Kategoria: Luontotyöpäivä

Äänimaisemia tallentamassa

Äänimaisemia tallentamassa

Miltä suo kuulostaa? Miksi kukaan haluaisi äänittää metsää? Usein ympäristön äänet ovat merkityksellinen osa jonkin paikan tai ajan kokemusta. Ääniä ei ehkä tule aina tietoisesti ajatelleeksi tai kuunnelleeksi, mutta alitajunta pistää ne merkille.

Soivat maisemat -videoissa on yhdistetty keskisuomalaista luontokuvaa, luonnon ääniä sekä videoita varten toteutettuja äänimaisemia.

Laadukkaita luontovideoita varten on usein syytä äänittää korkeatasoinen ääniraita erikseen. Videokamerat ja kännykät tallentavat myös ääntä, mutta useimmiten niissä on satsattu kameraan eikä mikrofoneihin, jolloin tallennettu ääni ei ole yhtä laadukasta kuin kuva. Äänenlaadun rajallisuuden saattaakin pistää merkille vasta myöhemmin videoita katsellessa. Videon äänipuoli paranee satsaamalla ulkopuolisiin mikrofoneihin sekä tuulensuojiin. Äänet voidaan tallentaa samanaikaisesti kuvan kanssa liittämällä kameraan ulkoinen mikrofoni, tai erillisellä digitallentimella, jolloin ääniraita liitetään videotiedostoon vasta jälkikäsittelyvaiheessa.

Äänimaisemia tallennetaan paljon myös erikseen, tällöin puhutaan usein kenttä-äänityksestä (field recording). Ympäristön äänet ovat osa kulttuurihistoriaa ja muuttuvat vääjäämättä vuosien ja vuosikymmenien varrella, siksi niiden taltiointi sinänsä voi olla arvokasta kulttuurityötä. Sata suomalaista äänimaisemaa oli kolmivuotinen (2004–2006) tallennus-, suojelu- ja tutkimusprojekti, jossa kerättiin äänimaisemia Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolelta. Tätä nykyä alkaa olla hankalaa löytää Suomesta enää paikkaa, missä ei kuuluisi taustalla autojen ja maanteiden ääniä.

Itseäni kiehtoo muusikkona myös konkreettisen luonnonäänen ja sävelletyn äänimateriaalin yhdistäminen, luonnonäänten käyttäminen musiikillisina elementteinä sekä rajapinta kenttä-äänityksen ja sävelletyn musiikin välimaastossa.

Kenttä-äänitys vasta-alkajalle

Nykyään lähes jokainen meistä kuljettaa kuvaus- ja äänityslaitteita aina mukanaan. Samalla tavoin kuin älypuhelimilla voidaan kuvata vaivattomasti joko still- tai videokuvaa, voidaan sillä myös nopeasti äänittää lähes kaikkea ympäristössä kuuluvaa ääntä. Äänityslaitteen tärkein ominaisuus onkin, että se on mukana. Puhelimella äänitetty äänimaisema ei ole kuitenkaan äänenlaadultaan paras mahdollinen kenttä-äänityksiin, sen mikrofoni on optimoitu lähinnä puheen välittämiseen.

Äänenlaadun parantamisen kannalta seuraava askel voi olla esimerkiksi äänittämiseen tarkoitettu digitaalinen tallennin, jossa on sisäänrakennetut mikrofonit. Esimerkiksi Zoomin H5 on tämänkaltainen digitallennin, joka toimii sekä paristoilla tai ulkoisella varavirtalähteellä. Laite on suhteellisen pienikokoinen ja helppo kuljettaa mukana. Se toimii myös omilla mikrofoneillaan sellaisenaan, mutta tarvittaessa siitä löytyy kaksi XLR-sisäänmenoa ulkoisille mikrofoneille.

Oma laitteisto

Päädyin hankkimaan viime vuonna digitallentimeksi Zoomin F3:n, joka on suunniteltu erityisesti kenttä-äänityksiin soveltuvaksi laitteeksi. Se on fyysisesti pienempikokoinen laite kuin H5, toisaalta siinä ei ole valmiina omia mikrofoneja. Teknisiltä ominaisuuksiltaan se eroaa H-sarjan laitteista sikäli, että se tallentaa äänen 32-bittisesti, ja sen mikrofonietuasteet ovat hiljaisemmat kuin Zoomin H-sarjan laitteissa – tällöin hiljaisissa äänissä on vähemmän kohinaa.

