Finland is celebrating the Nature Year 2026. The goal for this year is to increase the amount of time Finns spend in nature, as well as to increase the understanding of the health benefits of nature, and there are plenty! From cardiovascular health to mental health and social well-being. In addition, spending time in nature increases happiness. Just ask us, the Finns, the happiest people in the world.
This is why we invite everyone to celebrate the Finnish Nature Year 2026. The easiest way to do this is to go outside and spend time in nature. The destination can be a local park, a local forest, a nearby lake, river or seaside, a mountain range, a desert or a nearby national park. There are millions of possibilities.
If you wish, you can also follow the Finnish 3–30–300 Nature Recommendation and aim to visit natural environments at least 3 times a week, and for at least 30 minutes each time. You can set a weekly goal of spending 300 minutes in nature. But every contact you make with nature counts, and can add up.
The Nature Year is launched by the Central Finnish network of experts for promoting health and well-being: Meijän polku (Our Path), and its partners.
Welcome to celebrate the Finnish Nature Year 2026 – in nature near you.
If you are eager to participate in the Finnish Nature Year in your own local nature, please send us your logo by email (luontovuosi2026@gmail.com). We are happy to take along nature-positive actors from outside our borders with us, because every step towards nature improves the lives of all of us!
You can download the English version of the Nature Year logo from here.
Luontovuosi 2026 kutsuu kaikki suomalaiset lähiluontoon
Tammikuussa käynnistyvän luonnossa liikkumisen ja oleskelun juhlavuoden teemana on lähiluonnosta hyvinvointia. Luontovuoden laittaa liikkeelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskisuomalainen asiantuntijaverkosto Meijän polku yhteistyötahoineen.
Miksi mukaan?
Lähiluonnon merkitys meidän suomalaisten liikuttajana ja hyvinvoinnin lähteenä on tunnettu, ja noin 97 % meistä ilmoittaa liikkuvansa luonnossa ainakin toisinaan. Kuitenkin suomalaisten luontosuhde on viime vuosikymmeninä hapertunut, ja kolmannes meistä liikkuu luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa.
Lähiluonto tarjoaa meille kuitenkin paitsi elämisen puitteet, myös ympäristön, jossa lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kokea rauhaa, elämyksiä, päästä lumoutumaan ja lisätä onnellisuutta. Voitaisiinkin todeta, että suomalainen onni rakentuu luontoympäristöjemme varaan, ja että onni kasvaa näissä ympäristöissä vietetyn ajan kasvaessa.
Suomalaiseen lähiluontoon siirryttäessä tyyli on vapaa, mutta suunta on yhteinen.
Kuinka mukaan?
Yhteistyötahoksi suomalaisten luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisen juhlavuoteen voi lähteä toimittamalla yhteisönne logo sähköpostilla osoitteeseen luontovuosi2026@gmail.com lisättäväksi Luontovuoden sivustolle. Sivustolta voi ladata myös Luontovuoden logon oman viestinnän käyttöön vuoden mittaan tapahtuvien tapahtumien ja julkaisujen käyttöön. Itse osallistuminen on sitten kunkin itsensä näköistä. Voitte järjestää luontotapahtumia, luontopositiivista viestintää, monimuotoistaa luontoympäristöjänne, viettää luontotyöpäiviä, osallistua Reitistöviikolle, tai satoihin muihin Suomessa järjestettäviin luontotapahtumiin. Tai sitten vain kutsua naapuri matkaan ja lähteä lähiluontoon liikkumaan.
Luontovuodella on myös oma Instagram-tili @luontovuosi2026, joka jakaa vuoteen liittyviä julkaisuja eteenpäin. Luontovuoden yhteydessä voi käyttää #luontovuosi2026 #lähiluonto #natureyear #finland -tunnisteita. Myös @meijanpolku -tilin voi tägätä mukaan julkaisuihin.
