Kategoria: Luontotyöpäivä

Kilpailu luontotyöpäivien vietto-ideoista!

Kilpailu luontotyöpäivien vietto-ideoista!

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa.

Missä, tai millä tavalla sinä voisit viedä omaa työstäsi luontoympäristöön? Vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan alla olevan linkin kautta.

Osallistu kilpailuun

Kilpailu on käynnissä 2.–11.5.2023. Saatuja ideoita jaetaan kaupungin sosiaalisen median kanavissa vinkkeinä erilaisista osallistumistavoista myös muiden kokeiltavaksi. 

Virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 19.5. ja työmatkarönsyilyn viikkoa koko Luontotyöpäivää edeltävä viikko. Lähtekäähän viemään työtä kohden luontoympäristöjä!

#luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday

Jos Luontotyöpäivä ei ole entuudestaan tuttu, ja kaipaat hieman suuntaa ennen vastaamista ja ideointia, niin tietoa löytyy Luontotyöpäivä-sivustolta. Katso myös tämän kevään kuuma uutuus, eli työmatkarönsyilyt. Ja sitten ideoita jakamaan!

Kohden soivia maisemia 

Kohden soivia maisemia 

Auringon valo ja lämpö hellii jo meitä ja luonto on heräilemässä. Nyt onkin oikea aika lähteä lähiluontoa aistimaan ja kevään vauhdikasta etenemistä tarkkailemaan. 

Luontoympäristöt ja luontokokemusten moniaistisuus 

Luontoympäristöt ja niiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen monin tavoin; luonnossa mm. verenpaine laskee ja stressi helpottaa. Sekä omaehtoinen luontoretki että ohjattu luontokokemus vaikuttavat myönteisesti mielialaan. Ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan viiden aistin kautta. Näitä ovat haju-, maku-, tunto-, näkö- ja kuuloaisti. Keskeistä luontokokemuksille onkin niiden moniaistisuus: äänimaisema, visuaalinen maisema sekä kinesteettinen kokemus eli itse luonnossa liikkuen ja kokien, tuottavat hyväksyvän läsnäolon ja luontoyhteyden kokemuksia. (Salonen, 2020.)  

Luontoelämys hyvinvointivaikutuksineen voidaan välittää myös valokuvan keinoin. Luontokuvien katselun on havaittu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä, sekä lisäävän positiivisia tuntemuksia ja tervehtymisen kokemuksia. Luontokuvaamista on luonnehdittu mm. terapeuttiseksi, meditatiiviseksi ja eheyttäväksi kokemukseksi. (Meuronen & Penttinen, 2017.) 

Myös äänimaisemalla on merkittävä rooli luonnonrauhan kokemisessa, ja luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan välittää myös luonnonääniä sisältävällä nauhoitteella. Luonnossa tallennettujen äänien avulla voidaan rentouttaa ja rauhoittaa, peittää häiritsevää perusääntä, tai vaikkapa muuttaa kokemus sisätilasta avarammaksi (Anttila, 2010). 

Soivat maisemat 

Jyväskylässä keväällä käynnistyneessä Soivat maisemat (Soima) -hankkeessa yhdistetään luonnossa liikkuminen ja oleskelu, valokuvaus, luonnon äänimaisemat sekä musiikki ikäihmisten hyvinvoinnin välineiksi. Yhdessä luonnossa liikkuessa havainnoidaan ja valokuvataan ympäröivää luontoa sekä lumoudutaan luonnon moniaistisesta kokemisesta. Retkillä biologian, valokuvauksen ja luontomatkailun asiantuntijat opastavat retkeläiset lähiluonnon saloihin ja keinoihin tallentaa näitä kokemuksia. Musiikin asiantuntijat nauhoittavat retkillä luonnon ääniä, säveltävät niiden lomaan musiikkia ja valmistavat studiossa äänimaisematallenteita. Tuloksena retkistä ja niillä tapahtuvasta luonnon tallentamisesta syntyy keskisuomalaista lähiluontoa sisältäviä audiovisuaalisia (AV) tuotteita, joiden avulla osallistujat voivat jatkaa luontokokemustaan kotona, tai jakaa sen vaikkapa sairaalan vuoteella olevalle omaiselleen. Hankkeen lopuksi retkiltä kootuista tallenteista ja niiden pohjalta tehdyistä teoksista kootaan näyttely Jyväskylän kaupunginkirjastolle maaliskuussa 2024. 

Osallistujia Vanhusneuvostosta ja Jaso-asunnoista 

Soima-hankkeen retkille on kutsuttu osallistujiksi hyvinvoinnista kiinnostuneiden senioriyhdistysten jäseniä. Olemme vierailleet alkuvuodesta kertomassa hankkeesta mm. Jaso-asuntojen tapaamisissa sekä Jyväskylän vanhusneuvoston kokouksessa. Vastaanotto on ollut innostunutta ja hanke onkin edennyt nyt ensimmäisiin luontoretkiin, joista ensimmäisellä suuntasimme Jyväskylän Haukanniemeen kokemaan ja tallentamaan alkukeväistä luontoa. Lisää retkiä eri kohteisiin on luvassa kevään, kesän ja syksyn aikana.  