Zoom F3 toimii sekä paristoilla että ulkoisella varavirtalähteellä (power bankilla), joka kytketään USB-johdolla laitteeseen. Power bankin hankkiminen voi olla hyvä idea, tarpeeksi isokokoisella virtalähteellä voidaan äänittää keskeytyksettä vaikka kymmeniä tunteja, jolloin vältytään paristoiden vaihtamisesta maastossa. Tallentimeen kannattaa myös hankkia mahdollisimman suuri muistikortti, ettei tarvitse paikan päällä ruveta huolehtimaan tallennustilan loppumisesta.

Zoom F3 sekä tuulensuojilla varustetut mikrofonit. Kuvat Juha Kujanpää ja micbooster.com.

Kyseisessä tallentimessa ei ole itsessään mikrofoneja, joten ne on ostettava erikseen. Kenttä-äänityksessä halutaan äänittää stereokuva mahdollisimman luonnollisen kuuloisena, jolloin tarvitaan vähintään kaksi mikrofonia, jotka voivat olla esim. hertta- tai pallokuvioisia. Mikrofoneille tarvitaan myös tuulisuoja, sillä pienikin tuulenvire saattaa kuulua mikrofonin kautta napattuna ei-toivottuna kohinana. Itse valitsin kenttä-äänityssettiini mikrofoneiksi brittiläisen FEL Communicationsin kitin, joka koostui kahdesta mikrofonista, tuulisuojista sekä esim. kamerajalustaan kiinnitettävästä stereo bar -kiinnitysosasta. Valitsemaani laitteistoon vaikutti sekä hinta/laatu-suhde että koko, halusin että kaikki äänitystarvikkeet mahtuisivat reppuun eivätkä veisi liikaa tilaa.

Vielä yksi äänittämiseen tarvittava laite on kuulokkeet – on syytä aina tarkistaa mitä laite kuulee, eli miltä ääni, jota ollaan äänittämässä, kuulostaa. Jos äänität pitkää äänimaisemaa, ei kuulokkeet päässä toki tarvitse seistä koko aikaa. Riittää että ensin varmistaa, minkälaista ääntä ollaan taltioimassa, sen jälkeen voi vaikka itse kävellä pois paikalta ja jättää laitteet äänittämään vaikka puoleksi tunniksi tai tunniksi. Näin minimoidaan omien liikkeiden synnyttämä kahina äänityspaikalla.

Maastossa tehtyjä huomioita

Pienet ja kevyet clip-mikrofonit saa kiinnitettyä esim. puunrunkoon kuminauhan avulla. Jos mikrofonit kiinnittää suurin piirtein omien korvien korkeudelle, ne kuulevat sen minkä itsekin kuulen.

Kesällä ja kuumina päivinä hyttyset ja paarmat ovat kenttä-äänittäjän vihollinen. Tällöin äänittäjän varusteisiin kuuluu äänityslaitteiden lisäksi esimerkiksi hyttysmyrkkyä sekä pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Siinä vaiheessa kun paikka ja ääniympäristö on ihanteellinen ja mikrofonit on saatu asetettua sopiville kohdille, äänittäjän pitäisi pystyä olemaan hiljaa liikkumatta paikallaan. Jos kaikki lähiseudun hyttyset ja mäkäräiset ovat hyökänneet samaan aikaan kimppuun, äänitysreissu katkeaa helposti siihen.

Myös vesi, varsinkin satava, vaikeuttaa äänien keräämistä – tallentimet ja varsinkaan mikrofonit eivät pidä sateesta tai kosteudesta. Sadetta voi toki äänittää, mutta tällöin mikrofonit olisi hyvä saada sijoitettua johonkin paikkaan, mihin vesi ei pääse. Jotkin äänittäjät ovat rakentaneet äänityslaitteelle veden suojaksi muovikotelon, jossa on pieni reikä mikrofonin johtoja varten. Tällöin äänityslaitteen voi uskaltaa jättää joksikin aikaa metsään äänittämään itsekseen.