Lisätietoa sekä Luontovuoden logot löytyvät sivuiltamme. Sivut täydentyvät koko Luontovuoden ajan. Samoin Meijän polun blogissa julkaistaan runsaasti Luontovuoteen liittyvää materiaalia vuoden mittaan. https://www.meijanpolku.fi/luontovuosi/
2 x 3–30–300 on hyvinvointia kaupungeille ja niiden asukkaille
Julkaisimme osana 3–30–300 -luontosuositusta uuden visuaalin, jossa yhdistetään suomalaisen luontosuosituksen ja sen mallina toimineen kansainvälisen 3+30+300 -säännön ohjeet samassa kuvassa. Näitä malleja yhdistelemällä voidaan toteuttaa hyvinvointia lisääviä asumisympäristöjä ja innostaa asukkaita oleskelemaan ja liikkumaan luontoympäristöissä entistä aktiivisemmin.
Norjalaisia innostetaan luontoon liikkumaan Ti på topp -kampanjan avulla. Myös matkailijat pääsevät nauttimaan samoista ulkoilukohteista ja -vinkeistä. Kuvat Janne Laitinen.
Miten saada ihmiset liikkumaan enemmän lähiluonnossa? Norjassa yhtenä keinona on paikallisesti toteutettuja Ti på topp -kampanjoita, joiden myötä kymmenet tuhannet ihmiset ovat lisänneet luonnossa liikkumistaan. Vuonna 2024 Ti på topp -sovellukseen kirjattiinkin 377 000 patikointiretkeä. Kampanjan idea on yksinkertainen – rohkaistaan ihmisiä löytämään liikkumisen ilo ja kokemaan lähiluonto yhdessä toisten kanssa. Kävin työmatkalla Bodøssa tutustumassa tähän sovellukseen ja alueen luontoretkeilymahdollisuuksiin.
Monimuotoinen lähiluonto kutsuu liikkumaan ja oppimaan ympäri vuoden
Ti på topp -toimintatapa on selkeä: valitse kohde, lähde liikkeelle ja kerää luontokokemuksia. Kun astut ulos ovesta ja suuntaat luontoon, niin jokainen askel on mahdollisuus nähdä, kokea, oppia ja lisätä hyvinvointia – monimuotoinen lähiluonto houkuttelee kulkijaa pysähtymään, ihailemaan maisemia ja hengittämään syvään. Luonnossa oleskelu innostaa meitä liikkumaan, haastaa havainnoimaan sekä opettaa arvostamaan luonnon aineettomia kulttuuripalveluita.
Kehtokuusi – lahoava kuusenrunko – on oiva kasvualusta muun muassa uusille kuusen taimille.
Lähiluonto ei ole kuitenkaan vain näiden aineettomien ekosysteemipalveluiden tuottaja, vaan myös kulttuurinen voimavara. Se tarjoaa mahdollisuuksia hiljaisuuteen ja rauhaan, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia, maisemiin ja tarinoihin, jotka vahvistavat paikallisidentiteettiä, sekä vuodenaikojen vaihteluun, joka tekee jokaisesta retkestä ainutlaatuisen. Kun luonnon monimuotoisuus vahvistuu, nämä luonnon kulttuuripalvelut rikastuvat entisestään. Syksyn monivärinen ruska ja talven hiljainen metsä ja keväiset lintukonsertot ovat elämyksiä, jotka syntyvät luonnon monimuotoisuuden mahdollistamana.
Yhteinen kutsu – liiku, havainnoi, arvosta
Tässä piilee myös keskisuomalaisen lähiLUMO-hankkeen idea luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseksi – luonto itsessään herättää kulkijan uteliaisuuden. Kun kuljemme luonnossa ja havainnoimme kaikessa rauhassa, huomaamme mielenkiintoisia yksityiskohtia, tunnistamme kasveja ja huomaamme esimerkiksi, miten lahopuu toimii monimuotoisen ja -lajisen elämän lähteenä.
Sovellukset voivat auttaa ensimmäisten luontoaskelten ottamisessa, mutta myös tuoda iloa ja ymmärrystä kokeneemmalle liikkujalle.
Ti på topp ja lähiLUMO kutsuvatkin kaikki osallistumaan: lähde liikkeelle, tutustu oman alueesi luontokohteisiin ja opi tunnistamaan oman elinympäristösi lajeja. Suomessa kohdeoppaana toimii Metsähallituksen uudistettu Luontoon -sovellus, ja jokainen voi tutustua myös lajintunnistussovelluksiin. Multialla lähiLUMO-retkellä kokeiltiin SEEK-sovelluksen ja Google Lensin toimivuutta. Paikkatietoon perustuvat SEEK oli selvästi ”viisaampi” lajintunnistuksessa. Kannattaa tutustua myös iNaturalist-sovellukseen.
