Meijän luonto -hanke ja Meijän polku haastaa kaikki Suomen päiväkodit luontoon nauttimaan Luontotyöpäivästä perjantaina 20.5.!
Pohja luontosuhteelle rakentuu jo varhain lapsuudessa. Usein ajatellaan, että luontosuhteen vaaliminen on jotain isoa, ja vaatii todellista ”metsäytymistä”, mutta yhteyden voi kokea myös omalla pihalla tai esimerkiksi lähirannalla. Luontosuhteen ylläpitäminen on tärkeää, että voimme nauttia luonnon terveysvaikutuksista. Lähiluonto voi tarjota luontokokemuksia, jotka jäävät pysyvästi mieleen. Siksi onkin tärkeää, että luontoretkiä järjestetään säännöllisesti, sillä ne mahdollistavat luonnon tutkimisen sekä ihmettelyn ajan kanssa. Luonnossa ollessa päiviin saadaan myös huomaamatta lisää liikuntaa, pedagogisista tavoitteista tinkimättä.
Keski-Suomessa käynnistynyt Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke on hypännyt mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Hankkeen mukana korkeakouluopiskeluja luontoon vie myös alueen korkeakoulut sekä näiden opiskelijajärjestöt. Luonto itsessään auttaa lieventämään muun muassa uupumusta ja stressiä, jotka ovat tällä hetkellä merkittävä riski korkeakouluopiskelijoilla. Samoin luontoympäristö helpottaa ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä näin korona-aikoina.
Korkeakoulujen mukaan lähtö Luontotyöpäivän viettoon on merkittävää myös siksi, että korkeakouluissa tehdään suomalaisen työelämän tulevaisuuden tekijöitä. Kun luontoympäristössä opiskelu ja ajan vietto muodostuvat arkiseksi tavaksi koulumaailmassa, niin opiskelijat siirtävät näitä positiivisia työskentelymalleja myös työelämään.
Opiskelijoiden ohella myös korkeakoulut ja niiden henkilökunta voivat osallistua uudenlaisten koulutysympäristöjen ja -tapojen mahdollistamiseen. Kampuksille ja niiden läheisyyteen toteutettavat ulkotyöskentelytilat penkkeineen ja pöytineen on helppo tapa lähteä liikkeelle. Katettuja tiloja voi käyttää käytännössä ympärivuotisesti sään mukainen pukeutuminen huomioiden. Ja kun halutaan panostaa hiukan enemmän, niin mallia voi ottaa hollantilaisen High Tech Campuksen tavoitteesta yrittää olla Euroopan ympäristöystävällisin kampus vuonna 2025. Tämä ei tietenkään koske pelkästään luonnossa oppimisen mahdollisuuksien lisäämistä, vaan kaikki kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden eteen tehty työ vie korkeakouluja kohden tulevaisuutta. Ja tulevaisuus on juuri se paikka, jossa korkeakoulujen pitäisi olla.
Lisätietoja Luontotyöpäivästä löytyy sivuiltamme, ja Luontotyöpäivästä korkeakouluissa täältä.
Lähtekäähän luomaan suomalaisen korkeakoulutuksen luonnollista tulevaisuutta!
Suomalaista opiskelua ei ole viety näin reippaasti kohden luontoa sitten aikojen, jolloin seitsemän Jukolan veljestä heilahti pellolle lukkarin väkituvan akkunasta 1830-luvulla. Nykyisellään emme kuitenkaan pakene oppia, vaan päinvastoin lähdemme luontoon nauttimaan oppimisesta.
Luonto opiskeluympäristönä
Luonnon helmassa opiskelu on kuin opiskelua steroideilla; luonto auttaa keskittymään, antaa energiaa ja samalla rentouttaa ja auttaa kehoa ja mieltä palautumaan.
Luonnon monipuoliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset kannattaa hyödyntää osana jokaviikkoista opiskelua.
Ja mikä on paras paikka opiskella ulkona? Se paikka, jossa sinä viihdyt parhaiten. Oli se sitten kotipiha, lähipuisto tai vaikkapa kaukana sivistyksestä sijaitseva erämaa. Kaikki nämä tarjoilevat juuri sinulle sopivan opiskeluympäristön omine etuineen.
Luonto toimii loistavana ympäristönä niin aktiivisille koulutunneille kuin rauhalliselle keskittymistä vaativille hetkille.
Ideoita luonnossa opiskeluun
Pukeutukaa sään mukaan. Myös mahdolliset työvälineet kannattaa valita sään mukaan; sateella ei kannata ottaa sokerista tehtyjä vaatteita päälle. No ei ne sovi auringon paahteeseenkaan.