Hankkeen toteuttavat Jamkin musiikin, luontomatkailun, valokuvauksen ja hanketyön asiantuntijat. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kehittämisrahastosta.   

Ota yhteyttä ja lähde mukaan! 

Nina Loimusalo-Lipiäinen 
Nina.Loimusalo-Lipiainen@jamk.fi 

Kuvat otettu Soivat maisemat -hankkeen ensimmäiseltä retkeltä Jyväskylän Haukanniemestä huhtikuun alkupuoliskolla. Kuvat Juho Jäppinen.


Anttila, J. (2010). Luonnon ja musiikin fuusio – Äänimaiseman suunnittelu tilaan. Kulttuurialan opinnäytetyö, media-ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.  

Meuronen, P, & Penttinen, M. (2015). Luontokuva hyvinvoinnin lähteenä. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö,Saimaan ammattikorkeakoulu.  

Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.  

Hetkeksi liikkeelle ja lähiluontoon!

Hetkeksi liikkeelle ja lähiluontoon!

Etätyöpisteiden verkosto järjestää Luontotyöpäivä-sparrauksen, jossa pohditaan etätyötilojen monia mahdollisuuksia luonnon ottamiseksi osaksi työpäivää ja työhyvinvoinnin sekä mieltä avartavan ajattelun lähteeksi. Luontotyöpäivistä alustaa Meijän polun fysioterapeutti ja luonnollisen liikkumisen edistäjä Juho Jäppinen.

Luontotyöpäivä-sparraus järjestetään perjantaina 14.4. klo 12–13.30. Tapahtuma on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Teams-linkin webinaariin löydät osoitteesta etatyotilat.fi

Etätyö on osa työelämän murrosta. Etätyöpisteiden verkosto onkin tekemässä etätyöstä menestystekijää koko Suomelle, kaupungeille ja kylille. Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina -teemaverkostohankkeen tavoitteena on luoda Suomeen koko maan kattava etätyöpisteiden verkosto, jotta etätyöntekijöiden on helppo löytää ne ja että etätyöpisteiden kesken syntyisi yhteistyötä.

Hanke syntyi etätyötilojen kehittäjien tarpeesta luoda valtakunnallinen verkosto etätyötiloille ja niiden kehittäjille ja varmistaa, että etätyön ympärillä oleva pöhinä konkretisoituu eikä jää vain mahdollisuuspuheiden tasolle. Tavoitteena on myös, että etätyöpisteiden kehittäjillä ja aluekehittäjillä on käytössään parhaimmat työvälineet ja tieto tarjota hyvä työpäiväkokemus etätyöntekijöille ja heidän työnantajilleen.

Korkeakouluille terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Korkeakouluille terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Monet tietävät, tai ovat vähintään kuulleet, että luonnossa oleilu kannattaa. Vietämme suuren osan päivästä joko töissä tai opiskelujen parissa, joten luonnossa oleskelua ja liikkumista kannattaa ehdottomasti sisällyttää myös työ- ja opiskelupäiviin.

Keski-Suomen korkeakoulujen ympäristöistä löytyy upeita lähiluontokohteita ja -reitistöjä ympärivuotiseen käyttöön. Kuvat Juho Jäppinen.

Miksi opetusta kannattaa järjestää luonnossa?

Luonnossa oleilulla on paljon hyötyä meidän terveytemme ja hyvinvointimme näkökulmasta, sillä se edistää meidän psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveyttämme. Luontoon siirtyminen kannattaa, koska se rentouttaa meidän mieltämme, kohottaa mielialaa sekä parantaa itsetuntoa. Luonnossa oleskelulla on mielenterveyttä tukeva vaikutus ja se voi auttaa lievittämään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Myös ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyky voivat parantua, mikä on tietenkin positiivinen juttu oppimisen kannalta.

Luonnossa tulee usein luonnollisesti liikuttua ja liikuteltua kehoa. Tämä parantaa fyysistä kuntoamme, lisää verenkiertoa sekä laskee verenpainetta. Isommassa kuvassa näillä on vaikutusta esimerkiksi diabeteksen ja sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Jo pelkästään luonnossa oleminen vaikuttaa kehoomme, esimerkiksi laskemalla sykettä ja stressihormonitasoja. Mikäli luonnossa ollaan muiden ihmisten kanssa, tukee se myös sosiaalista hyvinvointiamme, ja voimme yhdessä nauttia kauniista luonnosta ympärillämme. Luonnossa olemisella voi olla myös positiivisia vaikutuksia vuorovaikutukseen muiden kanssa, joka on erittäin tervetullutta etenkin vuorovaikutuksellista opetusta järjestäessä!

Mitä on hyvä muistaa opetusta järjestäessä?

