Keski-Suomen reitistöviikkoa on vietetty vuosittain jo kuuden vuoden ajan. Aiemmin keväällä kerroimme, että tulevana syksynä Reitistöviikko järjestetään koko Suomen laajuisena. Ja nyt seuraa lisää iloisia reitistöuutisia, sillä Keski-Suomen liitto haastaa muut Suomen maakunnat liikkumaan ja nautiskelemaan alueiden reitistöistä ja luontokohteista Reitistöviikolla syyskuussa!
– Mahtaako muiden maakuntien reitistöistä löytyä haastajia esimerkiksi keskisuomalaisen Häähninmäen upeille ulkoilureiteille ja Päijänteen järvimaisemille? Tai Leivonmäen, Etelä-Konneveden, Pyhä-Häkin ja Salamajärven monipuolisille kansallispuistoillemme?, pohtii pilke silmäkulmassa Keski-Suomen liiton viestintäpäällikkö Jenni Isopahkala haastaessaan muita maakuntia mukaan asukkaiden ja matkailijoiden luonnossa liikkumisen lisäämiseen.
Reitistöillä liikuttaessa voidaan nostaa esille myös suomalaisen lähiluonnon monia mahdollisuuksista niin terveyden ja hyvinvoinnin kuin myös esimerkiksi luontomatkailun edistämisen näkökulmasta. Reitistöviikolla voi esimerkiksi alueen asukkaita innostaa uuden 3–30–300 -luontosuosituksen mukaisesti reitistöille liikkumaan ainakin kolmasti viikon aikana. Lisää vinkkejä luonnossa liikkumisen aktivointiin löytyy Reitistöviikon sivuilta!
Suomea kutsutaan tuhansien järvien maaksi. Syyskuussa rinnaikkaisnimeksi nousee satojentuhansien reitistöjen maa. Ja näillä reitistöillä on Reitistöviikolla miljoonia luonnossa liikkujia!
Tervetuloa viemään suomalaisia reitistöjä sekä luonnossa liikkumisen iloa kaikkialle Suomeen! Alta voitte ladata oman alueenne Reitistöviikko-tunnuksen käytettäväksi syyskuun Reitistöviikolla ja reitistöviikkoon liittyvässä viestinnässä. Vinkkejä viikon järjestämiseen löytyy Reitistöviikon sivuilta, ja itse saa keksiä lisää oman maakunnan näköistä luontotekemistä. Syyskuussa sitten katsotaan keneltä löytyy upeimmat luontoreitistöt ja niille aktivoivat tapahtumat sekä viestintä!
Vihreä pohjaväri on HEX #638051 (RGB 99,128,81) ja fonttina Lava Pro Rough. Näitä ei tarvitse käyttää kuitenkaan visuaalisina elementteinä, vaan julisteet, mainokset yms voi tehdä esim alueen oman graafisen tyylin mukaisesti.
Yllä olevien logojen kanssa voi maakunnallisella tasolla toteuttaa omia Reitistöviikkokampanjoita ja luontoliikuntapositiivista viestintää. Logoja voi käyttää esimerkiksi Reitistöviikolla järjestettävien tapahtumien ja kilpailujen viestinnässä niin somessa kuin perinteisissä medioissa ja uutisoinnissa. Ohessa esimerkki julisteesta, joka alueella voitaisiin luoda Reitistöviikon mainostamiseksi.
Jos tarvitsette apua luonnossa liikkumisen innostamiseen, niin Meijän polun asiantuntijaverkostossa on myös palvelumuotoilun, viestinnän ja graafisen suunnittelun ammattilaisia, jotka voivat auttaa alueenne Reitistöviikon viestinnän suunnittelussa ja toteutuksesta ostopalveluna. Tiedustelut voi laittakaa sähköpostilla osoitteeseen reitistoviikko@gmail.com.
Luontotyöpäiväviikko vie suomalaista työtä kohden luonnollisempia työympäristöjä
Oletko koskaan ottanut kannettavaasi ja siirtynyt vaikkapa takapihalle työsähköposteja kirjoittamaan? Oletteko porukalla pitäneet kokousta luontoympäristöissä, vaikkapa lähipuistossa tai kansallispuistossa? Oletteko pitäneet puhelinpalaverin tai kuunnelleet webinaaria kävellen ulkoympäristöissä? Tai kulkeneet työmatkan uusia reittejä pitkin jalan tai pyörällä?
Useimmilla meillä onkin jo jonkinlaisia kokemuksia luontotyöpäivien vietosta tai työmatkarönsyilystä. Maanantaina 19.5. käynnistyvällä Luontotyöpäiväviikolla lupa kokeilla luontoympäristöihin siirtymistä annetaan kaikille suomalaisille.