LähiLUMO-hanke järjestää Keski-Suomen kunnissa yhteisöllisiä luontotapahtumia. Kivijärvellä toteutimme kukkaniityn perustustöitä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Monimuotoisen luonnon edistäminen edistää myös yhteisöllisyyttä. Ja samalla asukkaiden arvostus lähiluontoa kohtaan kasvaa.
Kohden luontopositiivista Keski-Suomea!
Ti på topp, lähiLUMO ja Meijän polku jakavat kaikki saman filosofian – luonto ja luonnossa liikkuminen kuuluu kaikille. Monimuotoinen luonto on elinehtomme ja aktiivinen luonnossa liikkuminen on paras investointi omaan hyvinvointiimme. Yhdistämällä nämä ajatukset voimme luoda polkuja myös luontopositiivisen Keski-Suomeen, jossa luonto yhdistää meitä ihmisiä, tuo iloa ja terveyttä arkeemme ja innostaa meitä liikkumaan!
Janne Laitinen Biologi, LähiLUMO-hanke (Jamk), Meijän polku
Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Rakastan sanoja, joissa on paljon yytä, äätä ja öötä. #työmatkarönsyily oli heti minun sanani. Salamarakastuin myös siihen, että aloin työmatkoja pyöräillessäni ajella vähän mutkien kautta. Työtehtäviä minulla on välillä ympäri kaupunkia ja yleensä kuljenkin aina pyörällä. Välillä rönsyilen vain yhden risteyksen verran, toisinaan taas pyöräni vie minut täysin eri suuntaan, missä määränpääni on. Kilometrit rullaavat ja kaikenlaista nähtävää tulee silmieni eteen. Kotikaupunki näyttäytyy aivan uudella tavalla.
Kesäisin voin valita menopelikseni joko jommankumman sähköpyöristäni tai esikoisen vanhan, punaisen perintöpyörän. Talvisin rönsyilen vanhalla vaihteettomalla, nastarenkain varustetulla violetilla, eläkeikää lähestyvällä pyörälläni.
Tavalliselta reitiltä poikkeaminen antaa paljon elämyksiä. Ensimmäisenä haluan mainita lähiluonnon. Hyvän sään aikana tekee mieli silloin tällöin poiketa esimerkiksi Haukanniemen luontopolulle, Lumopolulle, Ladun Majalle, Tourujoelle, Korkeakoskelle tai Mäyrämäen alppiruusupuistoon. Keväisin rönsyilen lintutorneille tai etsimään vakiopaikoista ensimmäisiä leskenlehtiä. Yliopiston alueella pääsee rönsyillen näkemään kasvitieteellisen puutarhan vuoden kulkua ja Ruusupuistossa eri ruusulajien kukintaa keväästä pitkälle syksyyn. Kehä vihreän varrelta keskustan lähiluonto esittäytyy monipuolisena, voi poiketa esimerkiksi Harjulla tai satamassa. Lähiluonnosta on rönsyillen helppo päästä nauttimaan vaikka pieninä annoksina työpisteitä vaihtaessa tai kotimatkalla. Jos rönsyni yltävät pidemmälle, voin käydä kiertämässä Jyväsjärven, Tuomiojärven tai Palokkajärven. Mukavia työmatkarönsyilyreittejä riittää.
En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi.
Toisinaan mietin jo valmiiksi, miten voin päiväni aikana rönsyillä. Nappaan pyöräkoriini eväät, joogamaton tai luistimet ja valitsen reittini työpaikalta niin, että voin jatkaa harrastuksiini suoraa töistä rönsyillen. Eikä harrastuksen jälkeenkään toki tarvitse valita suorinta tietä tai lyhintä reittiä, vaan matkalla voi koukata katsomaan vaikka muraaleja, graffiteja tai veistoksia. Kaupunki on taidetta täynnä. Niihinkin on tullut kiinnitettyä enemmän huomiota ja uusia kohteita tulee pyöräiltyä katsomaan aina ihan tuoreeltaan.