Jo lyhyt oleilu luonnossa auttaa palautumaan stressistä. Koko oppituntia ei tarvitse suunnitella järjestettäväksi ulkona, sillä myös siitä on hyötyä, että osa opetuksesta on luontoympäristössä. Opetusta ei tarvitse lähteä myöskään järjestämään kauas keskelle metsää, vaan lähellä oleva puisto tai viheraluekin ovat loistavia vaihtoehtoja.

Säätiedotusta on hyvä vilkuilla pari päivää etukäteen, ettei ulkona tarvitse olla kaatosateessa tai paukkupakkasissa. Tällöin opetus kannattaa siis suunnitella siten, että se on pienellä muokkauksella mahdollista toteuttaa sekä sisä- että ulkotiloissa. Jos kyse on pidemmästä ajasta ulkona, on viisasta infota opiskelijoita etukäteen, jotta he osaavat varautua ja esimerkiksi pukeutua sään mukaan.

Mitä siellä luonnossa voi sitten tehdä?

On hyvä muistaa, ettei luonnossa tapahtuvan opetuksen tarvitse olla mitään ihmeellistä! Jos haluat lähteä matalalla kynnyksellä liikkeelle, niin voit viedä opiskelijat lähiluontoon, jossa he toteuttavat esimerkiksi keskustelutehtävän, jonka olisit muutenkin sisällyttänyt luentosalissa tai luokassa järjestettävään opetukseen. Nykyään kaikilla kulkee puhelimet mukana, joten ajatuksiaan opiskelijat voivat kirjata esimerkiksi puhelimensa muistioon.

Tässä muutamia vinkkejä mitä luonnossa voi tehdä:

  • pienet tehtäväpisteet pienen matkan päähän toisistaan, jolloin opiskelijoilla kertyy myös aktiivisuutta askelten myötä
  • tehtävän voi myös ohjeistaa etukäteen ja pyytää opiskelijoita ottamaan kuvan diasta, jossa on kunkin pisteen ohjeet
  • mielipidekysely siten, että opiskelijat liikkuvat kuvitteellisella janalla (jana voi olla vaikkapa kahden puun väli) ja tästä voi jatkaa keskusteluun
  • case-tapausten tai vastaavien käsittely pienissä ryhmissä vapaasti luonnossa, voidaan kokoontua yhteen keskustelemaan joko luonnossa tai palata sisätiloihin
  • keskustelutehtävän tekeminen samalla, kun käy kävelemässä pienen lenkin (katso oheisesta kartasta vinkkejä eri mittaisiin reitteihin kampusten lähellä!)
Kartta julkaistu aiemmin Hyvinvointia ja luovuutta kampusympäristöistä -artikkelissa Jamkin Luovuutta-lehdessä.

Opetuksen ei siis tarvitse olla sen ihmeellisempää kuin se olisi sisätiloissa. Aika usein luokassa järjestettävät opiskelut onnistuvat järjestettäväksi myös lähiluonnossa. Ja onneksi Jyväskylässä sekä Jamkin että Jyväskylän yliopiston kampusten läheisyydestä löytyy tähän paljon vaihtoehtoja!

Eveliina Koljonen
terveyskasvatuksen maisteriopiskelija
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen harjoittelija


LÄHTEET: 

Barton, J., & Pretty, J. (2010). What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environmental Science & Technology, 44(10), 3947–3955. 

https://www.meijanpolku.fi/luontotyopaiva-korkeakoulut

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. (2018). Mitä tiedetään metsän hyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 134(13), 1397–403. 

www.luontoon.fi 

https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/luontoliikunta-liiku-metsassa-ja-poluilla

Hiihtopalavereja lähiluontoon ja maailmalle

Hiihtopalavereja lähiluontoon ja maailmalle

Meijän polku sai vieraan Hollannista, kun Iris Visser vieraili maaliskuun alussa Jyväskylässä. Het Buitenkantoor -yrityksessä toimiva Iris järjestää yrityksen nimen (Ulkoilmatoimisto) mukaisesti kotimaassaan asiakasyrityksille erilaisia luonto- ja ulkoilmatyöpajoja ja -kokouksia. Teema tunnetaan maailmalla Outdoor Officen -nimellä ja meillä täällä Suomessa Luontotyöpäivänä.

Suomeen tullessaan Iris halusi tutustua Meijän polkuun ja erilaisiin tapoihin viedä työtä ulos myös talvella. Suuntasimme siis Jyväskylän Tuomiojärvelle pitämään hiihtokokousta ja suunnittelemaan uusia Luontotyöpäivä-seikkailuja. Voit lukea lisää seikkailuista täältä (blogi englanniksi).

Palaverien pito onnistuu suksilla siinä kuin suksittakin. Uudessa ympäristössä ja luonnossa liikkuessa saa kuitenkin sisätiloihin verrattuna liikkumisen ja luonnon tuomat hyvinvointivaikutukset sekä repulisen uusia ideoita ja ajatuksia.