Kuten aikaisemmin totesin, Suomesta on vaikea löytää paikkoja, jonne liikenteen melu ei kuuluisi – edes vaimeasti taustalla. Autojen renkaista peräisin olevaa ääntä ei pistä merkille, ellei ympäristö ole muuten todella hiljainen. Liikenne rupeaa harmittamaan vasta jälkikäteen äänityksiä kuunnellessa, ja sitä voi olla jälkikäteen aika mahdotonta editoida äänitteiltä pois. Vuorokaudenaika vaikuttaa asiaan, myöhään yöllä liikennettä on todennäköisesti ainakin pienemmillä teillä vähemmän. Tosin myös luonnon äänet öisin usein eroavat päivien äänistä. 

Juha Kujanpää
lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoul
u

Juha on osallistunut Soivat maisemat -projektin äänityöhön muiden ammattilaisten kanssa. 


Joitain linkkejä ja käytännön vinkkejä kenttä-äänitykseen

Quiet American
Aaron Ximmin, kenttä-äänittäjän ja äänitaiteilijan, vinkkejä ja havaintoja äänittämisestä, tallentimista ja mikrofoneista.

Cities And Memory -projekti
Kymmenen käytännön vinkkiä kenttä-äänittäjälle

Muutamia paikkoja omien äänitysten jakamiseen

Freesound
Vapaa ja laaja tietokanta minkä tahansa äänitiedostojen jakamiseen. Äänten taso vaihtelee paljon, joukossa on heikkotasoisia kännykkä-äänityksiä mutta myös ammattitason kenttä-äänityksiä.

Radio Aporee
Eräänlainen maailmanlaajuinen äänikartta, johon kuka tahansa voi osallistua lisäämällä kartalle omia kenttä-äänityksiään, samoin niitä voi käydä kuuntelemassa ja lataamassa. Fokuksessa mahdollisimman korkeatasoiset äänitykset, esimerkiksi kännykällä tai kameralla tehdyt äänitykset eivät läpäise seulaa.

Luontotyöpäiväviikko 27.-31.5.2024

Luontotyöpäiväviikko 27.-31.5.2024

Ajat, ne muuttuvat, lauletaan kansainvälisessä hitissä. Aikojen mukana muuttuu myös ihmisen työ, työvälineet ja työympäristö. Olemme siirtyneet aiemmin pronssikaudesta rautakauteen, sitten muutamien hypäyksien kautta teolliseen aikakauteen ja toimistokauteen. Ja taas olemme merkittävän muutoksen äärellä, sillä olemme siirtymässä toimistokaudesta luontotyöpäivien aikakaudelle.

Luontotyöpäivien aikakaudesta tultaneen tulevaisuudessa kirjoittamaan aikakautena, jolloin ihminen löysi jälleen itsensä. Ja ulos.

Ja jotta tulevaisuuden historia ei jäisi vain puheeksi, niin toukokuun lopulla tulevaisuutta pääsee tekemään ihan itsekin! Vinkkejä työn luontouttamiseen ja tulevaisuuden tekemiseen löytyy Luontotyöpäivien sivuilta.

Keski-Suomessa festivaalia ja luontopositiivisuutta

Keski-Suomessa samaisella viikolla on hieno mahdollisuus lähteä kohden luontoa, kun TYHY-luontofestareita vietetään Keuruulla. Ottakaahan yrityksenne ja siirtykää Keuruun suuntaan, jos haluatte uusia kokemuksia ohjatummassa ympäristössä ja hienoissa puitteissa!

Ja koska Keski-Suomessa liikutaan kohden luontopositiivisuutta, niin pidetään teemaa esillä myös Luontotyöpäiväviikon aikana. Näillä tunnisteilla siis matkaan: #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday #luontopositiivinenkeskisuomi #ksliikkuu

Luontotyöpäivät – Winter edition

Luontotyöpäivät – Winter edition

Talvi on yksi neljästä parhaasta vuodenajasta viedä suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä.