Luonnossa liikkumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet kun ovat meillä Suomessa lähes rajattomat. On helposti saavutettavia pihoja, puistoalueita, järvenrantareitistöjä penkkeineen ja kivineen, lähimetsiä polkuineen ja kuntoratoineen sekä kansallispuistojen kaltaisia laajempia luontoalueita, joissa myös liikkuminen on helppoa ja reitistöt hyvin merkitty. Lisäksi on vielä kesämökit ja erilaiset luonto- ja maatilapalvelut. Paikoista ei siis ole pulaa.
Luonto toimii myös uusia ideoita ja oivalluksia tarjoilevana ympäristönä sillä luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovat käyttäneet tätä luonnon suomaa ominaisuutta edistäessään ja löytäessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön myös suomalaisessa työelämässä?
Luontoympäristöissä oleskelu ja liikkuminen työn merkeissä ovat mahdollisuus kerätä runsaasti luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Uudessa Luontosuosituksessa suositellaan oleskelemaan luontoympäristöissä vähintään kolme kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Tämä onnistuisi suurimmalla osalla työikäisiä työpäivien aikana, kunhan ensiksi oivalletaan näiden uusien työympäristöjen monet mahdollisuudet.
19.–23.5.2025 vietettävä Luontotyöpäiväviikko kutsuukin suomalaisia tutustumaan luonnon moniin mahdollisuuksiin paitsi työhyvinvoinnin edistämisessä, mutta myös esimerkiksi mielen hyvinvoinnin lisäämisessä ja uusien ideoiden syntyalustana. Mukaan tarvitset vain joustavan mielen ja tiedon siitä, missä ulko-ovi sijaitsee.
Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon löytyy Luontotyöpäivien nettisivuilta. Sieltä voi ladata myös luontoympäristöihin siirtymiseen inspiroivia julisteita ja vaikkapa luontotyöpäiväbingon Luontotyöpäiväviikon viettoon.
Kun vietätte työhetkiä luonnossa tai liikutte töihin uusia reitistöjä pitkin, niin #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily sekä #outdoorofficeday -tunnisteet käyttöön!
Meijän polku ja Luontotyöpäivä ovat osa kansainvälistä Outdoor Office Day -liikettä. Kansainvälistä Outdoor Office Day -päivää vietetään 12.6.2025.
Tulevan Luontotyöpäiväviikon kunniaksi päivitimme Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon -julisteemme. Juliste tarjoilee käytännön ideoita töiden siirtämisestä ulkoympäristöihin, ja sen voi Luontotyöpäivien sivuilta ladata omalle koneelle ja tulostaa A3-kokoisena työpisteen seinälle, tai vaikkapa kotikonttorille muistuttamaan luontoympäristöjen monista mahdollisuuksista työhyvinvointimme lisäämiseen.
Siirtämällä töitä luontotympäristöihin, tai siirtymällä työmatkarönsyilyjen maailmaan voi myös täydentää omia luonnossaoloreservejään ja täyttää myös 3–30–300 -luontosuosituksen suositukset viikottaisesta luontoaltistuksesta.
Tervetuloa mukaan Luontotyöpäiväviikolle 19.–23.5.2025!
Luontotyöpäiväviikkoa vietetään 19.–23.5.2025. Luontotyöpäiväviikko on mainio tilaisuus päästä eroon monia työyhteisöjä vaivaavasta sisäriittoisuudesta.
Sisäriittoisuus työyhteisössä viittaa ajatus- tai toimintatapoihin, joissa painotetaan sisälläolon oletettuja tai keksittyjä hyötyjä työntekijälle ja työn tekemiselle. Sisäriittoisuus juontaa juurensa teollistumisen aikakaudelle, jolloin oli tärkeää toimia koneiston osana, ja kirjaimellisesti paikallaan koneen äärellä sisätiloissa.
Sittemmin on useissa tutkimuksissa todettu, että sisätiloissa paikallaan oleminen ei olekaan optimaalista ihmiselle, vaan se voi jopa vahvistaa Sammaloituneen mielen oireyhtymään (SMO) liitettyjä oireita. Tällaisia oireita ovat muun muassa väsymys, passiivisuus, jumiutuminen, näköalattomuus, keskittymisvaikeudet sekä erilaiset terveysongelmat, kuten tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä kiputilat, esimerkiksi selkä- ja niskakivut.
Jos teillä kärsitään sisäriittoisuudesta ja Sammaloituneen mielen oireyhtymästä, niin ratkaisuna on luonnollisempiin työympäristöihin siirtyminen.
