Kolmatta kansallista Luontotyöpäivää vietettiin perjantaina 20.5. aurinkoisissa tunnelmissa eri puolilla Suomea. Aiempiin Luontotyöpäiviin verrattuna oltiinkin liikkeelle isommalla porukalla, kun myös korkeakouluja, peruskouluja ja päiväkoteja saatiin luontoon töihin, opiskelemaan, leikkimään ja vain nautiskelemaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Korkeakoulujen päivä käynnistyi aistikävelyillä aurinkoisessa säässä. Aistien herättely toimii loistavana tapana aloittaa työpäivä.
Merkittävimpänä uutena avauksena oli keskisuomalaisen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen lähteminen mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Eikä suotta, sillä korkeakouluopiskelijat kokevat korona-ajan jälkeen kuormittuneisuutta ja yksinäisyyttä. Näihin molempiin luonnossa oleskelu, ja luonnossa opiskelu tarjoaa loisteliaan oppimis- ja palautumisympäristön. Tapahtumapäivänä Jyväskylässä järjestettiin korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnalle luontopalaverien ohella myös aistikävelyjä ja metsäjoogaa ryhmille.
Meijänpolkulaisia (Jamk) suunnittelemassa tulevia luontointerventioita. Ja luonnollisesti lähiluonnossa.
Peruskoulussa ja päiväkodeissa lähdettiin myös luontoa kohden. Lasten ja nuorten luontosuhten muodostumisen kannalta luonnossa vietetyn ajan lisääminen onkin avainasemassa. Kaikki syyt lähteä luontoon leikkimään, liikkumaan ja oppimaan ovat tehosyitä.
Seuraavan kerran kansallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 23.9. Päivä toimii loistavana strattina syyskauden luonnossa vietettävien kokousten, palaverien ja innovointi- ja palautumishetkien uudelleenkäynnistämiseen kesäkauden jälkeen. Samalla viikolla järjestetään myös Keski-Suomen reitistöviikko, joten Keski-Suomessa riittää hyviä syitä siirtää toimisto luontoon ja reitistöille!
Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunnan päivä päättyi Juurikkasaareen Päijänteen rannalle palauttavaan tyhy-illanviettoon.
Mutta sitä ennen, eli 16.6., vietetään myös kansainvälistä Outdoor Office Daytä, jolloin Meijän polku yhdessä kansainvälisen organisaation kanssa suunnittelee hauskan tempauksen työporukoiden luontoseikkailuihin innostamiseksi. Lisää tietoa tästä kesäkuun alussa, mutta laittakaa jo nyt päivä kalenteriin ja luontotyöpäivän suunnittelumyssy päähän. Vinkkejä suunnitteluun löytyy täältä.
Mutta sitä ennen suomalaista työtä päivittäin kohden luontoa. Kun menette, niin #luontotyöpäivä#outdoorofficeday -tunnisteet käyttöön, niin pääsemme nauttimaan ja jakamaan ilosanomaa omilla somekanavillamme.
Ihmislajin toiminnalla on laaja-alaisia vaikutuksia elämään maapallolla. Kun omalla toiminnalla heikennämme esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta, vaikutamme samalla myös omaan hyvinvointiimme. Kestävä kehitys on laaja aihe, ja siihen liittyy monia ulottuvuuksia, kuten ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen.
Vuonna 2002 järjestetty YK:n kestävän kehityksen huippukokous Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa, oli merkittävä kestävän kehityksen tasapainoisen edistämisen näkökulmasta. Johannesburgin kokouksen jälkeen YK on ottanut selkeämmin kantaa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen puolesta. (Rohweder 2008, 19.) Kestävä elämä perustuu toisten ihmisten ja koko maapallon kunnioittamiseen. Kehitys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien kustannuksella, eikä se saa uhata muiden eliöiden olemassaoloa. Luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja oikeudenmukaisesti. Taloudellinen kasvu on osa kehitystä, mutta se ei saa olla itsetarkoitus eikä jatkua loputtomasti luonnonvaroja kertakäyttöisesti tuhlaten. Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: pitkä ja terve elämä, koulutus, mahdollisuus käyttää luonnonvaroja kohtuullisen elintason ylläpitämiseksi, poliittiset vapaudet, taatut ihmisoikeudet ja väkivallalta välttyminen. (Wolff 2004, 24.)
Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa asetettu tavoiteohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Marinin hallitus laati päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020. Kyseisessä suunnitelmassa esitellään ne toimenpiteet, joilla hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista, ja jokaisen tavoitteen osalta kuvataan sekä hallituksen kotimaan toimia että niitä toimia, joilla Suomi edistää Agenda 2030:n toteutumista myös muualla maailmassa. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021.)
Tartuin Agenda 2030 toimenpiteisiin myös Meijän luonto -hankkeessa ja kevään työpajojen aikana käymme lasten kanssa kestävän kehityksen tavoitteita läpi erilaisten tehtävien avulla, luontoympäristössä tietysti. Näitä tavoitteita ovat:
Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
Tavoite 12: Vastuullinen kulutus
Tavoite 14: Vedenalainen elämä
Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
Tavoitteiden läpikäymiseksi lapset suorittavat seikkailullisen radan, jonka aikana pelastamme Päijännettä roskilta, ylitämme upottavan suon hyvällä tiimityöllä, tutustumme järvien asukkeihin, käymme puuvanhuksen syntymäpäivillä ja selvitämme liikunnallisen metsähaasteen. Tähän mennessä työpäiväni ovat sisältäneet ihmettelyä, uusia oivalluksia ja jännittäviä hetkiä luonnossa, hauskuutta unohtamatta.
Sosiaalipolitiikan professorin Liisa Häikiön mukaan kestävää kehitystä tarvitaan, sillä ihmiskunnan tarpeet ylittävät tällä hetkellä sen, mitä maapallo pystyy tarjoamaan. Häikiö toteaa, että meidän tulisi löytää uusia tapoja elää ja luoda hyvinvointia siten, ettemme uhkaa tulevaisuuden hyvinvointia (Häikiö & Järvenpää 2021). Myös kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin (2018) mukaan meillä on jo riittävästi tietoa siitä, miten tuhoamme luontoa, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta käyttäytymiseemme. Ekologisesti kestävän maailmansuhteen luominen vaatii uusia globaaleja eettisiä normeja, mutta myös lainsäädäntöä, ja ennen kaikkea kasvatusta uuteen, nykyistä viisaampaan luontosuhteeseen. (Värri 2018). Muutos ei tapahdu ilman rakenteellisia muutoksia ja käytännön tukea.
Nykyisin kulutamme kymmenen kertaa enemmän kuin 100 vuotta sitten. Sen seurauksena metsäluontomme on köyhtynyt, meillä on uhanalaisia kalakantoja ja arvokkaat luontotyypit vähenevät. (WWF 2022) Tämänhetkinen elämäntapamme vaatisi lähes neljä maapalloa, jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Se on paljon.
Kun ymmärrämme, miten toiminnoillamme vaikutamme ympäristöömme, meidän on helpompaa lähteä tekemään muutosta. Muutosten myötä kehitämme jatkuvasti uutta (kestävämpää) normaalia.
Keväisin tunnelmin,
Johanna Sutinen Projektityöntekijä Hyvinvointiyksikkö Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Tähän sivulle olemme keränneet erilaisia sivustoja, joilta löytyy runsaasti tekemistä sekä ideoita lasten ja nuorten motoristen taitojen harjoitteluun niin kotosalla kuin kodin lähiympäristössäkin.
Sivusto tarjoaa runsaasti vinkkejä erilaisten liikuntasisältöjen opettamiseksi ja ohjeistamiseksi oppilaille. Näiden lisäksi vinkeissä on tarjolla erilaisia edistymisen seurannan välineitä esimerkiksi liikunnan arvioinnin tueksi.
Onko yhteisen tekemisen lista huvennut tyhjäksi? Etkö tiedä, mitä kivaa voisi keksiä? Käy kurkkaamassa Pikku kakkosen laatimat 100 ideaa – löydät varmasti jonkun, mitä ette ole vielä tehneet!
Miljoonan askeleen perhehaasteessa lähdemme yhdessä koko perheen voimin keräämään miljoonaa käveltyä askelta kuukaudessa! Helppoa vai vaikeaa!? Kokeillaan!!
Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – kehon hahmotus
Kehon hahmotus on lapselle tärkeä taito, jotta hän hahmottaa oman kehonsa, sen eri osat ja niiden suhteen vallitsevaan ympäristöön. Hyvä kehon hahmottaminen luo itsevarmuutta –se helpottaa itsenäistä liikkumista yksin ja yhdessä muiden lasten kanssa.
Lapsi harjoittaa ensimmäisenä oman kehon hahmotusta. Mutta onko kaverin vasen jalka helppo tunnistaa? Peilikuvakuvioilla saa kehon hahmotukseen uudenlaista haastetta.