Talvella kävelykokoukset ja etäpalaverit onnistuvat siinä missä kesällä tai syksylläkin. Talvella voi myös rakentaa upeita toimistoympäristöjä, kuten lumitoimiston tai vaikkapa lumisen neuvottelupöydän. Talvella voi pitää myös muista vuodenajoista poikkeavia, ja taatusti mieleen jääviä, palavereja tai tapaamisia hiihtoladuilla, pulkkamäessä tai luonnon luistinradoilla.

Ja miten pääsee liikkeelle? Kaupunkilaisjärjellä, tai sen serkulla, maalaisjärjellä. Paras keino on kokeilla itselle sopivia tapoja viedä työtä ulos. Voit aluksi pitää vaikkapa puolen tunnin kävelypalaverin työkaverin kanssa ja siirtyä siitä etäkokousten ja nappikuulokkeiden maailmaan. kokemusten kertyessä palaverit voivat siirtyä jo hiihtoladuille tai umpihankeen ja visionäärisimmissä työporukoissa voidaan luoda omat toimistot lumesta.

Voit ladata oheisesta linkistä itsellesi tulostettavan Luontotyöpäivät – Winter edition -julisteen työpisteen seinälle muistuttamaan, että jokainen päivä on mahdollisuus viedä omia töitä kohden luonnollisempia ympäristöjä.

Talvisten luontotyöpäivien viettoon tärkein ohje on lämpimästi pukeutuminen. Pidemmille retkille mukaan kannattaa pakata myös istuinalusta ja lämmintä juotavaa. Vihko ja lyijykynä toimivat tarvittaessa ajatusten taltioinnissa.

Talvella myös työmatkarönsyilyn voi viedä aivan uusille laduille. Kirjaimellisesti. Miltä kuulostaisi reippailla töihin, tai töistä kotiin, hiihtolatujen kautta sivakoiden tai lumisten metsien halki lumikenkäillen? Myös polkupyörä ja kengät kulkevat rönsyillen kuten muinakin vuodenaikoina. Mutta hyvillä talvikeleillä matkaan saattaa saada vaihtelua vaikkapa jäiden yli oikaistessa.


Luontotyöpäivät – Winter edition on osa vuonna 2024 julkaistavaa Luontotyöpäivien vuodenajat-sarjaa, jossa kaikille neljälle vuodenajallemme julkaistaan oma julisteensa. Seuraava osa sarjasta julkaistaan kevään kynnyksellä säiden lämmetessä, mutta siihen saakka nautitaan cooleista luontotyöpäivistä!

Oivaltavien oppimisympäristöjen arboretum Keski-Suomen vuoden maisemateko!

Oivaltavien oppimisympäristöjen arboretum Keski-Suomen vuoden maisemateko!

Oivalluksia oppimisympäristöissä -projektin Jyväskylän steinerkoulun ja Jyväskylän kaupungin kanssa toteuttama puulajipuisto, eli arboretum, on valittu Keski-Suomen vuoden 2023 maisemateoksi!

Palkinto luovutettiin Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten/ProAgrian syyskokouksessa 28.10. Saarijärvellä. Palkinnon perusteluna oli muun muassa kaupunkiluonnon monimuotoistamisen eteen tehty työ ja kouluyhteisön mukaan ottaminen aktiiviseen rooliin oman ympäristön muokkaamisessa ja opetussisältöjen luonnissa.

Puupuiston tarkoituksena on luoda monimuotoista luontoa tukeva oppimisympäristö niin alueen oppilaiden, kuin myös alueen asukkaiden ja laajemmin kaupunkilaisten iloksi. Puupuistossa oppilaat pääsevät seuraamaan pitkällä ajanjaksolla alueen ja sen kasviston, hyönteisten ja eläinpopulaatioiden muutosta eri vuodenaikoina.

Meijän polulta Oivalluksia oppimisympäristöissä projektissa ovat mukana Johanna Huovila ja Juho Jäppinen. Oivalluksia oppimisympäristöissä -työryhmän kolmas jäsen on Katri Willman. Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen toimii puulajipuiston asiantuntijana sekä projektin ohjausryhmässä.

Keslin väki korkkasi Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen!

Keslin väki korkkasi Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaasteen!