Onkin aika heittää sisäriittoisuus työyhteisöstä pihalle. Ja seurata itse perässä!
Tervetuloa mukaan Luontotyöpäiväviikolle siirtämään suomalaista työtä kohden tulevaisuuden työympäristöjä!
Keski-Suomen reitistöviikolla on järjestetty kaikille avoimia valokuvakilpailuja vuodesta 2021 saakka yhteistyössä sanomalehti Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.
Syyskuussa 2024 yleisöäänestyksessä ääniä annettiin 958, joista 247 sai kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään. Toiseksi äänestettiin Hannele Polun kuva Jyväskylän Haukanniemestä ja kolmanneksi Marjaana Kokin kuva Koskikaran kierrokselta Leivonmäen kansallispuistosta.
Aiemmilla kerroilla voittajiksi on äänestetty Juha Tukiaisen auringonlasku Jyväskylän Kanavuorelta (2023) Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta Hirvaan kierroksen varrelta (2022) ja Anna Käyhkön kuva Jyväskylän Haukanniemestä (2021). Alla kymmenen kuvan kärki Keskisuomalaisessa vuosilta
Tulostettava 3–30–300 -luontosuositusjuliste julkaistu
Olemme lisänneet 3–30–300 -luontosuosituksen sivuille A3-kokoisen tulostettavan julisteen muistuttamaan luonnossa oleskelun ja liikkumisen merkityksestä hyvinvoinnillemme ja terveydellemme. Juliste toimii myös helppona tapana ottaa luonnon hyvinvointivaikutukset puheeksi eri asiakasryhmien kanssa esimerkiksi liikuntaneuvonnassa ja sote-työssä.
Luontosuosituksessa todettiin, että ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ehkäpä optimaalisin yhdistelmä olisi liikkua luontoympäristöissä 300 minuuttia viikossa. Ja tätä lähdetään tavoittelemaan myös uudessa haasteessamme. Haasteen voi toteuttaa itselleen sopivilla aktiivisen liikkumisen tavoilla esimerkiksi hiihtäen, kävellen, pyöräillen, juosten, meloen, soutaen tai vaikkapa jalkapalloa ulkona pelaten. Tärkeintä on liikkua ympäristöissä, joissa on luontoa ympärillä. Haaste on kolmen kuukauden mittainen, eli ajallisesti uusien elintapojen oppimista tukeva.
Voit tutustua haasteeseen täältä. Ja sitten tarvitsee vain lähteä liikkeelle.
Liikkumisen apuvälineet avaavat ovia uusiin retkeilymaastoihin
Luontosuositus koskee jokaista – myös ihmisiä, joilla on jokin vamma. Luonnosta saatavat terveyshyödyt kuuluvat myös vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat liikkumiseen apuvälinettä ja toisen ihmisen apua. Oikeanlaisilla välineillä esteellisetkin ympäristöt tulevat mahdollisiksi.
Suomalaisista arviolta 15 prosentilla on jokin vamma. Vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuudet päästä luontoon ovat muita huonommat, sillä tarvittavia apuvälineitä ei ole riittävästi saatavilla. Esimerkiksi moni vaikeasti vammainen lapsi joutuu jäämään pois päiväkodin yhteisiltä metsäretkiltä. Samoin vaikeasti vammaiset aikuiset jäävät helposti ulos oman päivätoiminta- tai asumisyksikkönsä luontotoiminnasta.
On siis tärkeää kiinnittää erityistä huomiota heihin, jotka eivät pääse itsenäisesti luontoon tai kykene itse ilmaisemaan tarvettaan päästä sinne.
Oikeilla välineillä kuka vain voi päästä luontoon.
Kuva Ville Muranen.
Jokaisella on oikeus olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa
Kun vaikeasti vammainen henkilö lähtee luontoon lähi-ihmisen kanssa, on olennaista muistaa hänen olevan itsenäinen toimija, jolla on oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Näitä ovat muun muassa luontoretken kohde, kesto ja liikkumismuoto. Lisäksi jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, mitä retkellä tehdään. Jos ei tykkää makkarasta, on oikeutettu paahtamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Olennaista on, että jokainen saa olla retkeilijänä retkeilijöiden joukossa. Kenenkään ei tarvitse metsässäkään tulla ensisijaisesti määritellyksi vammansa kautta, ellei niin itse halua.
Jokainen saa tehdä luontokokemuksesta omannäköisensä.
Kuva Laura Vesa.