Seuraavaa Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 19.5. ja koko viikko on omistettu työmatkarönsyilylle. Lähtekäähän tekemään suomalaisen työhyvinvoinnin tulevaisuutta!

Luonto rekrytoijan ja työnhakijan vuorovaikutuksen tukena 

Luonto rekrytoijan ja työnhakijan vuorovaikutuksen tukena 

Miltä sinusta kuulostaisi työhaastattelu luontopolulla tai nuotion äärellä? Meidän mielestä sellaiselta, jota pitäisi hyödyntää enemmänkin! IkiOma Ikä ry:ssä kokeiltiin uudenlaista työnhakukokemusta helmikuussa 2023 – hyvin tuloksin. 

Itse asiassa emme käyttäneet edes koko työhaastattelu-termiä. Törmäsimme LinkedIn:n syövereissä termiin yhteistyökeskustelu, joka upposi meihin heti – se kun kuvasi ajatusmaailmaamme työnhakuprosessista paljon laajemmin. Halusimme alusta alkaen etsiä molemminpuolista sopivuutta niin, että uusi jäsen täydentäisi tiimiämme omalla osaamisellaan, mutta myös me voisimme tukea hänen osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittymistä. Win-win tilanne, eli yhteistyötä. 

Mitä niihin yhteistyökeskusteluihin tulee niin koimme, että tärkeintä olisi saada esille todellinen osaaja ja persoona hakemuksen takaa, joka perinteisissä haastattelutilanteissa saattaa jäädä vaikkapa jännityksen taakse piiloon. Inhimillisyyttä arvostavina pidimme myös tärkeänä sitä, että työnhakuprosessi on sekä työnantajalle että työnhakijalle antoisa – jopa voimaannuttava. Mikäpä sen parempi ympäristö siis keskusteluiden järjestämiselle kuin luonto, joka tutkitusti muun muassa rentouttaa meitä, parantaa tarkkaavaisuuttamme sekä edistää luovuuttamme? 

IkiOma Ikä ry:n yhteistyökeskustelut toteutettiin luonnon helmassa talvisella luontopolulla. Kuvat Salla Partala.

Niinpä tapasimme kaikki yhteistyökeskusteluihin valitut luontopolulla. Kävimme keskustelun yhteydessä kiertämässä rauhalliseen tahtiin noin 1,5 km pituisen luontopolun. Aikaa kului n. 40 minuuttia, sillä välillä myös pysähdyimme jutustelemaan kasvotusten tai ihmettelemään luontoa. Tietyn mittainen, ennalta suunniteltu reitti auttoi keskusteluhetken aikatauluttamisessa – keskustelu tuli luonnolliseen päätökseen kun luontopolkukin päättyi. 

“Näkisin, että tällainen luontoympäristön sekä yhteistyökeskustelun yhdistäminen tukee laajemmassa kuvassa kestävästi rakentuvaa yhteiskuntaa lisäämällä sosiaalista hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta – omalla kohdalla yhteistyökeskustelu luontoympäristössä ainakin purki kehollisia jännitteitä, jolloin ajatus kulki paremmin, vuorovaikutus oli luontevaa ja voimaannuttavaa. Kokemus vahvisti sitä, että hyvät oivallukset tapahtuu aidossa vuorovaikutuksessa, ja että parhaimmillaan tiedon jakoa sekä oppimista voi tapahtua jo rekryprosessin aikana. Toivottavasti tällainen malli antaa myös yhdistyksestä työnantajana kuvan, että arvostamme jokaista hakijaa panostamalla vuorovaikutukseen ja luottamuksen rakentumiseen hyödyntämällä luontoympäristön hyvinvointivaikutuksia. Mielestäni työkulttuuria mullistavaa ja työpaikkojen arvostusta lisäävää olisi se, että työnantajat pyrkisivät siihen, ettei hakijoille jää ’turhaan näin vaivaa’ -olo.”

– Salla Partala, IkiOma Ikä ry.

Hakijat kommentoivat keskusteluhetken olleen luonnossa kovin luonteva, vähemmän jännittävä ja ajatuksenjuoksua helpottava. Työnantajana emme kokeneet tällä tavoin järjestettyjen yhteistyökeskusteluiden aiheuttaneen ylimääräistä työtä itsellemme vaan päinvastoin. Luonnossa oleminen ja liikkuminen koettiin helpottavana tekijänä. Ja mikä tärkeintä – saavutimme tavoitteemme eli saimme keskusteluissa nähdä todelliset persoonat ja osaajat, joka lopulta edesauttoi juuri tiimiimme ja haettuun tehtävään sopivimman henkilön löytymistä. Ja siitähän työnhakuprosessissa on kyse. 

Miltä kuulostaa, voisitteko tekin kokeilla tätä seuraavalla kerralla, kun etsitte tiimiinne vahvistusta? Entä voisivatko kehityskeskustelut luonnossa olla seuraava etappi? 

Laura Syrén 
toiminnanjohtaja
IkiOma Ikä ry 
www.ikiomaika.fi 

Työmatkarönsyillen työhyvinvointia!