Juuri ennen kesälomien alkua kesäkuun lopulla Keski-Suomen Liikunnan väki lähti kokeilemaan aiemmin kesäkuun alussa julkistettua Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaastetta.

Haasteessa on tarkoituksena kaikilla reitin varrella olevilla ulkokuntosaleilla tehdä 50 omavalintaista lihaskuntoliikettä. Näin Jyväsjärven kierron aikana saa liikkumistavasta riippuen (kävellen tai pyöräillen) kahdesta neljään tuntia raitista ulkoilua, reilun kahdentoista kilometrin verran aktiivista liikkumista ja puolisentuhatta lihaskuntoliikettä.

Keski-Suomen Liikunnan työporukalla haasteen läpikäyntiin meni rennolla pyöräilyvauhdilla ja hauskanpitojumpilla vähän reilu kaksi tuntia. Hauskanpitojumppa tarkoitaa, että ulkokuntosaleilla kokeiltiin uusia laitteita ja osittain myös uusia lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoliikkeitä. Kierros sujuikin leikinomaisen uteliaisuuden ja kokeilemisen parissa. Ominaisuuksia, joiden kehittäminen työyhteisöissä on kultaakin arvokkaampaa…

Keski-Suomen Liikunta ja Meijän polku innostavat myös muita työyhteisöjä, seuroja ja mikseipä vaikkapa kaveriporukoita kokeilemaan Suomen suurimman ulkokuntosalin liikuntahaastetta. Yhdessä liikkuminen ja ulkoilu ovat tunnetusti mitä parhaita keinoja yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tarkempaa tietoa Suomen suurimman ulkokuntosalin haasteesta löytyy täältä.

Samaisella reitistöllä liikutaan myös Finlandia Marathon syyskuussa. Tervetuloa liikkumaan Keski-Suomeen ja Keski-Suomessa!

Mossy Mind Syndrome (MMS)

Mossy Mind Syndrome (MMS)

To celebrate international Outdoor Office Day, we are publishing the Mossy Mind Syndrome (MMS) poster in english.

The poster was originally made to encourage Finnish work towards nature (Luontotyöpäivä), but it is perfectly suitable for use elsewhere as well.

You can print a poster (A3 size) from the file below, or you can save the .jpg file to your computer.

We wish everyone more and more opportunities to take their work to natural environments so that we can avoid the Mossy Mind Syndrome or other challenges brought by physical inactivity and being indoors.

Kiireetön luonnossa oleskelu tarjoaa elämyksiä ja mahdollistaa haltioitumisen 

Kiireetön luonnossa oleskelu tarjoaa elämyksiä ja mahdollistaa haltioitumisen 

Keski-Suomen vaihteleva luonto on tutustumisen arvoinen. Soivat maisemat -hankkeen retkillä olemme rauhassa havainnoineet lähiluontoa ikäihmisten kanssa, ja olemme huomanneet muutoksia retkeläisten toiminnassa.

Kun metsään haluat mennä nyt – niin todella yllätyt

Tutussa lähiluonnossa usein vain pistäydytään koiran kanssa tai hyödynnetään oikopolkua, jotta säästetään muutama minuutti matka-ajasta. Kun malttaa ottaa itselleen aikaa, lähteä ulos ja havainnoida tuttua lähiluontoa kaikin aistein, voi todella yllättyä. Näin on käynyt myös retkillämme – lähiluonto on avautunut uudella tavalla ja tarjonnut retkiläisille uusia elämyksiä. 

Käenkaalin, eli ketunleivän, maistamisen jälkeen monille retkeläisille on noussut nuoruudesta mieleen myös muistoja kallioimarteen juuren makeasta mausta. Mämminiemen retkellä kallioimarteita tyydyttiin vain katselemaan.

Kevään edetessä on retkille osallistujien kiinnostus herännyt jo entuudestaan tuttujen kasvien lisäksi myös uusiin kasveihin. On alettu havainnoimaan vihreän värisävyjen valtavaa kirjoa ja tarkasteltu ajan kanssa vaatimattomiakin kukintoja yksityiskohtaisesti. Ollaan maisteltu tuoreita ketunleipiä ja taivasteltu tulevaa mustikkasatoa. Tutut metsien ”sirittäjät” tunnistetaan jo Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla todellakin sirittäjän, kirjosiepon ja vihervarpusen ääniksi.