Suunnitelkaa luontotyötunti ulkoilmakohteen mukaan; apuvälineet erilaisten tehtävien ja rastien toteutukseen löytyy usein paikan päältä.
Muodostakaa pareja tai pienryhmiä ja pitäkää palautesessiot ja kehittämiskeskustelut kävellen luontoympäristössä.
Luontoympäristöjä kannattaa käyttää osana ryhmäytymistä erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien toteutuspaikkana
Luonnon yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on palautumisen mahdollistaminen. Jättäkää siis aikaa vain oleskelulle. Oleskelun aikana voi halutessaan harjoitella myös aisteja: pienten yksityiskohtien katselu, hyönteisten seuranta, linnun laulun kuuntelu, sateen ropina, tuulen liike rantakaisloissa sekä aaltojen rytmi toimivat kaikki loistavina tapoina rauhoittua.
Ottakaa siirtymät mukaan osaksi oppitunteja; mitä vaikeakulkuisempi maasto, sitä paremmin kävelijä keskittyy nykyhetkeen.
Myös korkeuserot kannattaa hyödyntää; kukkulalle kiipeäminen tuntien pitoon saattaa olla osalle meistä viikon suurin fyysinen ponnistus.
Tentteihin ja kokeisiin luku onnistuu rauhoittavana ympäristönä jopa paremmin kuin sisätiloissa. Vielä kun unohtaa puhelimen kotiin, niin häiriötekijöitä ei ole laisinkaan ;). Jos puhelinta ei unohda kotiin, niin sitä voi käyttää myös luontoon tutustumiseen. Tsek Kasvienbongaushaaste.
Jos teette pidempiä luontotyöpäiviä, niin eväitä mukaan!
Ja muistakaa; luontoon viedään ja sinne jätetään vain stressi, huoli, väsymys, suru ja ahdistus. Retkietiketti ohjeistaa muiden asioiden kanssa.
Alta löytyy vielä lisätietoa Luontotyöpäivän suunnitteluun ja viettoon.
20.5. suomalainen työ palaa luontoon kolmannen luontotyöpäivän merkeissä!
Luontotyöpäivän aikana työtä voi viedä luontoon lukemattomilla tavoilla; voitte pitää esimerkiksi kävelypalaverin, soittaa työpuhelun luonnon helmassa, suunnitella työyhteisön tai firman tulevaisuutta, tai vain muistella aikoja, jolloin töitä piti tehdä toimistolla istuen. Nämä ajat ovat kuitenkin ohi, ja suomalaisen työn suuntana ulkoilma! Jos työnkuvasi on sellainen, että ulos ei kertakaikkiaan pääse, niin sivustoltamme löytyy vinkkejä myös luonnon tuomisesta sisätiloihin.
Tägit käyttöön
Työskennellessäsi luonnossa ja ulkona työskentelyn iloa maailmalle jakaessasi ota käyttöön kaksi tunnistetta, eli #luontotyöpäivä ja #outdoorofficeday, niin pääsemme myös muualla nauttimaan kokemuksistanne luonnossa ja ulkona.
20.5. vietettävän Luontotyöpäivän kokemuksista rikastuneena otamme innolla osaa myös 16.6. vietettävään kansainväliseenOutdoor Office Day:hin. Tästä tapahtumasta ja työelämähauskanpidosta lisää toukokuun lopulla.
Päijänteen retkisatamaverkosto on koko vesistön kattava ja kaikille saatavilla oleva vesistöretkeilijöiden palveluverkosto. Retkisatamia löydät matkalla Pohjois-Päijänteeltä Heinolaan ja Vesijärven puolelle Lahteen saakka. Niiden Roope-palvelut mahdollistavat kestävän retkeilyn kauniissa vesistöissämme. Jätepisteet tarjoavat paikan roskille ja huussit ihmisten tarpeille. Monin paikoin on rakennettu tiskipiste niin, että harmaat vedet suodattuvat maahan. Retkisatamat tarjoavat siis oivan paikan pysähtyä retkellä, kun tarvitset huoltoaitsellesi tai suojapaikan sään vaihtuessa.
Kaikki Roope-palvelupisteet ja Roope-satamat löydät Roope-kartaltamme, jonka voit kätevästi lisätä ”sovellukseksi” puhelimesi näytölle. Löydät Roope-kartan verkosta osoitteesta roopekartta.fi.