Työmatkarönsyillen työhyvinvointia!

Työmatkarönsyily tarkoittaa paluuta ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja löytämisen ilon sekä aktiivisen liikkumisen lähteille. Se tarkoittaa aktiivisista työmatkoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista nauttimista, uuden kokeilemista sekä luontoympäristöissä oleskelua ja ympäristön havainnointia. Samalla rönsyilijä kerää ulkona ja luonnossa liikkumisen suomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä tutustuu kotiseutuunsa paremmin.

Tiesitkö, että sinunkin työmatkallasi on tällaisia maisemia, kun hiukan laajentaa kulkureviiriä ja poikkeaa siltä tavanomaiselta reitiltä?

Helpoin tapa lähteä työmatkarönsyilemään on välttää työmatkareittiä, jota kuljet päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Huoh. Jo pelkkä ajatus samojen reittien tallaamisesta läpi työelämän lannistaa. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä ihmisen kulkemat reitit voivat muuttua ihan vain kehoa kääntämällä!

Työmatkoilla voi kerätä monien aktiiviseen liikkumiseen ja luontoympäristöissä oleskeluun liittyvien hyvinvointihyötyjen ohella myös paljon uusia ideoita ja ajatuksia rikastuttamaan omaa elämää ja myös sitä työelämää. Tarvitsee vain poiketa tavanomaisilta reitistöiltä.
Pitkospuita pitkin parhaisiin työpäiviin tai palautumaan työpäivän kiireistä? Onnistuu lähiluonnossa lähelläsi.

Vinkkejä työmatkarönsyilyyn

  1. anna uteliaisuuden viedä mennessään; valitse reittejä, joita et kulje usein tai joita et ole kulkenut aiemmin. ’Pääsisiköhän tuota reittiä perille’, on loistelias tapa aloittaa! Jos olet hieman enemmän varmuutta kaipaava luonne, niin tarkista ensiksi kartasta, että valitsemaasi reittiä varmasti pääsee haluamaasi kohteeseen.
  2. töihin päin mentäessä huomioi mahdollinen pidempi matka-aika; kotia kohden rönsyillessä aikataulu on usein joustavampi
  3. nauti lähiympäristöstäsi; katsele maisemia, kuuntele lintujen laulua, ja mikäs kukka se tuolla kukkii!
  4. rönsyillä voi myös kävelykokousten, parityöskentelyn ja webinaarien aikana. Suunnistakaa kohden lähiluontoa!
  5. pukeudu sään mukaan! Vaikka meitä ei ole tehty sokerista, niin säähän sopimattomat vaatteet ja varusteet vievät nopeasti makeuden liikkumisesta.
  6. vinkkaile työkavereille hienoista reitistöistä ja liikkumismahdollisuuksista työpaikkasi ympäristössä. Jokainen luontoympäristöön saatettu työntekijä lisää työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta.
  7. jos haluat jakaa työmatkarönsyilyn iloja laajemminkin, niin #työmatkarönsyily #luontotyöpäivä #outdoorofficeday
Työmatkarönsyily voi olla myös osa esimerkiksi suunnittelupäivää tai pidempää palaveria. Näin voi rönsyillä esimerkiksi nuotiopaikalle eväitä nauttimaan ja kahvittelemaan. Voittaa työpaikan kahvikoneen ’sata-nolla’.

Työmatkarönsyily on osa Meijän polun käynnistämää Luontotyöpäivä -konseptia, jonka ajatuksena on viedä suomalaista työtä kohden luontoa. Luontotyöpäivästä voi lukea lisää täältä.

Vuosi 2022 oivaltaen

Vuosi 2022 oivaltaen

Vuosi 2022 oli yhtä lähiluonnossa ja -reitistöillä liikkumisen juhlaa. Luonnossa liikkumisen ja oleskelun tuoman juhlamielen ohella Meijän polulla tehtiin myös perinteitä kunnioittaen paljon konkretiaakin ihmisten luontosuhteen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Alle on kirjattu jotain vuoden aikana tapahtunutta.

Myös blogissamme edistettiin samoja teemoja vuoden mittaan lähes kahdenkymmenen blogitekstin verran. Vuoden mittaan pääsimme lukemaan muun muassa työmatkapyöräilystä, vesistöreitistöistä, taaperoiden luontoaskelista, työpäivistä metsissä, hämäräpolkujen kutsusta, kylille pyöräilystä ja apuvälineiden kanssa luonnossa liikkumisesta.

Miljoonan askeleen kirjahaaste

Vuoden alussa saimme yhteydenoton Nextory:ltä, että keksisimmekö jotain kivaa fyysistä aktiviteettia kirjojen kuuntelun oheen. Ja keksimmehän me, sillä Meijän polun perinteinen Miljoonan askeleen haaste oli aivan nurkan takana. Vuonna 2022 askelhaaste käveltiinkin kirjoja ja tarinoita kuunnellen. Kirjojen kuuntelu oli mainio lisä pidemmille kävelyretkille ja jää vaihtoehdoksi myös tuleville askelhaasteille. Seuraavan kerran kävellään taas maaliskuun alussa!

