Lähiluonto – Meijän polku

Reitistöviikolla retkeiltiin kohden luontopositiivista Suomea

Ensimmäistä valtakunnallista Reitistöviikkoa vietettiin 15.-21.9.2025. Viikko osoittautui suureksi menestyseksi, sillä reitistöille lähdettiin oleskelemaan ja liikkumaan ympäri Suomea. Reitistöviikolla ajatus miljoonien reitistöjen maasta kävi siis todeksi näillä reitistöillä aktiivisesti liikkuen.

Kesän alussa Keski-Suomen liitto haastoi kaikki suomalaiset maakunnat Reitistöviikolle ja lähiluontoon liikkumaan. Kukin omalla tavallaan. Useat maakunnat vastasivatkin kutsuun ja paitsi lähtivät itse retkeilemään, myös jakoivat luonnosaliikkumispositiivista viestiä alueen asukkaille ja sometilien kautta laajemmallekin yleisölle. Keski-Suomen hyvinvointialue näytti taasen mallia maakunnallisesti, ja haastoi kaikki alueen asukkaat luontotympäristöihin liikkumaan. Tähän haasteeseen vastattiin innokkaasti myös Keski-Suomen ulkopuolella. Myös kuntatasolla innostettiin ihmisiä lähiluontoon liikkumaan niin Oulusta, Rautjärvelle ja Saarijärveltä Lahteen. Ja ainakin yhden reitistön avajaisiakin vietettiin Hankasalmen Häähninmäellä. Yhdistykset ja yrityksetkään eivät jääneet sisälle kökkimään, vaan luontoon lähdettiin luontotyöpäiviä viettämään ja luontosuosituksen suosituksia täyttämään.

Reitistöviikon aikana julkaistiin useampi blogikin. Saimme vaellushaasteen sekä lajistohaasteen maailmalle ja pääsimme lukemaan rönsyilyyn rakastumisesta sekä Maakuntauran kutsusta. Kiitoksia kaikille omalla tavallaan viikolle osallistuneille ja erityisesti tapahtumia järjestäneille ja luonnossa liikkumisen asiaa esillä pitäneille.

Syyskuussa 2026 taas kohden reitistöjä ja luontopositiivista suomalaista tulevaisuutta!

Seuraavan kerran Reitistöviikkoa vietetään 14.–20.9.2026. Eli jos ette tänä syksynä ehtineet mukaan luontopositiivisen suomalaisen tulevaisuuden tekoon, niin nyt sitten jo kalenteriin varaus ensi syksylle, ja tapahtumia ja mikseipä uusia reitistökohteita suunnittelemaan ja toteuttamaan!

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen merkitys lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla yhteiskunnassamme. Reitistöviikko toimii yhtenä ponnahdusalustana nostaa esille näitä hyvän elämän monia mahdollisuuksia niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tervetuloa mukaan tekemään luontopositiivista tulevaisuutta!

Maakuntauran kutsu

Keski-Suomen maakuntaura on kiehtonut mieltäni aina lapsesta lähtien. Muistan, kuinka ihmettelin aina hiihtolenkeillä Ladun Majan pihassa edelleen nököttäviä retkeilyreitistöjen viittoja. Etenkin Jämsä 74 ja Keuruu 80 -kyltit kummastuttivat mieltäni kovasti: ”Kuka hullu tuommoiselle matkalle lähtee?”

Nykyään tiedän useitakin etenkin tuota ensimmäistä väliä huvikseen harppovia, ja polte pidemmän retken tekoon kasvaa itselläkin koko ajan. Viime vuoden marraskuussa fillaroimmekin pienellä porukalla Ladun Majan kautta Korpilahdelle ja kesällä tuli kartoitettua Petäjäveden ja Multian välimaasto hellekelistä nautiskellen. Muutoin tutustuminen reitistöön on tapahtunut pieninä palasina ja osana jotain muuta aktiviteettia.

Olen itse liian nuori muistaakseni vuonna 1978 käyttöön vihityn reitistön kulta-aikaa, sillä sen ylläpito alkoi hiipumaan jo ennen oman koulutaipaleeni alkua. Urat ovat hiljalleen metsittyneet, jääneet avohakkuiden jalkoihin tai metsäteiden pohjiksi, mutta merkkejä maakuntaa yhdistäneestä polkuverkostosta on edelleen monin paikoin havaittavissa.