Retkisatamahuoltoa Päijänteellä pohjoisesta etelään
Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus M/S Roopetar miehistöineen huoltaa parikymmentä Päijänteen retkisatamaa, jotka ovat pääosin Päijänteen Virkistysalueyhdistyksen omistamia. Retkisatamien huoltokausi alkaa toukokuussa ja kestää lokakuun puolelle saakka. Huoltoalus miehistöineen liikennöi keskikesällä joka toisella viikolla arkipäivinä, lähtee liikkeelle maanantaina aluksen lastaamisen jälkeen ja palaa kotisatamaan perjantaina. Työpäivien ajan miehistö asuu aluksella. Työpäivän aikana ehtii käydä yhdestä viiteen retkisatamakohdetta, riippuen kohteissa tehtävistä töistä ja etäisyyksistä. Silloin tällöin alus tekee myös lyhyempiä pistokeikkoja muun muassa Pohjois-Päijänteellä Kalasaareen ja Korpilahden Pirttisaareen. Alku- ja loppukaudesta huollon viikkorytmi on väljempi ja silloin korjataan yksittäisiä isompia laituri- ja rakennevaurioita.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus M/S Roopetar Päijänteellä. Kuvat: Studio Varjo.
Retkisatamat ovat kaikki erilaisia, vaikka samoja palveluja sisältävätkin. Satamissa on nuotiopaikkoja, huusseja, jätepisteitä, puuvajoja ja joissakin sauna. Laiturit kiinnityspisteineen tarjoavat turvallisen yösijan Päijänteen monenlaisissa tuulissa.
Seilaa sinäkin siististi!
Ympäristöystävällinen veneily ja vesillä liikkuminen ovat meistä jokaisen vastuulla. PSS ry muistuttaa tärkeistä asioista, joista jokainen voi huolehtia liikkuessaan vesillä. Veneily keskittyy ajallisesti muutamiin viikkoihin ja paikallisesti valmiille väylille ja satamiin, jolloin erityisesti pistevaikutukset voivat olla merkittäviä.
Huolehdi jätteistäsi veneillessä
Veneillessä on tärkeää pyrkiä ehkäisemään turhan jätteen syntyä. Aloita jätteen vähentäminen jo kaupassa valitsemalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Pakkaa elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan kestäviin ja pestäviin rasioihin. Jätteiden lajittelu onnistuu vaivattomasti veneessäkin, ja monessa satamassa on jätteiden lajittelumahdollisuus. PSS ry:n Roope-jätepisteissä lajitellaan yleensä lasi- ja metallijätteet. Biojätettä ei saa laittaa kuivakäymälään.
Pidetään myös rannat roskattomina siivoustalkoilla
Yleisimpiä Suomen rannoilta löytyviä roskia ovat muoviroskat ja tupakantumpit, jotka vesistöön päätyessään hajoavat mikromuoviksi. Lisäksi tumpeista liukenee veteen monia haitallisia kemikaaleja. PSS ry:n Siisti Biitsi -ohjelma kannustaa kaikkia kansalaisia järjestämään omia siivoustalkoita haluamallaan rannalla. Roskien keräämisen lisäksi rantasiivoustalkoissa raportoidaan kerätyt roskat Siisti Biitsi -sovelluksella. Raportoinnin avulla saadaan tärkeää tietoa Suomen rantojen roskaisuudesta, minkä avulla pystytään ehkäisemään roskaantumista jo alkumetreillä. Lisätietoja: siistibiitsi.fi.
Siisti saaristo on kaikkien käyttäjien sekä luonnon hyväksi.
Tyhjennä käymäläjätevedet imutyhjennyslaitteeseen
Veneilijöiden käymäläjätevedet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia, ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Älä siis laske käymäläjätevesiäsi veteen lisäämään rehevöitymistä, vaan käytä imutyhjennyslaitetta. Pääsääntöisesti vierasvenesatamista löytyy imutyhjennyslaite.
Vältä myrkkymaalien käyttöä veneen pohjassa
Veneen pohjassa käytettävien antifouling- eli myrkkymaalien tehoaineita ovat muun muassa kupari- sinkki- ja orgaaniset yhdisteet. Ne ovat haitallisia kaikille vesieliöille. Järvillä haitallisten myrkkymaalien käyttö on kokonaan kielletty. Maaleille on olemassa vaihtoehtoja, kuten pohjapesu ja veneen nosto ylös silloin, kun se ei ole käytössä. Veneen pohja voidaan pestä joko painepesurilla erityisellä pohjapesupaikalla tai harjapesurilla.
Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita
Veneen siivouksessa, astioiden pesussa ja henkilökohtaisissa pesuaineissa on syytä kiinnittää huomiota aineiden ympäristövaikutuksiin. Valitse aina fosfaatiton pesuaine veneillessä, sillä fosfaatit rehevöittävät vesistöjä. Pese astiat maissa, mieluiten astianpesupaikalla. Jos sellaista ei ole lähistöllä, kaada pesuvesi maahan, jotta ravinteet suodattuvat eivätkä valu suoraan veteen. Älä myöskään peseydy suoraan meressä tai järvessä saippuan tai shampoon kanssa.
Terhi Takkinen viestintäkoordinaattori 040 350 0319 terhi.takkinen@pssry.fi Pidä Saaristo Siistinä ry Järvi-Suomen toiminta-alue
Työ puhtaiden järvien puolesta tarvitsee tukeasi! Liity jäseneksi osoitteessa pidasaaristosiistina.fi/liityjaseneksi. Muistathan myös retkisatamien mahdolliset puunhuolto- ja saunamaksut, jotta nuotiopuita ja löylyä riittää seuraavallakin retkelläsi!
Lahjoita likaisiin töihin! Voit tehdä kertalahjoituksen tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi, katso eri lahjoitusmuodot sivuiltamme pidasaaristosiistina.fi/lahjoita.
Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka edistää konkreettisin teoin meri- ja järviluonnon hyvinvointia. Yhdistyksen toiminta-alueita ovat Saaristomeri, Itäinen Suomenlahti, Pohjanlahti, Saimaa, Päijänne ja Pirkanmaa, joissa Roope-alukset alushenkilöineen pitävät huolta Roope-palvelupisteistä ja retkisatamista. Yhdistyksellä on neljä Roope-huoltoalusta, joista Päijänteellä toimii M/S Roopetar.
Konkreettisen ympäristötyön lisäksi PSS ry on mukana useissa ympäristöprojekteissa ja järjestää erilaisia kampanjoita. Esimerkiksi kaupungeille suunnattu Mahanpuruja muovista-kampanjaherättelee huomiota hulevesiin kulkeutuvien jätteiden haitoista. PSS ry:llä on myös Roope-satamaohjelma venesatamille, Siisti Biitsi–rantojensiivoustalkoo-ohjelma sekä Siisti Biitsi-kummikouluohjelma.
”Luontotyöpäiväon tosi mahtava idea, mutta talvellahan ei toki ulkona voi työskennellä, kun on kylmä ja lunta.”
Lähdimme vuoden alussa testailemaan, kuinka luonnossa työskentely onnistuu talviaikaan. Tämä siitä syystä, että huomasimme noin kolmanneksen suomalaisesta työajasta kuluvan talven syleilyssä. Tai siis sisätiloissa, jos sinne ulos ei uskalla töitään viedä. Luonnossa oleilulle työn merkeissä tuleekin tässä tapauksessa kestämättömän pitkä tauko, joka näkyy nopeasti työhyvinvoinnissa, jaksamisessa ja yleisissä energiatasoissa. Järjestimme siis testimielessä muutamien yhteistyötahojen kanssa työpalavereita luonnon helmaan. No toimiko toimiston siirtäminen talven selkään?
Kyllä vain! Jopa odotettua paremmin. Kävimme esimerkiksi pitämässä pulkkamäkipalaveria Japalaisten kanssa. Kymmenen sekunnin mittaisilla pulkkapuheilla saimme nopeasti rikottua jään uusien tuttavuuksien kanssa. Pulkkapuhe on tietysti jyväskyläläinen versio perinteisestä hissipuheesta, jossa asiansa pitää esittää hissimatkan kestävän ajan puitteissa. Lyhyessä pulkkamäessä tuo aika oli noin 15 sekunttia. Olettaen siis, että sattui laskemaan samaan suuntaan keskustelukumppanin kanssa. Kävimme myös testaamassa luistelukokousta ja maailman suurimman valkotaulun käyttöä Jyväsjärvellä Leader Keski-Suomen tiedotusväen kanssa. Tällä reissulla emme pyrkineet rikkomaan jäätä. Tämän lisäksi rakentelimme #lumitoimiston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaan ulkoilmapalavereita varten, sekä pidimme etäpalavereita talven selässä.
Kaikki kokeilemamme palaveritavat ja uudet pitopaikat herättivät innostusta ja työniloa osallistujissa. Uusia ideoitakin virisi vauhdilla uusissa ympäristöissä. Suosittelemmekin lämpimästi lähtemään ulos myös viileämmillä ilmoilla.
