perusääntä, tai vaikkapa muuttaa kokemus sisätilasta avarammaksi (Anttila, 2010).
Soivat maisemat
Jyväskylässä keväällä käynnistyneessä Soivat maisemat (Soima) -hankkeessa yhdistetään luonnossa liikkuminen ja oleskelu, valokuvaus, luonnon äänimaisemat sekä musiikki ikäihmisten hyvinvoinnin välineiksi. Yhdessä luonnossa liikkuessa havainnoidaan ja valokuvataan ympäröivää luontoa sekä lumoudutaan luonnon moniaistisesta kokemisesta. Retkillä biologian, valokuvauksen ja luontomatkailun asiantuntijat opastavat retkeläiset lähiluonnon saloihin ja keinoihin tallentaa näitä kokemuksia. Musiikin asiantuntijat nauhoittavat retkillä luonnon ääniä, säveltävät niiden lomaan musiikkia ja valmistavat studiossa äänimaisematallenteita. Tuloksena retkistä ja niillä tapahtuvasta luonnon tallentamisesta syntyy keskisuomalaista lähiluontoa sisältäviä audiovisuaalisia (AV) tuotteita, joiden avulla osallistujat voivat jatkaa luontokokemustaan kotona, tai jakaa sen vaikkapa sairaalan vuoteella olevalle omaiselleen. Hankkeen lopuksi retkiltä kootuista tallenteista ja niiden pohjalta tehdyistä teoksista kootaan näyttely Jyväskylän kaupunginkirjastolle maaliskuussa 2024.
Osallistujia Vanhusneuvostosta ja Jaso-asunnoista
Soima-hankkeen retkille on kutsuttu osallistujiksi hyvinvoinnista kiinnostuneiden senioriyhdistysten jäseniä. Olemme vierailleet alkuvuodesta kertomassa hankkeesta mm. Jaso-asuntojen tapaamisissa sekä Jyväskylän vanhusneuvoston kokouksessa. Vastaanotto on ollut innostunutta ja hanke onkin edennyt nyt ensimmäisiin luontoretkiin, joista ensimmäisellä suuntasimme Jyväskylän Haukanniemeen kokemaan ja tallentamaan alkukeväistä luontoa. Lisää retkiä eri kohteisiin on luvassa kevään, kesän ja syksyn aikana.
Hankkeen toteuttavat Jamkin musiikin, luontomatkailun, valokuvauksen ja hanketyön asiantuntijat. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kehittämisrahastosta.
Kuvat otettu Soivat maisemat -hankkeen ensimmäiseltä retkeltä Jyväskylän Haukanniemestä huhtikuun alkupuoliskolla. Kuvat Juho Jäppinen.
Anttila, J. (2010). Luonnon ja musiikin fuusio – Äänimaiseman suunnittelu tilaan. Kulttuurialan opinnäytetyö, media-ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
Meuronen, P, & Penttinen, M. (2015). Luontokuva hyvinvoinnin lähteenä. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö,Saimaan ammattikorkeakoulu.
Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