Ura on paikoitellen itseasiassa hyvinkin kuljettavissa mm. nykyisen Metsoreitin muodossa, Saarijärveltä Pyhä-Häkkiin ulottuvalla osuudella, sekä Keuruu-Multia -välillä. Toisaalta vähintään yhtä monet osuudet ovat kuitenkin kadonneet niin kartalta kuin maastostakin. Tästä huolimatta etsivä voi edelleen löytää vanhoja retkirakenteita, reittimerkkejä ja kuntarajojen kylttejä metsien keskeltä, mutta selkeää polkua ei perille aina kuitenkaan ole tarjolla. Tätä suolaa olen nyt alkanut retkieväideni päälle pala kerrallaan metsästämään.

Maakuntauraa voi napostella kuljettavaksi oman maun mukaan ja parhaassa tapauksessa pätkä sen historiaa huokuvaa jälkeä voi osua osaksi omaa iltalenkkiäkin. Esimerkiksi Ladun Majan latu- ja polkuverkostoon liittyvät päähaarat ovat tulleet tutuksi jo lapsena, kun taas Levonmäen laitaa kulkeva Muuramen haara kuuluu nykyisiin maastopyörälenkkien suosikkipätkiin. Moksin Särkijärven ympäristössä taas on vietetty retkiöiden lisäksi myös talvisia nuotiohetkiä.

Petäjävedeltä Keuruulle kuljettaessa on tarjolla pitkä pätkä käytännössä uratonta baanaa, jota on puissa edelleen näkyvien merkintöjen ansiosta kuitenkin hämmästyttävän helppo seurata. Myös pienen kosteikon reunassa seisova Petäjävesi-Keuruu -rajakyltti on veikeä näky umpitaipaleen keskellä. Toinen rajapyykkisuosikeistani on eräältä reitiltä löytyvä Korpilahden aikaa selvästi nähnyt kuntavaakuna.

En toki ole kiinnostukseni kanssa yksin ja tutkimusretkillä onkin havaittavissa yllättävän paljon viitteitä myös muista kulkijoista. Lisäksi Ladun Majan eteläpuolisia osuuksia on parin viime vuoden aikana merkitty ja uudelleenlinjattu yksityisten aktiivien toimesta, mikä varmasti houkuttelee lisää käyttäjiä vanhojen reittien äärelle. Paikoin reittilinjausta on kuitenkin hieman sovellettava yksityisten piha-alueiden rauhan takaamiseksi, tai kenkäparin kuivana pitämisen varmistamiseksi.

Reitistö tarjoilee parhaimmillaan upeiden kuusikoiden läpi pujottelevia neulaspolkuja, avokallioita ylittäviä osuuksia ja kauniiden vesistöjen rantamaisemia. Myös monet laavurakennelmat odottavat edelleen kulkijoita lepotaukoa pitämään. Syrjäisemmillä osuuksilla on kuitenkin syytä varautua välillä pitkiltäkin tuntuviin hiekka- tai metsäautotieosuuksiin, avohakkuun läpi tarpomiseen ja umpinaisen pajukon tai kosteikon kanssa taistelemiseen. Mikäli kiinnostus reitistöstä jatkaa orastavaa kasvuaan, selkeyttää lisäkulkijoiden vaikutus hiljalleen umpinaisempienkin osuuksien uria.

Osa hiipuneen reitistön taiasta piilenee siinä, mitä se on joskus aikanaan ollut ja mitä siitä on tänä päivänä jäljellä. Rehti uteliaisuus lienee itsellänikin se vahvin ajuri tutkia uraverkoston saloja erinäisten retkien lomassa.

Vinkkejä aiheesta kiinnostuneille

Valtaosa maakuntauran aktiivisista ja uudelleenmerkatuista osuuksista löytyy Jyväskylän yliopiston LIPAS-palvelusta sekä Luontoon.fi-reittikartalta. Paras keino virittäytyä tunnelmaan on tutustua karttapalveluiden ohella Upe Nykäsen hyvin dokumentoituihin tutkimusmatkoihin maakuntauran eri haaroilla. Näistä läpikäynneistä minunkin kipinä sai sen lopullisen roihunsa.