Seuraavaa virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 20.5. Jos lumitoimistoa tai muita talvivirikkeitä haluaa testata, niin kannattaa lähteä viemään työtä ulkoilmaan jo ennen tuota. Jos ja kun viette työtänne ulos, niin #luontotyöpäivä -tunniste käyttöön, niin pääsemme nauttimaan kanssanne. Jaettu ilo, ja niin edelleen.
Ja suomalaisen Luontotyöpäivän jälkeen pääsemme viettämään myös kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 16.6.! Olemme suunnittelemassa Meijän poluilla jotain jännää hollantilaisten kanssa myös tuolle päivälle, mutta siitä lisää kesäkuun alussa… Mutta tässä odotellessa itse kukin luontoon työpäivää viettämään!
Meijän Keski-Suomi -hankkeen loppuraporttia varten otimme suurennuslasin alle myös Meijän polun sivustolla tapahtuvan liikenteen. Miksikö? Siksi, että Meijän polku toimi raportissa esimerkkinä monialaisesta uudenlaisesta toimintamallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla Keski-Suomessa ja Suomessa laajemminkin.
Mitä suurenuslasin alta sitten löytyi? Alla on listattu katselukertoja yksittäisiltä Meijän polun sivuilta, joilla on ollut yli 250 katselukertaa sivuston perustamisen (8/2018) jälkeen. Suurin osa sivuista on kuitenkin julkaistu viimeisen kahden vuoden aikana, eli katselukerrat on saavutettu hyvin eripituisissa ajanjaksoissa. Taulukossa ei näy Meijän polun pääsivua, jolla oli reilut 14 000 katselukertaa vuoden 2022 alkuun mennessä.
Yksittäinen, eniten katselukertoja kerännyt sivustokokonaisuus on Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistön keväällä 2021 Meijän polulle kokoama Lasten motoristen taitojen harjoittamisen sivusto (LMTH), jolla alasivuineen on ollut yli 10 000 katselukertaa. Samoihin lukemiin on päässyt myös liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikello. Yksittäisistä blogeista eniten katselukertoja on kerännyt Juho Jäppisen kirjoittama Maastopyörällä kaupungin ympäri, joka on luettu 3 150 kertaa. Myös Luontopysäkit-sivusto ja Keski-Suomen reitistöviikko ovat tuoneet sivustolle runsaasti kävijöitä. Myös Terveysmetsä-aiheet ovat kiinnostaneet sivustolla kävijöitä.
Millaisia polkuja pitkin sivuille sitten päädytään? Meijän polun luonteen mukaisesti tietenkin useita erilaisia polkuja. Internetin hakukoneet edustavat kävijävirran kärkeä ja niiden kautta on Meijän polun sivustolla vierailtu yli 26 000 kertaa. Facebookin kautta kävijöitä on sivuille tullut 8 500. Muut yksittäiset reitit jäävät alle tuhanteen. Alle on listattu kävijäpolut, joista on tullut sivuille yli 25 käyntiä elokuun 2018 jälkeen.
Sivustolla käyntejä tulee muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sivustojen, kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, OmaKS:n, Arkin ja Saarikan sivustojen kautta. Vierailuita tulee myös keskisuomalaisten kuntien sivustojen, kuten Jyväskylän, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Uuraisten kautta. Meijän polun sivustoa käytetään myös osana korkeakoulujen kursseja. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Moodle-oppimisympäristön kautta vieraillaan säännöllisesti sivuillamme.
Meijän polun internetsivusto ei ole pelkkää kävijävirtaa, vaan sivusto toimii myös ohjausvälineenä tutkimuksen, hyvinvoinnin, terveyden ja luonnon ja sekä alueen kuntien sivustoille. Alla listattuna yli 20 kertaa klikatut linkit Meijän polun sisältöjen kautta.
Keväällä 2022 sivustollamme aukeaa taas uusi laajempi kokonaisuus, blogissamme julkaistaan useampi mielenkiintoinen teksti, Luontopysäkeille tulee päivityksiä ja Luontotyöpäivää vietetään 20.5. Tervetuloa tutustumaan näihin sekä moniin muihin sisältöihimme!
Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusin raportti antaa hälyttävän kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja alleviivaa ilmastotoimien edistämisen tärkeyttä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikeaa päästä nykytoimilla. Raportin mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Monien eliölajien selviytyminen vaikeutuu, sillä ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös yhteiskunnallista levottomuutta, epätasa-arvoa sekä puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.
Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ilmastotyössä on siis onnistuttava. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää: ”IPCC:n mukaan 30-50 prosenttia maapallon maasta ja meristä pitää suojella ja ennallistaa, jotta systeemi pysyy turvallisella tasolla.”
Ilmastotyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki toimijat. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi ”Meijän luonto – ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin (MeLu)” -projekti, jonka parissa pääsin aloittamaan työt vuoden alussa.
Mistä on siis kyse?
Vuoden mittaisen projektin aikana päiväkotien henkilöstölle tarjotaan uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen, sekä tukea myös työstä palautumiseen luontoympäristössä. Toiminnallisissa, ulkoilmatyöpajoissa hyödynnetään seikkailupedagogisia menetelmiä ja tarjotaan uusia työkaluja varhaiskasvatukseen ekososiaalisesti kestävän elämäntavan teemoista:
Maaliskuu: Ilmastonmuutos + talvinen luonto
Toukokuu: Kestävä kehitys + keväinen luonto
Elokuu: Kestävä elämäntapa + kesäinen luonto
Lokakuu: Luonnon monimuotoisuus + syksyinen luonto
Kalenteri kääntyi maaliskuulle ja pian alkavissa työpajoissa seikkailemme päiväkotilaisten kanssa talvisessa luonnossa. Samalla syvennymme konkreettisesti siihen, kuinka ilmastokasvatus voi näkyä päiväkotien arjessa menemättä syvemmälle ilmastonmuutoksen monimutkaisuuteen. Päiväkodeissa ilmastokasvatus on hyvä rakentaa arkisiin tekoihin, aikuisten näyttämään malliin ja ohjaukseen sekä yhteiseen keskusteluun myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi kasvisruokien lisääminen, lämpimän veden säästäminen, turhien laitteiden ja valojen sammuttaminen, kasvien istuttaminen ja retkille liikkuminen lihasvoimin ovat tärkeitä arkisia tekoja.
Lähiluonto tarjoaa runsaasti hyviä ympärivuotisia kohteita myös päiväkotiryhmien luontoretkille. Kuva Johanna Sutinen, Jyväskylän Harju.
Seikkailullisten ulkoilmatyöpajojen aikana pohdimme lumen merkitystä ja ihmettelemme talvista luontoa. Mikä merkitys on eläinten valkoisilla talvipuvuilla ja miksi lumipeite on tärkeä pikkunisäkkäille? Saako karhu unta ilman talvipesäänsä? Entä mitä talvi tekee kasveille ja puille? Ilmastonmuutoksen myötä maapallon lämpötila nousee, joka voi tulevaisuudessa aiheuttaa vähälumisia tai täysin lumettomia talvia. Lumettomuudella on suuri vaikutus luontoon.
Valkoisessa talvipuvussaan lumikot, kärpät, metsäjänikset ja riekko erottuvat lumettomasta maisemasta ja ovat näin helppoa saalista. Pikkunisäkkäille lumipeite antaa piilopaikkoja ja suojaa kylmyyttä vastaan. Lunta kaipaa myös isompi nisäkäs karhu, sillä nälkäinen tai paleleva kontio ei saa unta. Routa pitää puut pystyssä syys- ja talvimyrskyissä ja lumi suojaa juuria paleltumiselta. Lumen alla on leutoa kaikkein kireimmälläkin pakkasella ja se toimii erinomaisena eristeenä myös hangen alla oleville kasveille.
Talvisen seikkailumme aikana käymme näitä asioita lasten kanssa läpi erilaisten tehtävien ja tarinoiden parissa. Kaivamme esiin vihreitä aarteita, joita tutkimme suurennuslaseilla, pohdimme eläinten talvehtimista ja etsimme piileksiviä metsäjäniksiä sekä rauhoitumme kuuntelemaan luonnon ääniä. Yksi tärkeä askel ilmastokasvatuksessa onkin viettää aikaa luonnonympäristöissä, sillä vahvan luontosuhteen ylläpitäminen auttaa meitä muistamaan, mikä on todella tärkeää.
Talvisia seikkailuja odottaen,
Johanna Sutinen Projektityöntekijä Hyvinvointiyksikkö Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Tammikuussa 2022 Jyväskylän steinerkoululla liikahdettiin kohden aktiivisemman työmatkaliikkumisen maailmaa, kun tilasimme kahdeksalle koulun henkilökunnan jäsenelle työsuhdepyörät.
Olemme jo pidempään miettineet keinoja koulumme vahvemmasta panostuksesta ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Olemme aiemmin muun muassa ottaneet käyttöön pidempien koulumatkojen linja-automatkatuen oppilaille, panostaneet ruokahävikin vähentämiseen ja käynnistäneet Pölyttäjäpolut-hankkeen lisäämään pölyttäjäystävällisiä ympäristöjä kaupunkeihin. Työsuhdepyörät nousivat viime syksynä keskusteluun ja lähdimme ottamaan selvää, miten tällainen järjestely toimisi kouluympäristössä.