Esteettömät reitit eivät riitä – tarvitaan sopivia apuvälineitä
Suomessa on runsaasti esteettömiä reittejä, mutta niistä monet ovat lyhyitä ja talvisin kulkukelvottomia esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi kauneimmat ja rauhallisimmat luontokohteet ovat harvoin esteettömien reittien varrella.
Esteelliset reitit muuttuvat saavutettavammiksi oikeanlaisilla apuvälineillä. Luonnossa liikkumisen apuvälineitä ovat muun muassa maastopyörätuolit, monitoimirattaat sekä hiihto- ja luistelukelkat. Toimintavälineitä käytetään itsenäisesti tai yhdessä avustajan kanssa. Kenenkään luontoon pääseminen ei jää kiinni siitä, etteikö sopivia apuvälineitä olisi keksitty. Sen sijaan suurempi ongelma on se, ettei jo olemassa olevista välineistä tiedetä, tai niitä ei ole saatavilla.
Erilaisiin toimintavälineisiin voi tutustua tarkemmin Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan verkkosivuilla. Malike edistää vaikeasti vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia muun muassa lisäämällä tietoa toimintavälineistä ja niiden käytöstä.
Ulos pääseminen on yhtä tärkeää kaikkina vuodenaikoina. Maastopyörätuoli auttaa lumella liikkumisessa.
Kuva Laura Vesa.
Mistä toimintavälineitä voi saada?
Yksityishenkilöt voivat saada käyttöönsä maastoliikkumisen apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Tutustu välineiden hankintaan täällä.
Apuvälineitä tarvitaan myös yhteiskäyttöön. Kunnat ja luontokohteet voivat hankkia maastoliikkumisen apuvälineitä vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Yhteiskäyttöisiä välineitä on jo useilla paikkakunnilla, muun muassa Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa.
IDEA: Laskettelukeskusten ja monien luontokeskusten yhteydessä on jo valmiiksi varustevuokraamo. Voisiko vuokraamon valikoimasta löytyä esimerkiksi maastopyörätuoli tai laskettelukelkka?
Luontoympäristöjen ja aktiivisen liikkumisen yhdistäminen luo hyvinvointimme ja terveytemme kannalta optimaalisen yhdistelmän. 3–30–300 -luontosuosituksessa onkin nostettu esille luonnon ja aktiivisen liikkumisen hyödyt, jotka sopivat Vuosikellomme haasteisiin mitä mainioimmin.
Uudessa haasteessamme otammekin tavoitteeksi liikkua luontoympäristöissä 300 minuuttia, eli viisi tuntia viikossa. Liikkumiseen voi yhdistellä myös Vuosikellomme aktiviteetteja hiihdosta pyöräilyyn, porrasharjoitteluun, ulkokuntosalilla käymiseen tai metsä- sekä vesistöympäristöissä liikkumiseen. Voit sauvakävellä, polkujuosta, luistella, uida, soutaa, suunnistaa tai pelata vaikkapa frisbee-golffia. Pääasia on, että liikut aktiivisesti luontoympäristöissä.
Voit myös rönsyillä työmatkasi aktiivisesti liikkuen. Esimerkiksi 25 minuutin kävely töihin ja töistä kotiin luontoympäristöissä – tai niiden läheisyydesssä – täyttää jo tämän haasteen tavoitteen. Kaikki muu luontoympäristöissä liikkuminen tämän jälkeen on pelkkää plussaa.
Voit tulostaa itsellesi kolmen kuukauden haastepäiväkirjan alta, johon voi merkata päivittäisen ja viikottaisen luonnossa liikkumisen aikasi, jotta voit seurata haasteen etenemistä.
Voit merkitä päiväkirjaan luontoympäristöissä liikkumasi ajat päivittäin minuutteina. Näin sinun on helppo seurata haasteen etenemistä ja tavoitteiden täyttymistä. Pyri liikkumaan luontoympäristöissä viikottain vähintään 300 minuuttia, eli viisi tuntia.
Luontoympäristöt
300 potenssin kaksi -haasteessa luontoympäristöjä tulkitaan joustavasti – ulos liikkumaan lähtemistä ei kannata jättää välistä, vaikka ei olisi aivan varma ympäristön luokittelusta. Suomi tarjoaa kuitenkin miljoonittain mahdollisuuksia liikkua erilaisissa luontoympäristöissä. Tällaisia voivat olla puistot, lähiluonto monine mahdollisuuksineen, luontoalueiden läheisyydessä kulkevat reitistöt tai vaikkapa oma piha pihajumpan merkeissä. Pääasia että olet ulkona, näet luontoa ympäristössäsi ja olet liikkumassa!