Meijän Keski-Suomi -raportti julki

Meijän Keski-Suomi -raporttiin kirjoitettiin tarinaa siitä, kuinka Keski-Suomen strategian voimavaraksi tunnistettu luonnonläheisyys sekä hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistäminen mahdollistaa alueellisesti hyvinvointia sekä luontomatkailua. Tämän hyvinvoinnin ja matkailun lähtökohtana on alueen monimuotoinen luonto ja luontoreitistöt. Samalla pohdimme, miten voimme toiminnallistaa Keski-Suomen strategian Hyvä Vointi  -kasvun kärjen, jotta liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy kirvoittaisi keskisuomalaiset myös kekseliäisiin yleishyödyllisiin sekä kaupallisiin ideoihin ja palveluihin.

Luontotyöpäivä

Luontotyöpäivän tiimoilta pidettii työhauskaa useammankin kerran vuoden aikana. Talven sydämellä lähdimme viemään toimistotöitä kohden lunta, keväällä vietettiin kansallista Luontotyöpäivää ja kesäkuussa otimme osaa kansainväliseen Outdoor Office Day:hin kaupunkiseikkailun merkeissä Jyväskylässä. Ja syyskuussa Luontotyöpäiväiltiin taas isommalla porukalla. Vuoden mittaan saimme myös korkeakouluja mukaan Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen myötä.

ThreeT – hiljaisuus ja pimeys tulevat!

Keski-Suomen Liiton 3T-hankkeessa (Thematic Trail Trigger) on koottu hyviä käytäntöjä, jotka vahvistavat alueen toimijoiden yhteistyötä ja tiedonjakamista. Meijän polku on toiminut yhtenä tunnistetuista keskisuomalaisista hyvistä käytänteistä. Hankkeen aikana hiljaisuus ja pimeys nousivat kansainvälisissä keskusteluissa sisältöinä ylitse muiden. Pimeyden ja hiljaisuuden saloihin ja mahdollisuuksiin maailmalle oli tietoa viemässä Meijän polun biologi Janne Laitinen (Jamk) ja Juho Jäppinen. 

Keski-Suomen reitistöviikko

Keski-Suomen reitistöviikkoa vietettiin järjestyksessään kolmannen kerran. Reitistöviikko kuljetti meidät lähiluontoon ja lähireitistöille. Mukana viikolla oli myös jo perinteeksi muodostunut Sanomalehti Keskisuomalaisen, Luovan valokuvauksen keskuksen ja Meijän polun Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, jonka kymmenen kärkeä pääsivät taas Keskisuomalaisen lukijat äänestämään. Voittajaksi tänä vuonna äänestettiin Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta.

Luontopositiivista viestintää

Suomen luonnon päivänä 27.8.2022 myönnettiin Meijän polun viestijä Juho Jäppiselle Kolkutin-ympäristökasvatuspalkinto luontopositiivisesta viestinnästä.

Senioreiden hyvinvointitestit -sivusto

Syksyllä julkaistiin myös Meijän polun Senioreiden hyvinvointitestit -sivusto, jolle on koottu senioreille suunnattu testauskokonaisuus sisältäen yleisesti käytössä olevia kunto- ja lihasvoimatestejä sekä myös muun muassa aivoterveyteen, tasapainoon ja liikkuvuuteen liittyviä testejä. Sivuston avulla kunnissa ja esimerkiksi senioreiden liikuntaryhmissä voidaan toteuttaa helposti kattavia hyvinvointitestejä sekä ohjeistaa tulosten mukaisia harjoitteita. Sivuston ovat koonneet Liisa Lumiaho, Juho Jäppinen, sekä fysioterapeuttiopiskelija (2021) Jennika Lilja.

Meijän luonto

Johanna Huovilan vetämä vuoden mittainen Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin -hanke (Jamk) saatiin päätökseen aivan vuoden lopulla. Hankkeen aikana 12 keskisuomalaista päiväkotia retkeili eri vuodenaikoina päiväkotien lähiluonnossa oppien samalla tärkeitä aiheita muun muassa luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävästä kehityksestä. Palaute luontoretkistä oli innostunutta ja luontoon on päiväkodeilla palattu hankkeen jälkeenkin kerta toisensa jälkeen. Hankkeen tiimoilta toteutettiin myös Meijän luonto -opaskirjanen.

Kohden oivalluksia tarjoilevia oppimisympäristöjä

Loppuvuodesta kuultiin iloisia uutisia, kun alkukesästä liikkeelle laitettu Jyväskylän steinerkoulun Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke sai Opetushallituksen merkittävän rahoituksen. Puolitoistavuotista hanketta vetävät Meijän polun Johanna Huovila ja Juho Jäppinen sekä Katri Willman. Meijän polun muutkin asiantuntijat ovat tiiviisti kehitystyössä mukana.