Tarkoituksenamme on edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja sen mukanaan tuomia etuja työnantajan näkökulmasta. Työsuhdepyörien käyttö on todettu lisäävän työhyvinvointia, joka näkyy muun muassa poissaolojen määrän vähenemisenä. Aktiivisen liikkumisen lisääminen lisää myös jaksamista ja tuo energiaa päiviin.
Tomi tutustumassa kotikaupunkinsa pyöräilyreitistöihin raikkaassa tammikuun lopun pakkassäässä. Kuvat Juho Jäppinen.
Alustavissa tiedusteluissa puolet henkilökunnasta oli kiinnostuneita pyöränhankintamahdollisuudesta ja lopulta noin puolet lähtikin mukaan hankintaan. Koulun hallitus ja johtokunta innostuivat myös asiasta ja sovimme, että koulu osallistuisi pyörien hankintaan työnantajana maksamalla puolet pyörien kuluista. Käytännössä tämä tarkoittaa meillä sitä, että sadan euron pyöräkohtaisesta kuukausikulusta työntekijä maksaa puolet ja työnantaja puolet. Työsuhdepyörien toimittajana meillä toimii Vapaus työsuhdepyörä.
Olemme sopineet, että työsuhdepyörän voi ottaa käyttöönsä myös myöhemmin, jos tällainen tarve tulee muille henkilökunnan jäsenille. Ensimmäisellä kyselykierroksella suurin este työsuhdepyörien hankinnalle oli jo olemassa oleva hyvä polkupyörä. Tällöin on toki luontevaa, ettei uutta pyörää lähde hankkimaan. Toinen esille noussut syy oli pitkä työmatka, jolla ei ole hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä tarjolla.
Tärkeä lähtökohta työsuhdepyörien hankintaan on ollut myös se, että voimme näyttää oppilaille, että koulu, ja me aikuiset pyrimme aktiivisesti osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen omien konkreettisten tekojemme avulla. Eli siirrymme puheiden maailmasta tekemisen maailmaan.
Olen hankkinut myös itselleni työsuhdepyöräksi sähkömaastopyörän ja päässyt jo kokeilemaan sitä. Tällä hetkellä, jos kysytään alkutuntemuksia, niin ensimmäiseksi ajatukseksi voin todeta, että kotikaupunkiin on tullut tutustuttua aivan uudella tavalla. Kerran olin jo hetken aikaa eksyksissäkin, kun pyörä kuljetti uusille asuinalueille ja reitistöille. Mutta nyt tunnen nuokin kulmakunnat entistä paremmin. Kaiken kaikkiaan tarkoituksenani on aloittaa työmatkojen taittamista pyörällä, mutta myös vapaa-ajan pyöräretkiä lähialueen luontoon sekä mahdollisesti lähteä pidemmillekin reissuille. Pidän erittäin tärkeänä, että koulumme työantajana lähti mahdollistamaan tällaista sekä työhyvinvointiin, että ympäristömme tilaan positiivisesti vaikuttavaa ideaa. Ja suosittelen ratkaisua myös muille työyhteisöille!
Jyväskylän steinerkoulun rehtori lähdössä kotimatkalle työpäivän jälkeen.
Koronan tuomat uudet olosuhteet veivät meijän polkuja kohden uusia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ideoita ja ratkaisuja myös vuonna 2021. Merkittävimpiä uusia avauksia vuoden mittaan olivat suomalaisen työn vieminen kohden luontoa Luontotyöpäivänmerkeissä ja suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden aarrearkun –lähiluonnon –ottaminen vahvasti mukaan ajatteluun uuden sivuston avulla.