Juha-Pekka Jylhä
Reitistöviikon virallinen lähiluonnon kirjeenvaihtaja ja polkukuiskaaja. J-P on kirjoittanut aiemmin Meijän poluille Riippumattomasta nautinnosta, Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista, hämäräpolkujen kutsusta sekä virran varrelle kulkemisesta.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana.

Vuoden 2025 Reitistöviikon blogisarjassa on julkaistu aiemmin Rakastunut rönsyilyyn sekä Hirvaan kierroksen vaellushaaste.

Reitistöviikolla lajeja tunnistamaan!

Reitistöviikolla on luonnossa liikkuessa hieno mahdollisuus tutkia luontoa ja tunnistaa sekä taltioida vastaantulevia lajeja. Tässäpä siis pieni tehtävä Reitistöviikolle: Bongataan lajeja teemoittain ja merkitään niitä someen aihetunnisteella #reitistöviikkolajisto

Maanantai: Nisäkkäät
Tiistai: Sienet
Keskiviikko: Kukat
Torstai: Hyönteiset
Perjantai: Marjat
Lauantai: Linnut
Sunnuntai: Puut

Toki olisi myös kiva tietää hieman miltä suunnalta Suomea julkaistuja lajeja löytyy, joten tieto kuvauspaikasta olisi kiva lisä. Lajien tunnistamiseen hyviä sovelluksia ovat muun muassa iNaturalist ja Google Lens. Lintujen äänet voi tunnistaa Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla ja alueella olevia lintuja voi tarkistaa Mappa.fi -palvelusta löytyvästä Linturetkikoneesta. Myös perinteisemmän kirjamuotoisen tunnistusoppaan voi mukaan napata, ja tietysti parviäly voi auttaa myös!

Lajien tunnistushaasteen laittaa instagramissa liikkeelle @kinkomaan_lajisto tili, jossa postaillaan viikon mittaan syksyisillä reitistöillä eteen tulevia lajeja. Tiliä pyörittää luokanopettaja Matti Pennanen Muuramen Kinkomaalta.

Lähtekäähän Reitistöviikolla lähiluontoon liikkumaan ja lajeja tunnistelemaan!

#reitistöviikkolajisto #reitistöviikko #trailweek #finland

Rakastunut rönsyilyyn

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Rakastan sanoja, joissa on paljon yytä, äätä ja öötä. #työmatkarönsyily oli heti minun sanani. Salamarakastuin myös siihen, että aloin työmatkoja pyöräillessäni ajella vähän mutkien kautta. Työtehtäviä minulla on välillä ympäri kaupunkia ja yleensä kuljenkin aina pyörällä. Välillä rönsyilen vain yhden risteyksen verran, toisinaan taas pyöräni vie minut täysin eri suuntaan, missä määränpääni on. Kilometrit rullaavat ja kaikenlaista nähtävää tulee silmieni eteen. Kotikaupunki näyttäytyy aivan uudella tavalla.

Kesäisin voin valita menopelikseni joko jommankumman sähköpyöristäni tai esikoisen vanhan, punaisen perintöpyörän. Talvisin rönsyilen vanhalla vaihteettomalla, nastarenkain varustetulla violetilla, eläkeikää lähestyvällä pyörälläni.

Tavalliselta reitiltä poikkeaminen antaa paljon elämyksiä. Ensimmäisenä haluan mainita lähiluonnon. Hyvän sään aikana tekee mieli silloin tällöin poiketa esimerkiksi Haukanniemen luontopolulle, Lumopolulle, Ladun Majalle, Tourujoelle, Korkeakoskelle tai Mäyrämäen alppiruusupuistoon. Keväisin rönsyilen lintutorneille tai etsimään vakiopaikoista ensimmäisiä leskenlehtiä. Yliopiston alueella pääsee rönsyillen näkemään kasvitieteellisen puutarhan vuoden kulkua ja Ruusupuistossa eri ruusulajien kukintaa keväästä pitkälle syksyyn. Kehä vihreän varrelta keskustan lähiluonto esittäytyy monipuolisena, voi poiketa esimerkiksi Harjulla tai satamassa. Lähiluonnosta on rönsyillen helppo päästä nauttimaan vaikka pieninä annoksina työpisteitä vaihtaessa tai kotimatkalla. Jos rönsyni yltävät pidemmälle, voin käydä kiertämässä Jyväsjärven, Tuomiojärven tai Palokkajärven. Mukavia työmatkarönsyilyreittejä riittää.