Retkille osallistujien kiinnostus oppia lisää luonnosta on ihailtavan aitoa ja pyyteetöntä. Osallistujat ovat alkaneet ottaa valokuvia aiempien maisemakuvien lisäksi myös ympäröivän luonnon yksityiskohdista, kuten isojen kivien sammalista ja jäkälistä, kosken kuohuista, kasvien lehtien yksityiskohdista ja kukinnoista. Olisivatko retkeläiset päässeet jopa haltioitumaan?

Västäräkin helskyvää visertelyä päästiin seuraamaan Äänekosken Kapeenkoskella.

Keruuretkiä Lönnrotin malliin

Tarinoiden merkitys luontoretkillä on suuri. Tai paremminkin osallistujien toisilleen jakamien tarinoiden. Hankkeen retkille osallistuu erilaisista seniorijärjestöistä ihmisiä, jotka eivät aina tunne ennalta toisiaan. Luonnossa kiireettömästi liikkuen osallistujat havainnoivat ympäristöään, pysähtelevät ihmettelemään, ottamaan valokuvia sekä jakamaan kokemuksiaan avoimesti, muistellen eri elämänvaiheiden tapahtumia ja ikimuistettavia matkojaan ja luontokokemuksiaan eri puolilta Suomea. Keruuretkien aikana syntyy ryhmäläisille myös uusia, yhteisiä kokemuksia. 

Vehreät moni-ikäiset sekametsät ovat nousseet hankkeen tekemissä kyselyissä yhdeksi suosikkiympäristöistä. Kuvan sekametsä löytyy Äänekosken Kapeenkoskelta.

Keruuretkien lähiluontokohteet on valikoitu yhdessä osallistujien kanssa. Olemme vierailleet seniorijärjestöjen tilaisuuksissa keskustellen ja kysellen luontokokemuksista ja moninaisista toiveista. Palautteita on kertynyt runsaasti ja näissä suosikiksi ovat nousseet Keski-Suomen luontoon luontevasti kuuluvat järvimaisemat, veden äären rentouttavat äänimaisemat, lintujen laulu ja vehreät moni-ikäiset sekametsät. Näitä elementtejä me keruuretkillä tallennamme ja hyödynnämme järjestöjen käyttöön jaettavissa luontovideoissa, joista osaan sävelletään myös musiikkia.

Luonnossa haltioituminen

Suomalaisessa kansanperinteessä luonnolla on erityisen tärkeä asema. Luonto merkitsi aikoinaan myös ihmisen luonnetta. Omaa luontoaan pystyi kehittämään havainnoimalla ympäröivää luontoa, olemaan läsnä ja käyttämällä kaikkia aistejaan. Näin toimiessa herää kiinnostus ymmärtää asioita, oppia uutta ja kokea aitoja elämyksiä. 

Runsas lumisade toukokuussa yllätti retkeläisten lisäksi myös telkkäpariskunnan. Telkkä tunnetaan Kalevalan sotkana, jonka munimista munan kuorista syntyi maankamara ja taivaankansi. Pääsimme siirtymään ajassa esi-aikaan. Kohtaaminen tarujen kanssa jää upeaksi muistoksi retkeläisille.

Filosofiassa ja taidemaailmassa subliimi-käsite tarkoittaa jotain erityisen vahvaa, ihmisen käsityksen ylittävää asiaa tai ilmiötä. Luonnossa tällaisia subliimi-ilmiöitä kohtaa usein. Keruuretkillä olemme kokeneet jääkauden muovaaman luonnon uudella tavalla ja ihmetelleet kaikessa rauhassa harjuja ja siirtolohkareita. Myös sään erilaiset ääri-ilmiöt tarjoavat vahvoja kokemuksia, kuten retkillämme toukokuinen lumisade ja sen myötä joulukorttimaiset maisemat Kapeenkoskella, tai myrskytuulet Päijänteen rantakallioilla. 