Hyvin mielelläni sovin myös tapaamisia niin, että voin töiden jälkeen rönsyillä kotikaupungin lukuisiin, mukaviin kahviloihin, jäähallille tai pesäpallostadionille. Moni peli olisi jäänyt näkemättä ilman työmatkarönsyilyä. Myös joku kaupungin kirjastoista, kirppareista tai keskustan kirjakauppa osuvat usein reitilleni. Eli paljon arjen elämyksiä.
En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi. Ja jatkaa muuttumista, sillä työmatkarönsyilyni jatkuu. Suosittelen ihan jokaiselle. Tämä on kivaa. Tällä hetkellä taidan olla työmatkarönsyilyn Suomen mestari, sillä olen luultavasti ahkerin rönsyilijä. Ja ehkä myös maailmanmestari, sillä ei tätä ehkä muualla maailmassa harrasteta. Vielä.
Hirvaan kierros on vajaa 60 kilometriä pitkä vaellusreitti, joka kulkee osin Salamajärven kansallispuiston alueella, osin kansallispuiston ulkopuolella. Reitti tarjoaa metsäpeuran asuttamia erämaamaisemia, joissa yhdistyvät suot, metsät ja vesistöt. Reitin varrella on useita tauko- ja tulentekopaikkoja, autio- ja vuokratupia sekä Heikinjärvennevan luontotorni, josta voi keväisin seurata muuttolintujen elämää.
Vuodesta 2019 lähtien olemme vaeltaneet Hirvaan kierroksen joka kevät. Viime vuonna vaelsimme tutuksi tulleella reitillä myös syys- ja marraskuussa. Tällöin syntyi idea Hirvaan kierroksen vaeltamisesta joka kuukausi vuonna 2025.
Vaellushaasteesta päättäessämme emme voineet edes olla varmoja, että talvikuukausien vaellukset onnistuvat. Ei voitu tietää esimerkiksi lumitilannetta etukäteen, mutta nyt takana on kuitenkin jo seitsemän onnistunutta vaellusta. Talvikuukausina hiihtovaelsimme ahkioita vetäen, ja kesäkuukausina olemme valtaneet rinkkojen kanssa. Talvella varasimme jokaista vaellusta varten viisi päivää aikaa, mutta joka kerta olemme onnistuneet kiertämään reitin 3-4 päivässä.
Hienointa on ollut seurata vuodenaikojen vaihtumista, nähdä talven sulavan kevääksi, ja kevään puhkeavan yltäkylläiseksi kesäksi. Myös eläinten lumijälkien seuraaminen, maaliskuisella yötaivaalla tanssivat revontulet, värikkäät auringonlaskut ja yllättävät kohtaamiset luonnonvaraisten eläinten kanssa ovat sykähdyttäneet. Metsäpeuraa, Salamajärven kansallispuiston tunnuseläintä, emme ole tänä vuonna vielä kohdanneet, mutta jätöksiä on poluilla näkynyt. Yksi hienoimmista kokemuksista on ollut aamukahvihetki, jolloin lapinpöllö yllättäen lensi ääneti ohitse.
Samalla haluamme haastaa sinutkin vaeltamaan Hirvaan kierroksen Reitistöviikolla. Vaihtoehtoisesti voit valita Salamajärven kansallispuistosta lyhyemmänkin vaellusreitin, esimerkiksi Vaatimen kierroksen (17 km), tai Pahapuron lenkin (6 km). Alueelta löytyy myös esteetön reitti. Tervetuloa Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan upeisiin maisemiin ja luontoreitistöille!
Reitistöviikon aikaan pääsee nauttimaan myös aidosta pimeydestä ja ihmiselle luonnollisesta vuorokausirytmistä.
Sanna Eskelinen ja Hanna Junkala Kaksi keskisuomalaista luonnossa liikkujaa, jotka retkeilevät ja vaeltavat ympäri vuoden.. Kuvat ovat kirjoittajien ottamia Hirvaan kierroksen vaellukselta kuluneen vuoden aikana.Heidän luontoseikkailujaan voi seurata Instagramissa: @hanna_junkala & @eskelinen.sanna
Salamajärven kansallispuisto sijaitsee kahden maakunnan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan alueella. Antakaahan alueenne luonnossaliikkumismahdollisuuksien näkyä! #keskisuomi #keskipohjanmaa
Keski-Suomen hyvinvointialue haastaa kaikki keskisuomalaiset Reitistöviikolle!