En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi.

Toisinaan mietin jo valmiiksi, miten voin päiväni aikana rönsyillä. Nappaan pyöräkoriini eväät, joogamaton tai luistimet ja valitsen reittini työpaikalta niin, että voin jatkaa harrastuksiini suoraa töistä rönsyillen. Eikä harrastuksen jälkeenkään toki tarvitse valita suorinta tietä tai lyhintä reittiä, vaan matkalla voi koukata katsomaan vaikka muraaleja, graffiteja tai veistoksia. Kaupunki on taidetta täynnä. Niihinkin on tullut kiinnitettyä enemmän huomiota ja uusia kohteita tulee pyöräiltyä katsomaan aina ihan tuoreeltaan.

Hyvin mielelläni sovin myös tapaamisia niin, että voin töiden jälkeen rönsyillä kotikaupungin lukuisiin, mukaviin kahviloihin, jäähallille tai pesäpallostadionille. Moni peli olisi jäänyt näkemättä ilman työmatkarönsyilyä. Myös joku kaupungin kirjastoista, kirppareista tai keskustan kirjakauppa osuvat usein reitilleni. Eli paljon arjen elämyksiä.

En osaa nimetä yhtä huippuhetkeä tai kohokohtaa yli muiden, mutta maalaus, veistos, maamerkki ja omena kerrallaan kotikaupunki on muuttunut tutummaksi. Ja jatkaa muuttumista, sillä työmatkarönsyilyni jatkuu. Suosittelen ihan jokaiselle. Tämä on kivaa. Tällä hetkellä taidan olla työmatkarönsyilyn Suomen mestari, sillä olen luultavasti ahkerin rönsyilijä. Ja ehkä myös maailmanmestari, sillä ei tätä ehkä muualla maailmassa harrasteta. Vielä.

Riitta H-K
Työmatkarönsyilyn epävirallinen maailmanmerstari

Rakastunut rönsyilyyn -blogi on osa vuoden 2025 Reitistöviikon blogisarjaa.

Reitistöviikko kutsuu kaikki suomalaiset luontoon liikkumaan

Syyskuun puolivälissä käynnistyy Suomen suurin luontoliikuntatapahtuma Reitistöviikko. Reitistöviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten luonnossa oleskelua ja liikkumista. Luonnossa liikkumisen lisäämisellä on merkitystä, sillä vaikka meidät suomalaiset tunnetaan luontokansana, niin suurella osalla meistä jäävät luontokontaktit vähiin. Noin 1,8 miljoonaa suomalaista vierailee uuden Luontobarometrin mukaan luontoympäristöissä harvemmin kuin kerran viikossa, ja näistä reilu puoli miljoonaa enintään kerran kuukaudessa.

Luonnolla olisi terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta paljon tarjottavaa meille suomalaisille. Luonnossa oleskelu muun muassa laskee stressiä, kohentaa mielialaa, saa meidät ihmiset liikkumaan enemmän ja ennaltehkäisee useiden kansansairauksien puhkeamista. Luonnossa oleskelun ja aktiivisen liikkumisen hyvinvointihyödyt voisivatkin tuoda miljardien eurojen vuosittaisen säästön yhteiskunnallemme.

– Lähiluontomme reitistöt ovat meidän suomalaisten liikkumisen ja hyvinvoinnin aarrearkku, toteaa Reitistöviikon viestintäpäällikkö Juho Jäppinen. – Käytännössä kaikki suomalaiset tunnistavat luonnon hyvinvoinnillemme tuomat hyödyt, ja suurin osa meistä käykin luonnossa palautumassa, rauhoittumassa sekä hakemassa hyvää oloa. Mutta meillä on myös paljon parannettavaa luonnossa liikkumisen saralla niin yksilöinä kuin laajemminkin yhteiskuntana. Reitistöviikko toimiikin kynnyksettömänä tapahtuma innostaa suomalaisia luontoympäristöihin liikkumaan, Jäppinen toteaa.

Suomella onkin mitä mainioimmat puitteet tulla luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun kärkimaaksi maailmassa. Meiltä löytyy monimuotoinen luonto aivan ulko-ovelta lähtien, ja laajemmatkin luontoalueet ovat suhteellisen lähellä isommissakin kaupungeissa. Ja jokaisella alueella on omat luonnon erityispiirteensä.