Luontotyöpäivä
Toukokuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen suomalaista työtä luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle johdatteleva Luontotyöpäivä. Luontotyöpäivää varten kokosimme sivuillemme ideapankin erilaisista tavoista viedä suomalaista työtä luontoon ja toisaalta sitten tuoda myös luontoa töihin. Hyvin startannut tapahtuma järjestettiin vuoden mittaan kahdesti. Seuraavaa Luontotyöpäivää vietetään 20.5.2022. Käy nappaamassa ideoita sivuiltamme ja lähde suunittelemaan luonnon ottamista osaksi omaa työtäsi! Alla muutamia kuvia ensimmäisen Luontotyöpäivän vietosta eri puolilta Suomea. #luontotyöpäivä #WorkInNatureDay
Keski-Suomen reitistöviikko
Järjestyksessään toinen Keski-Suomen reitistöviikko vietettiin syyskuun puolivälissä. Tänä vuonna tapahtumien ohella näkyvyyttä keskisuomalaisilta reitistöiltä saatiin lisättyä valokuvakilpailulla, joka toteutettiin yhdessä Meijän polun, Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa. Korkeatasoisen kilpailun tuomariraadin valitsemat kymmenen suosikkikuvaa julkaistiin näyttävästi Keskisuomalaisessa. Näiden pohjalta toteutetun yleisöäänestyksen voittiAnna Käyhkön kuva. Seuraava valokuvakilpailu järjestetään syyskuussa 2022 osana Keski-Suomen reitistöviikkoa. Siispä reitistöille liikkumaan ja kamerat mukaan! #reitistöviikko #keskisuomi
Lähiluonto
Marraskuussa julkaistiin Meijän polun Lähiluonto-sivusto. Ajatus Lähiluonto-kokonaisuudesta syntyi mietittäessä kuinka voisimme tuoda esille lähiluonnon mittavia mahdollisuuksia luonnossa oleskelun ja liikkumisen kannalta rinnastettuna vahvoihin kansallispuistojen brändeihin. Lähiluonto-sivustolle on koottu tietoa ja ideoita kuinka lähiluonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voidaan tuoda aktiivisesti osaksi kuntalaisten arkea. #lähiluonto
Luontopysäkit
Syyskuussa julkaistiin myös Luontopysäkkien kokoava kartta, jossa esitellään Jyväskylän moninaiset luontoalueet ja niiden äärelle kuljettavat julkisen liikenteen Linkit kaikki yhdellä kartalla.
Kesäksi 2021 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikelloomme lisättiin kaksi ajankohtaista haastetta, eli Kasvienbongaushaaste ja Someton-haaste Ensimmäisessä haasteessa liikutaan lähiluonnossa ja kartoitetaan kasveja iNaturalistin Seek -sovelluksen avulla. Toisessa haasteessa lähdetään vähentämään sosiaalisissa medioissa viettämäämme aikaa. Kaksi hyvinvointia ja terveyttä edistävää haastetta, joista on runsaasti iloa myös vuonna 2022. Vuosikelloon ilmestyi alkuvuodesta myös pienryhmille suunniteltuja haasteita, joiden kanssa ryhmät saavat liikkumista lisäävä yhdessä tekemistä.
Kohden uutta liikkumista ja kestävämpää kehitystä
Tämänhetkinen elämäntapamme on kestämätön sekä itsellemme, että myös koko elinkirjolle. Syksyn kuluessa Meijän poluilla lähdettiin pohtimaan, millaisia muutoksia olisi tehtävä, jotta sekä omamme, että ympäristömme elinvoima voisi kukoistaa. Tällä hetkellä muutos kohden kestävää kehitystä on käynnissä, mutta se kattaa vain osan luomastamme kokonaisukuormasta ympäristöllemme. Nopein muutos luonnon kantokyvyn ja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kannalta saavutettaisiin kulkutapamuotojen muutoksessa lyhyillä alle kymmenen kilometrin matkoilla, kirjoittaa Juho Jäppinen blogissamme.
Jotta voisimme saavuttaa liikenteelle asetetut päästötavoitteet ja lisätä ihmisten liikkumista nopealla aikataululla liikkumisemme tulee muuttua vauhdikkaasti autoilukeskeisestä muihin liikkumismuotoihin.
Blogit
Blogissamme ahkeroitiin vuoden 2021 aikana muun muassa reitistöillä, Lahden terveysmetsissä, Struven ketjulla sekä tietenkin monella tapaa lähiluonnossa. Blogimme jatkaa kasvuaan ja ensi vuodeksi luvassa taas runsaasti mielenkiintoisia sisältöjä!
Vuosi 2022
Mitäpäs tuleva vuosi tuo tullessaan? Meijänpolkumaiseen tyyliin asioita, joita ei vielä osata edes hahmottaa, mutta jotka häilyvät tulevaisuuden tekemisen horisontissa. Vuosi tuo tulleessaan myös Miljoonan askeleen kävelyhaasteen uusilla mielenkiintoisilla mausteilla, iäkkäiden ja työikäisten hyvinvointitestikokonaisuuksien rakentamista ja julkaisua, digitaalisia luontohetkiä, matkoja lähiluontoon sekä luontotyöpäiviä ja Keski-Suomen reitistöviikkoa. Enemmän näistä ensi vuoden puolella.
Suuret kiitokset kaikille kuluneena vuonna Meijän polun seikkailuihin osallistuneille. Nähdään vuoden 2022 puolella!