Reitistöviikolla hyvinvointialue nostaa Keski-Suomen hyvinvointitarjottimelle ideoita ja vinkkejä luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämiseen.
– Luonto lisää tutkitusti hyvinvointiamme ja terveyttämme. Siksi haluamme innostaa alueen asukkaita nauttimaan luontoympäristöistämme. Ohjenuoraksi Reitistöviikolle sopiikin vaikkapa uuden Luontosuosituksen ohjeistus – käy kolme kertaa viikon aikana lähiluonnon reitistöillä liikkumassa, kannustaa haasteessa Keski-Suomen hyvinvointyialueen elämäntapaohjauksen koordinaattori Jani Huotari.
Lähiluonnon reitistöt tarjovat lukemattomia mahdollisuuksia edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Reitistöviikko tarjoaa mahdollisuuden nostaa tietoisuutta luonnon terveysvaikutuksista sekä innostaa ihmisiä luontoon liikkumaan.
Tervetuloa viemään suomalaisia reitistöjä sekä luonnossa liikkumisen iloa kaikkialle Suomeen! Alta voitte ladata oman alueenne Reitistöviikko-tunnuksen käytettäväksi syyskuun Reitistöviikolla ja reitistöviikkoon liittyvässä luontopositiivisessa viestinnässä. Vinkkejä viikon järjestämiseen löytyy Reitistöviikon sivuilta, ja itse saa keksiä lisää oman maakunnan näköistä luontotekemistä. Syyskuussa sitten katsotaan keneltä löytyy upeimmat luontoreitistöt ja niille aktivoivat tapahtumat sekä viestintä!
Vihreä pohjaväri on HEX #638051 (RGB 99,128,81) ja fonttina Lava Pro Rough. Näitä ei tarvitse käyttää kuitenkaan visuaalisina elementteinä, vaan julisteet, mainokset yms. voi tehdä esimerkiksi alueen oman graafisen tyylin mukaisesti.
Yllä olevien logojen kanssa voi maakunnallisella tasolla toteuttaa omia Reitistöviikkokampanjoita ja luontoliikuntapositiivista viestintää. Logoja voi käyttää esimerkiksi Reitistöviikolla järjestettävien tapahtumien ja kilpailujen viestinnässä niin somessa kuin perinteisissä medioissa ja uutisoinnissa. Ohessa esimerkki julisteesta, joka alueella voitaisiin luoda Reitistöviikon mainostamiseksi.
Jos tarvitsette apua luonnossa liikkumisen innostamiseen, niin Meijän polun asiantuntijaverkostossa on myös palvelumuotoilun, viestinnän ja graafisen suunnittelun ammattilaisia, jotka voivat auttaa alueenne Reitistöviikon viestinnän suunnittelussa ja toteutuksesta ostopalveluna. Tiedustelut voi laittakaa sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com.
Every moment spent in natural environments offers us a variety of health and well-being benefits. These benefits are based on repeated and regular contact with nature, so seek out natural environments at least three times a week.
Aim to spend at least 30 minutes at a time in nature. The health benefits of nature begin to accrue after just a few minutes, but they increase and become more diverse as the time spent in nature increases.
Aim to spend a total of 300 minutes in nature each week. You can do yard work, exercise, relax in a hammock, ride a bike, walk on nature trails, observe the wonders of nature or play yard games. The most important thing is to spend time in nature – in your own way!
NATURE ACROSS THE LIFE COURSE
Increasing regular contact with nearby, biodiverse nature benefits people of all ages. Accessible green and blue environments support physical health, mental well‑being and immune function throughout the life course.
Nature‑based solutions also help societies adapt to challenges such as climate change, urban heat and population ageing. In addition, opportunities to actively participate in ecological restoration and biodiversity enhancement should be promoted, allowing people to contribute to the health of natural environments while strengthening their own connection to nature and fostering social cohesion within communities.
Nature connection develops and strengthens in early childhood. Young children benefit especially from frequent, varied and hands‑on interactions with nature.