Vuoden 2025 Reitistöviikolle Keski-Suomen liitto on haastanut kaikki Suomen maakunnat mukaan nauttimaan luontoymnpäristöistään kukin omalla tyylillään. Sekä levittämään luonnossa liikkumisen ilosanomaa Suomessa ja maailmalle.

Reitistöviikkoa vietetään nyt seitsemännen kerran. Ensimmäiset vuodet Reitistöviikkoa järjestettiin keskisuomalaisten luontoliikuntatapahtuma, mutta vuonna 2025 sitä vietetään ensimmäistä kertaa kaikkialla Suomessa. Reitistöviikko on keskisuomalaisen asiantuntijaverkosto Meijän polun yksi aloitteista suomalaisten luontosuhteen elvyttämiseksi.

Vinkkejä Reitistöviikon viettoon löytyy Reitistöviikon nettisivuilta.

Luontorakkaudella Keski-Suomesta – Viherympäristölehti

Uusimmassa Viherympäristölehdessä syväluotaavampi esittely keskisuomalaisesta luontoyhteyden niitynjuuritason toiminnasta, eli Meijän polusta:

”Meijän polun tarkoituksena on erilaisin kampanjoin sekä matalan kynnyksen ratkaisuin jalkauttaa uusinta tutkimustietoa sekä erilaisia heikkoja signaaleja ja oivalluksia osaksi suomalaista arkea ja elämäntapaa. Kaiken taustalla vaikuttaa ymmärrys elintapojemme vaikutuksesta hyvinvointiimme ja terveyteemme, sekä ihmisen ja luontoympäristöjen moninaisesta riippuvuussuhteesta. Keski-Suomessa emeritusprofessori Tari Haahtelan toteamus siitä, että luonto ja ihminen sairastavat yhdessä on johdatellut ajatukseen, että luonto ja ihminen myös tervehtyvät yhdessä. Tähän luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen perustuvat monet Meijän polun konsepteistakin.”

Artikkelissa esittelyssä myös tämän syksyn luonnossa liikkumisen juhlaviikko, eli Reitistöviikko, ja Keski-Suomen liiton haaste kaikille Suomen maakunnille sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen haaste kaikille keskisuomalaisille.

Keski-Suomesta – luontorakkaudella

Suomen Luonnon päivänä keskisuomalaiseen lähiluontoon!

Suomen Luonnon päivä kutsuu kaikki keskisuomalaiset lähiluontoon oleskelemaan ja liikkumaan. Ja ennen kaikkea nauttimaan monimuotoisista luontoympäristöistämme. Uuraisten Huutoniemessä Suomen Luonnon päivän tapahtumassa pääsee tutustumaan muun muassa Meijän polun Terveysmetsien popup-polkuun.

Tämän lisäksi tapahtumia on esimerkiksi Muuramen seurakuntamajalla, jossa vietetään IkiomaIkä Ry:n tapahtumapäivää,sekä Laukaan Peurungassa, jossa nautitaan alueen luontoreitistöistä Peurunka Patikassa.

Suomen Luonnon päivästä voi myös nauttia Puunhalausviikon merkeissä.

Reitistöviikko esillä Ympäristöminnisteriön Luonnon virkistyskäytön uutiskirjeessä

Syyskuun 15.–21. vietettävä Reitistöviikko on nostettu esille Ympäristöministeriön Luonnon virkistyskäytön uutiskirjeessä.

Uutiskirje pohjautuu Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteisiin ja toimintalinjauksiin. Uutiskirje kokoaa ajankohtaisia uutisia, tutkimuksia ja tapahtumia luonnon virkistyskäytön toimijakentällä.

Reitistöviikolla vanhukset mukaan luontoon nautiskelemaan!

Reitistöviikon aikana on käynnissä myös Ikäinstituutin vuosittainen Vie vanhus ulos -viikko. Kampanja innostaa suomalaisia ulkoilemaan toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten kanssa. Väestön vanhetessa ulkoiluapua ja -seuraa tarvitsevia onkin yhä enemmän.