Vahvoista ja positiivisista tunteista käytetään nykyajan psykologiassakin termiä haltioituminen. Sanan etymologia on suomalaisessa kansaperinteessä. Keruuretkien osallistujista ei ole vielä kukaan niin haltioitunut, että olisi havainnut keruuretkillä alisen väkeä; maahisia, metsänneitoja tai haltijoita. Tai ainakaan jakanut näitä kokemuksia vielä meille muille.

Mutta retkiähän on vielä edessä…


Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk
Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.

Kuvat Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.

Soivat maisemat -hankkeesta kirjoitettiin aiemmin keväällä blogissamme.

Sammaloituneen mielen oireyhtymä (SMO)

Sammaloituneen mielen oireyhtymä (SMO)

Vaikka työmatkarönsyilyn ja luontotyöpäivien viettäminen on hauskaa ja innostavaa, niiden viettämisen lisäämiseen  on omat tärkeät syynsä. Syyt liittyvät yleisesti nykyaikaiseen passiiviseen elämäntapaamme ja siihen liitettyihin merkittäviin hyvinvointi- ja terveysongelmiin. Yksi suurimmista haasteistamme tällä hetkellä on se, että isoin osa työikäisistä ei liiku, eikä ulkoile tarpeeksi ylläpitääkseen tai edistääkseen omaa hyvinvointiaan ja terveyttään. Tämä näkyy monella tapaa jo meillä täällä Suomessakin. Eikä tilanteeseen ole näkyvissä muutosta, ellemme itse muuta toimintatapojamme.

Sammaloituneen mielen oireyhtymä (SMO) on kehitetty helpottamaan edellä kuvattujen ongelmien havaitsemista sekä reagoimaan jo olemassa oleviin oireyhtymän oireisiin ja puuttumaan aktiivisesti ja varhain näihin ongelmiin työelämässä.

Sammaloituneen mielen oireyhtymä on kehitetty osana Meijän polun Luontotyöpäivien kokonaisuutta, joidenka ideana on viedä suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä ja lisääntyvää työhyvinvointia.

Sammaloituneen mielen oireyhtymän julisteen (A3-koko) tulostustiedoston voi ladata itselleen täältä.


You can print the Mossy Mind Syndrome (MMS) poster in English here.

Kuinka viedä työtä kohden luontoa -juliste julkaistu!

Kuinka viedä työtä kohden luontoa -juliste julkaistu!

Keräsimme lähestyvän Luontotyöpäivän ja Työmatkarönsyilyn erikoisviikon kunniaksi ja muistin virkistykseksi julisteen erilaisista tavoista viedä työtä kohden luontoa. Julisteen voi tulostaa työpaikan, työpisteen tai vaikkapa oman kotitoimiston seinälle muistuttamaan niistä monista tavoista, joilla omaa, tai työtovereiden, työtä ja hyvinvointia voi kohentaa helposti ja luonnollisesti. A3-kokoisen julisteen voi ladata tästä.

Luontotyöpäivää vietetään taas 19.5. ja kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 15.6. Kaksi upeaa mahdollisuutta lisätä luontoa omaan työarkeen. Lähtekäähän mukaan molempiin tapahtumiin.

Ja muistutukseksi: Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa. Käykäähän osallistumassa!

Kilpailu luontotyöpäivien vietto-ideoista!

Kilpailu luontotyöpäivien vietto-ideoista!

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa.

Missä, tai millä tavalla sinä voisit viedä omaa työstäsi luontoympäristöön? Vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan alla olevan linkin kautta.

Osallistu kilpailuun

Kilpailu on käynnissä 2.–11.5.2023. Saatuja ideoita jaetaan kaupungin sosiaalisen median kanavissa vinkkeinä erilaisista osallistumistavoista myös muiden kokeiltavaksi. 

Virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 19.5. ja työmatkarönsyilyn viikkoa koko Luontotyöpäivää edeltävä viikko. Lähtekäähän viemään työtä kohden luontoympäristöjä!

#luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday

Jos Luontotyöpäivä ei ole entuudestaan tuttu, ja kaipaat hieman suuntaa ennen vastaamista ja ideointia, niin tietoa löytyy Luontotyöpäivä-sivustolta. Katso myös tämän kevään kuuma uutuus, eli työmatkarönsyilyt. Ja sitten ideoita jakamaan!