Integrate nature into everyday life through families, caregivers and early childhood education
Green daycare yards by adding forest soil, diverse vegetation and natural materials
Ensure safe and easy access to nearby natural environments
Support nature contact in home environments by increasing biodiversity and bringing natural elements into yards, gardens and shared residential spaces
For school‑aged children, nature contact supports learning, physical activity, emotional regulation and independent action.
Make nature part of the daily school routine (e.g. outdoor classes and regular outdoor learning)
Ensure green schoolyards and nature‑rich break areas
Encourage active and safe school travel through green routes and supportive mobility environments
Support and enable families to spend more time in nature together and strengthen everyday nature contact
Promote opportunities for self‑directed exploration, play and learning in natural environments
Although most young people still spend time in nature, adolescence is often a period when both physical activity and nature contact decrease.
Provide easily accessible, appealing and biodiverse natural environments near schools and study settings
Encourage short but regular nature visits
Combine nature contact with social activities and active movement
Enable and support participation in nature‑based hobbies and activities that are meaningful and appealing to young people
Create inviting learning and leisure environments where contact with nature occurs naturally as part of everyday life
Encourage active mobility and reduce reliance on passive transport (e.g. scooters and car transport), especially in everyday travel
Strengthen safe, attractive and nature‑rich routes for daily movement
For working‑age adults, increased nature contact can significantly improve perceived well‑being and health.
Support active commuting (e.g. walking or cycling) through green and nature‑rich environments that offer everyday exposure to nature.
Promote nature‑based hobbies and recreation
Encourage workplace practices such as walking meetings, outdoor workdays and working in nature
Increase awareness of the health and well‑being benefits of natural environments
Enable participation in activities that enhance biodiversity and support ecological restoration in both home environments and the wider community
Encourage workplaces to increase opportunities for nature contact in both indoor and outdoor environments
As functional capacity changes with age, accessible, safe and well‑maintained nearby nature becomes increasingly important.
Ensure barrier‑free access to green spaces close to home
Maintain high‑quality, year‑round walking paths and resting places
Support social outdoor activities, group excursions and intergenerational nature experiences
Promote gardening and yard work as meaningful forms of nature contact
Increase biodiversity in nearby home environments and residential surroundings
Provide information on the health and well‑being benefits of nature, as well as on accessible nearby nature destinations
Improve public transport connections to natural areas (“nature stops”) to enable safe and sustainable access
3–30–300 Nature Recommendation poster
You can download the A3-sized poster (PDF) to your computer and print it, for example, in waiting rooms to remind you of the importance of spending time in nature and being active in promoting well-being and health.
The poster also makes it easier to discuss the topic with different customer groups.
Every moment spent in natural environments offers us various well-being and health benefits. The aim of the 3–30–300 Nature Recommendation is to inspire us to spend time and move in natural environments as often as possible, but at least three times a week. This enables the well-being benefits we get from natural environments, which are based on frequent and regular contact with nature (Tyrväinen, 2023).
Going out to nature several times a week also enables new positive habits to form and become part of everyday life, as well as enables the accumulation of the amount of active movement recommended in the Physical activity guidelines.
Humans derive wellbeing and health benefits from nature through different mechanisms. The time spent in diverse natural environments and the frequency and recurrence of exposure to nature are important from the perspective of increased wellbeing. This is why the 3-30-300 Nature Recommendation advises people to visit natural environments at least 3 times a week for at least 30 minutes at a time and sets the weekly target of 300 minutes in totalMost people’s contacts with nature in Finland take place in their local environments, or less than 300 metres from home. However, a visit to natural sites further away from home usually lengthens the duration of individual visits and also enables new experiences of nature activities and outdoor exercise.
Nature Recommendation in Finland
We Finns are known as a ‘people of nature’. However, our relationship with nature is very dispersed and different, for example, depending on where we live and age group. About four percent of us don’t go out in nature at all, and 700,000 Finns go outside less often than once a week (LVVI3). At the European level, things are even worse in terms of physical activity. Almost half of Europeans do not do any kind of exercise (Special Eurobarometer 525).