Luontoympäristöt toimivat myös ikäihmisille hyvinvointia lisäävinä moniaistisina oleskelu- ja liikkumisympäristöinä. Esimerkiksi kuntoradat, polut ja pihojen puutarhaympäristöt epätasaisine pintoineen ja korkeuseroineen ovat mitä parhaimpia ympäristöjä tasapainon harjoitteluun sekä lihaskunnon ylläpitoon. Lisäksi kosketus-, näkö- ja kuuloaistia pääsee lähiluonnossa aktiivisesti käyttämään.

*Luonnossa oleskelu tukee hyvinvointia ja terveyttä monella tapaa ja luontokosketus on erityisen tärkeää ikäihmisille.*

Hirvaan kierroksen vaellushaaste

Hirvaan kierros on vajaa 60 kilometriä pitkä vaellusreitti, joka kulkee osin Salamajärven kansallispuiston alueella, osin kansallispuiston ulkopuolella. Reitti tarjoaa metsäpeuran asuttamia erämaamaisemia, joissa yhdistyvät suot, metsät ja vesistöt. Reitin varrella on useita tauko- ja tulentekopaikkoja, autio- ja vuokratupia sekä Heikinjärvennevan luontotorni, josta voi keväisin seurata muuttolintujen elämää.

Vuodesta 2019 lähtien olemme vaeltaneet Hirvaan kierroksen joka kevät. Viime vuonna vaelsimme tutuksi tulleella reitillä myös syys- ja marraskuussa. Tällöin syntyi idea Hirvaan kierroksen vaeltamisesta joka kuukausi vuonna 2025.

Vaellushaasteesta päättäessämme emme voineet edes olla varmoja, että talvikuukausien vaellukset onnistuvat. Ei voitu tietää esimerkiksi lumitilannetta etukäteen, mutta nyt takana on kuitenkin jo seitsemän onnistunutta vaellusta. Talvikuukausina hiihtovaelsimme ahkioita vetäen, ja kesäkuukausina olemme valtaneet rinkkojen kanssa. Talvella varasimme jokaista vaellusta varten viisi päivää aikaa, mutta joka kerta olemme onnistuneet kiertämään reitin 3-4 päivässä.

Hienointa on ollut seurata vuodenaikojen vaihtumista, nähdä talven sulavan kevääksi, ja kevään puhkeavan yltäkylläiseksi kesäksi. Myös eläinten lumijälkien seuraaminen, maaliskuisella yötaivaalla tanssivat revontulet, värikkäät auringonlaskut ja yllättävät kohtaamiset luonnonvaraisten eläinten kanssa ovat sykähdyttäneet. Metsäpeuraa, Salamajärven kansallispuiston tunnuseläintä, emme ole tänä vuonna vielä kohdanneet, mutta jätöksiä on poluilla näkynyt. Yksi hienoimmista kokemuksista on ollut aamukahvihetki, jolloin lapinpöllö yllättäen lensi ääneti ohitse.

Reitistöviikolla Salamajärven kansallispuistoon!

Syyskuun vaelluksen ajoitamme luonnollisesti Reitistöviikolle 15.-21.9.2025.

Samalla haluamme haastaa sinutkin vaeltamaan Hirvaan kierroksen Reitistöviikolla. Vaihtoehtoisesti voit valita Salamajärven kansallispuistosta lyhyemmänkin vaellusreitin, esimerkiksi Vaatimen kierroksen (17 km), tai Pahapuron lenkin (6 km). Alueelta löytyy myös esteetön reitti. Tervetuloa Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan upeisiin maisemiin ja luontoreitistöille!

*Reitistöviikon aikaan pääsee nauttimaan myös aidosta pimeydestä ja ihmiselle luonnollisesta vuorokausirytmistä.*

Jaa vaellustunnelmiasi someen tunnisteilla #reitistöviikko #trailweek #finland #vaellushaaste

Sanna Eskelinen ja Hanna Junkala
Kaksi keskisuomalaista luonnossa liikkujaa, jotka retkeilevät ja vaeltavat ympäri vuoden..
Kuvat ovat kirjoittajien ottamia Hirvaan kierroksen vaellukselta kuluneen vuoden aikana. Heidän luontoseikkailujaan voi seurata Instagramissa: @hanna_junkala & @eskelinen.sanna

Salamajärven kansallispuisto sijaitsee kahden maakunnan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan alueella. Antakaahan alueenne luonnossaliikkumismahdollisuuksien näkyä! #keskisuomi #keskipohjanmaa

Kategoria: Lähiluonto