Hyviä kehon hahmottamisen harjoitteita ovat esimerkiksi:
kehon osien nimeäminen ja niiden liikuttaminen
liikkumalla eri suuntiin (tilan hahmotus: liikun eteen, taakse, vasemmalle ja oikealle)
keskilinjan ylitys (harjoittelen kurottamaan oikealla kädellä vasemmalle, napsaistaan vasemmalla kädellä oikean korvan nupukasta kiinni jne.)
piirretään ja kirjoitetaan molemmilla käsillä! Harjoittaa hienomotoriikkaa ja antaa samalla aivonystyröille jumppaa!
hieronta: lapsi hieroo aikuista ja aikuinen lasta. Välineenä voi vaihdella tennispalloa, höyheniä, tai hieroa muuten vaan.
kirjoitusta keholla. Osaatko muotoilla kehollasi O-kirjaimen? Entä onnistuuko perheenä sanankirjoitus? Koko perhe voi osallistua kirjoittamaan jokaisen perheen jäsenen nimen yksi kerrallaan.
painiminen ja nujuaminen.
akrobatiaa!
Erilaiset leikit esimerkiksi vanhempien kanssa auttaa lasta hahmottamaan myös omaa kehoaan. Kuva D. Niemistö.
Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – käsittelytaidot
Käsittelytaidot ovat koko vartalon taitoja, joiden avulla käsitellään esineitä, välineitä ja toista ihmistä. Karkeamotoriset taidot ovat kehon suurilla lihasryhmillä ja hienomotoriset pienillä lihasryhmillä tehtäviä taitoja. Monet pallopelit perustuvat käsittelytaitojen hyvälle hallinnalle. Koska monet pelit ja leikit sisältävät käsittelytaitoja, ne voivat tukea myös lapsen sosiaalistumista. Käsittelytaidot vaativat keholta esimerkiksi ympäristöstä tehtyjen havaintojen ja liikkeen yhdistämistä. Sen vuoksi ne jatkavat kehitystään harjoituksen myötä pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen asti.
Käsittelytaitoja voidaan muokata helpoiten erikokoisilla, -muotoisilla ja -painoisilla välineillä, joiden kautta teemme liikettä. Esimerkiksi voimme heittää pehmeää pilatespalloa tai pientä tennispalloa. Tennispallon kiinnisaaminen on pienemmälle lapselle paljon haastavampaa kuin pehmeän pilatespallon. Pehmeä pallo mahdollistaa tarttumapinnan.
ilmapalloilla leikkiminen
pallon syöttely (jalkapallo, tennispallo) kaverin kanssa
Pallon vieritys ja pompottaminen
Pallon kuljettaminen (erilaiset radat mahdollisia)
Pallon lyönti (erilaisilla mailoilla, esim. pesäpallo tai tennismaila)
jongleeraus
tikan heitto
Käpyjen, keppien ja kivien heittäminen (tarkkuus- ja pituusheitto)
Köyden veto
Helmien pujottelu
Saksilla leikkaaminen
Luonnon elementeistä, kuten kävyistä ja puiden lehdistä askartelu
Kengännauhojen solmiminen
Erilaiset pallopelit ovat erinomaisia ja hauskoja tapoja harjoitella käsittelytaitoja. Kuva E. Niemistö.
Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – tasapainotaidot
Tasapainotaidot ovat ensimmäinen asia, jota lapsi harjoittelee. Hyvälle tasapainolle liikkeessä (dynaaminen) tai paikoillaan (staattinen) perustuvat monet muut perusliikkumisen elementit.
Helpoin tasapainon elementti on paikallaan pysymisen harjoittelu. Kun lapsi osaa pysyä paikoillaan kahdella jalalla, sen jälkeen voidaan harjoitella yhdellä jalalla seisomista, varpailla seisomista, tasapainoilua puomilla, kosketuksessa toisen kanssa jne.
Hyviä tasapainotaitojen harjoitteita ovat esimerkiksi:
kieriminen, pyöriminen ja kuperkeikat
tasapainolautailu
potkulautailu
skeittaus
jumppapallon kanssa tehtävä tasapainoilu
metsäretki
(potku)pyöräily
hiekkalaatikon reunoilla tasapainoilu
keinuminen
luistelu tai jäällä tasapainoilu
Luonnossa liikkuminen ja leikkiminen on erinomainen tapa kehittää monipuolisesti tasapainotaitoja. Kuva Juho Jäppinen.