Ja kohden tulevaa!

Suuret kiitokset kaikille kuluneena vuonna Meijän polun seikkailuihin osallistuneille ja nähdään taas vuoden 2023 puolella! Ja mitäs silloin on tiedossa? Kukapa tietää, sillä tulevaisuuden ennustaminen on huomattavasti hankalampaa kuin menneisyyden. Korvan taakse kannattaa kuitenkin laittaa ainakin Luontotyöpäivä ja työmatkarönsyily, luonnon hyvinvointivaikutukset, Keski-Suomen reitistöviikko, Miljoonan askeleen haaste ja oivaltavat oppimisympäristöt. Hypätkäähän mukaan seikkailuille!

Elämyksellinen vuosi päiväkotien lähiluonnossa

Elämyksellinen vuosi päiväkotien lähiluonnossa

”Ollaan lähdetty lasten kanssa pois tutuista ja turvallisista ympyröistä. Metsää leikkiympäristönä hyödynnetään nykyään enemmän.”

– Päiväkodin työntekijän palaute

Niin vain hurahti vuosi 2022 seikkaillen ympäri Keski-Suomea päiväkotien lähiluonnossa. Meijän luonto ‑ulkoilmatyöpajojen aikana päiväkodin henkilöstölle tarjottiin uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen unohtamatta luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia. Hankkeessa mukana olleet 12 päiväkotia tutustuivat vuoden aikana neljään teemaan, joita käsiteltiin toiminnallisissa ulkoilmatyöpajoissa talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä.

Talvikuukausien teemana oli ilmastonmuutos, jolloin tavoitteena oli lisätä tietämystä Suomen talvisesta luonnosta, lumen merkityksestä sekä eläinten ja kasvien talvehtimisesta. Keväällä aiheena oli Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteita, joita käytiin läpi tarinallisen tehtäväradan avulla. Kesällä käsiteltiin kestävien elämäntapojen teemaa, ja tutustuttiin siihen, mistä erilaiset tavarat tulevat. Syksyllä teemana oli luonnon monimuotoisuus ja tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri lajeista ja niiden elinympäristöistä. Ulkoilmatyöpajojen lisäksi päiväkodeille koostettiin jokaista teemaa käsittelevät tietopaketit, joista löytyy teeman mukaisesti ajankohtaista tietoa, vinkkejä kyseisen teeman käsittelyyn lasten kanssa sekä ideoita ulkona toimimiseen ja leikkimiseen.

”Lapset saivat positiivisia kokemuksia luonnossa oppimisesta. Hyödyllisintä oli tiimityöskentelyn vahvistaminen sekä luonnon kunnioittamisen ja arvostamisen vahvistaminen lapsille.”

– Päiväkodin työntekijän palaute

”Lapset saivat uutta tietoa sopivissa määrin ja saivat myös jakaa omia tietojaan ja kokemuksiaan. Ja tietenkin metsässä oleminen on aina parasta.”

– Päiväkodin työntekijän palaute

Päiväkodeilla toteutettujen ulkoilmatyöpajojen toteutuksen, havainnoinnin ja saadun palautteen perusteella voi todeta, että päiväkotien lähiluonto toimii erinomaisena ympäristönä toiminnallisten menetelmien toteuttamiseen. Kaiken kaikkiaan työpajojen jälkeen saatu palaute oli positiivista. Mukana olevien päiväkotien työntekijöiden antaman palautteen perusteella parasta oli ulkoilmatyöpajojen monipuolisuus, luonnossa toimiminen sekä uusien ideoiden saaminen myös kirjallisessa muodossa, jolloin menetelmien pariin on ollut helppoa palata. Luonnossa toimiminen tarjosi hyvinvointivaikutuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Jokaisen päiväkodin lapsiryhmät olivat aina innostuneita lähtemään luontoon ja välitön palaute näkyi ilona ja nauruna lasten kasvoilta työpajojen aikana.

Työpajojen pohjalta koottiin Meijän Luonto -työkirja, jossa käydään läpi työpajojen aikana toteutetut teeman mukaiset tehtävät ja teemoihin liittyvää ajankohtaista tietoa. Työkirjaan on koottu myös työntekijöiden antamia palautteita ja hankkeen tuloksia. Pääset tutustumaan työkirjaan täältä.

Hienoa on, että tämän elämyksellisen ja antoisan vuoden jälkeen työskentely luonto- ja kestävyysasioiden parissa saa jatkoa. Jyväskylän Steinerkoululla käynnistyneessä Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeessa edistetään vastuullisen kestävyyskasvatuksen toteutumista käytännön kouluarjessa sekä kartoitetaan ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä ja lisätään ulko-opetusta. Tulevaisuudessa siintää siis uusia seikkailuja ja elämyksiä luonnon äärellä!

Nyt on aika rauhoittua hetkeksi nauttimaan luonnon rauhasta, hiljaisuudesta ja pimeydestä.