Due to urbanization, the use of cars and our changed lifestyles, our contact with diverse nature has decreased significantly. We suffer from Nature-deficit disorder, the effects of which can be seen, for example, in the prevalence of lifestyle diseases, such as heart and circulatory system diseases, type 2 diabetes and some cancers. Increasing the amount of time spent in nature has an ever-increasing importance not only in terms of public health, but also in terms of the national economy. (Tyrväinen et al., 2024)
The costs of immobility and sedentary lifestyles in Finland have been estimated at approximately 3.2–7.5 billion euros per year, and the amount is expected to increase as the population ages and morbidity increases. (Vasankari et al. 2018) The number of people suffering from mental health problems is also growing in Finland, and the costs of work absences and disability pensions alone are estimated to be over 2 billion euros per year. (Kestilä et al. 2025) If we were to multiply the above figures by the population of Europe, for example, we would already be talking about several hundred billion euros per year.
More and more research shows that spending time in nature and being physically active both boost our well-being and health. These benefits start quickly and become even greater the more time we spend outdoors and moving. But how much is ‘more’?
As stated in the 3–30–300 Nature Recommendation, 300 minutes a week would be the optimal goal for the time spent in nature. As the Physical Activity Guideline for adults recommends at least 150 minutes of moderate aerobic activity a week, it also states that for even more health benefits, one should aim for 300 minutes a week.
If we want a better future, one of the best things we can do is spend 300 minutes each week being active in nature. Picture a society with fewer preventable diseases, significantly lower healthcare costs, and people living longer, happier lives—all from adding some outdoor activities in their lives. In addition, when we spend more time outdoors, we improve our connection to nature. This connection is crucially important not only for our well-being but also for the well-being of the planet.
300 times 3
To help people be physically active in nature for 300 minutes a week, we need to address a few key issues in our communities. First, we should make it easier for people to be active by improving the safety and appeal of walking, cycling, and public transport, and reducing our reliance on cars. Second, we need to add larger green spaces close to homes. And here is where the original 3–30–300 rule by Cecil Konijnendijk comes in: everyone should live within 300 meters of a large public green space. Third, we need to make outdoor activities and active transportation the next ‘big thing’.
If we can meet these goals across the population, we will have a society where physical and mental health are constantly improving. And at the same time, we are creating habitats where we can all thrive.
If you can combine the 3+30+300 Rule and the 3–30–300 Nature Recommendation you are on the right track towards future cities and wellbeing.
From peaceful forest paths and sparkling lakeshores to scenic ridges and inspiring nature destinations, Finland offers endless opportunities to explore the outdoors. During Trail Week, visitors are invited to discover the country’s unique trail network and experience the restorative power of nature.
Trail Week celebrates Finland’s outdoor culture and encourages everyone – locals and international visitors alike – to enjoy hiking, cycling, paddling and other nature-based activities. Whether you are looking for a relaxing walk in nearby nature or an unforgettable wilderness adventure, Trail Week is the perfect time to explore Finland’s most beautiful landscapes.
The Story Behind Trail Week
Every trail has a story, and so does Trail Week.
The initiative began in Central Finland in 2020 with a vision of helping people reconnect with nature and discover the outdoor opportunities waiting just beyond their doorstep. The idea was simple: when people know their local trails, they are more likely to use them—and to experience the many benefits that nature brings to health, well-being and quality of life.
What started as a regional campaign has grown into a nationwide movement celebrating Finland’s unique trail network and outdoor culture. Trail Week invites people of all ages and backgrounds to get outside, discover new places and experience the joy of movement in nature.
Whether you are a local resident or a visitor from abroad, Trail Week offers an opportunity to see Finland the way Finns do—through forests, lakes, hills and the countless trails that connect us with nature.
And while one trail adventure is a great way to take part in Trail Week, you can also challenge yourself to spend time in nature at least three times during the week. This follows the 3–30–300 Nature Recommendation, which promotes regular contact with nature as an important element of health and well-being.
Beyond individual experiences, Trail Week highlights the value of nature for society as a whole. Accessible trails, nearby green spaces and opportunities for outdoor recreation contribute to healthier people, more vibrant communities and more attractive destinations. By encouraging people to discover and enjoy local nature, Trail Week supports both individual well-being and regional vitality across Finland.