Tunnelmallista joulunaikaa,

Johanna Huovila

Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

 

 

Monimuotoista luontoa tutkimassa

Monimuotoista luontoa tutkimassa

Vuoden viimeiset päiväkodeilla toteutetut Meijän luonto -ulkoilmatyöpajat keskittyivät monimuotoisen luonnon tutkimiseen syksyisessä säässä. Kävimme lasten kanssa monia mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mitä monimuotoinen luonto heille tarkoittaa ja miten voisimme toimia sen säilyttämiseksi.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa ekosysteemien, lajien ja geenien kirjoa koko maailmassa, ja me ihmiset olemme siitä täysin riippuvaisia: saamme ruokaa ja puhdasta juomavettä, sekä voimme hengittää puhdasta ilmaa. Luonnon monimuotoisuuden jatkuvalla köyhtymisellä on vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten hyvinvointiin. Köyhtymisen taustalla on tutkittu olevan viisi välitöntä aiheuttajaa: ilmastonmuutos, saastuminen, haitalliset vieraslajit, muutokset maan ja meren käytössä sekä niiden liiallinen hyödyntäminen. Ihmisten toiminnan vuoksi maailman luonnonvaraisten kasviston ja eläimistön määrä on pienentynyt 60 prosenttia. (Euroopan komissio 2022.) Luontoa hävitetään maatalouden, teiden, asutuksen ja muun rakennetun ympäristön tieltä. Myös salametsästys ja ylikalastus ajavat lajeja sukupuuton partaalle. (WWF 2022.) On siis selvää, että toiminnallamme on ikäviä seurauksia. Euroopan tasolla luonnon monimuotoisuutta yritetään elvyttää EU:n biodiversiteettistrategialla, jonka tavoitteena on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä ihmisten, ilmaston ja maapallon eduksi. Tämä edellyttää koko maailmalta kunnianhimoista suhtautumista luonnon ennallistamiseen. (Euroopan komissio 2020.)

Heidän mielikuvituksensa toi ikimetsät kaupunkeihin, linnuilla ja hyönteisillä oli paljon koteja, ja pölyttäjät kulkivat kukkateitä pitkin ympäri kaupunkia.

Edellä mainittujen suojelutoimien lisäksi tarvitsemme ymmärryksen lisäämistä luonnon monimuotoisuudesta. Hyvinvoivat ja monipuoliset luonnonympäristöt runsaine kasvi- ja eläinlajeineen ovat kaiken elämän edellytys, ja on tärkeää muistaa, että jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Näitä asioita lähdimme yhdessä pohtimaan myös viimeisissä työpajoissa. Yksi työpajan tehtävistä eteni niin, että lähiluontoon piilotettiin erilaisia lajikortteja, joita lapset saivat lähteä etsimään parin kanssa. Kaikkien lajikorttien löydyttyä kävimme keskustelua eri lajien kotipaikoista ja ravinnosta. Lisäksi katsoimme kuvia luonnontilaisesta metsästä, ihmisen muokkaamasta metsästä sekä talousmetsästä. Pohdimme muun muassa sitä, mitä kävisi, jos luonnosta häviäisi erilaiset sienet ja ötökät. Mietimme, viihtyykö metsiemme villieläimet talousmetsässä, ja kuinka monelle lajille luonnontilainen vanha metsä toimii kotina. Entä jos ei olisi mehiläisiä ja kimalaisia, mistä saisimme esimerkiksi mustikoita? Ja mitä voisimme kaupungissa tehdä toisin, jotta se palvelisi myös muita lajeja kuin ihmisiä? Nämä ovat kysymyksiä, joita meidän jokaisen olisi hyvä pohtia.

Työpajojen jälkeen oloni tuntui aiheesta huolimatta toiveikkaalta. Ilokseni kuulin, että monet lapsista olivat rakentaneet linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja sekä huolehtineet talvehtiville siileille risu- ja lehtikasoja. Yhteinen keskustelu ja asioiden pohtiminen herätti lapset miettimään erilaisia mahdollisuuksia monimuotoisen luonnon ylläpitämiseksi. Heidän mielikuvituksensa toi ikimetsät kaupunkeihin, linnuilla ja hyönteisillä oli paljon koteja, ja pölyttäjät kulkivat kukkateitä pitkin ympäri kaupunkia. Ei hassumman kuuloista.

Johanna Huovila 
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.

Johanna Huovila aloittaa marraskuussa Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia tapoja havainnoida ja käyttää lähiluontoa osana kouluopintoja. Hänen aiemmat Meijän luonto -aiehiset blogit löytyvät Meijän polun blogeista.

 


Lähteet

Euroopan komissio (2020) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia. Luonto takaisin osaksi elämäämme. resource.html (europa.eu)

WWF (2022) Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi (2020) Ihme ja kumma. Luonnonkirjoa varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Opas opettajalle ja kasvattajalle. Opas_Ihme-ja-kumma-–-Luonnonkirjoa-varhaiskasvatuksesta-alkuopetukseen-.pdf (vihrealippu.fi)