Hyvinvointia elämäntavoilla – Sivu 2

Luontosuositus – 300 potenssiin 2

Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuksiksi on Suomessa arvioitu noin 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa ja määrän arvellaan kasvavan väestön ikääntyessä ja sairastavuuden lisääntyessä (Vasankari ym. 2018). Mielenterveyden ongelmista kärsivien määrä on myös kasvussa Suomessa, ja pelkästään niiden aiheuttamien työpoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kulut ovat arvion mukaan yli 2 miljardia euroa vuodessa (Kestilä ym. 2025).

Luontoympäristöt tarjoavat nautinnollisia liikunta- ja liikkumismahdollisuuksia ympäri vuoden.

Aktiivisen ulkoilun ja liikkumisen lisääminen toimisi ehkäisynä useimpiin terveysongelmiimme. Esimerkiksi amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että vähintään 300 minuuttia reipasta liikkumista viikossa laski kuolleisuutta merkittävästi (Lee ym., 2022). Eurooppalaisessa tutkimuksessa taas havaittiin, että liikkumissuositusten mukaisesti liikkuvat saavuttivat 1–2 tervettä elinvuotta enemmän kuin vähemmän liikkuvat. (Nyberg ym. 2025) Toisaalta sitten yli 7 500 askeleen ottaminen päivittäin on todettu vähentävän masennuksen esiintyvyyttä. (Bizzozero-Peroni ym. 2024) 7 500 askelta vastaa noin tunnin päivittäistä kävelyä. Jos tuosta askelmäärästä vähennetään arjessa normaalisti kertyvät askeleet, niin puhumme ihmisestä riippuen noin 25–45 minuutin päivittäisestä kävelylenkistä, eli viikkotasolla siis noin 300 minuutista.

Näyttäisikin siltä, että ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta optimaalisin resepti olisi liikkua aktiivisesti luontoympäristössä 300 minuuttia viikoittain. Luontokontaktien ja aktiivisen liikkumisen lisäämisellä voisimme ennaltaehkäistä merkittävän osan elämäntapasairauksistamme, kohentaa elämänlaatuamme sekä vähentää merkittävästi terveydenhuollon kuluja.

Luonto ja aktiivinen liikkuminen mahdollistavat meille paljon samankaltaisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä, jotka alkavat vaikuttamaan heti ja lisääntyvät luonnossa tai liikkuen vietetyn ajan kasvaessa. Liikunnan vaikutuksista terveyteen löydät **UKK-instituutin sivuilta**.

Toteuttamalla pääosan **Liikkumisen suosituksen** suosituksista ulkotiloissa ja luontoympäristöissä voisimme hyödyntää myös luonnon suomat hyvinvointi- ja terveyshyödyt samalla. Tämän merkitys kasvaa vähän liikkuvien ihmisten arjessa, koska luonnosta saatavat terveyshyödyt voivat kohentaa hyvinvointia, vaikka viikottaista liikkumista ei kertyisi suositusten mukaisesti.

Luontosuositus – terveyttä edistävä luontoympäristö

Luontoympäristöt lisäävät myönteisiä ja vähentävät kielteisiä tuntemuksia lisäten näin mielemme hyvinvointia. Luontoympäristöt vaikuttavat positiivisesti myös esimerkiksi alentamalla verenpainetta, lihasjännitystä ja stressihormonien määrää. Luonnosta saatavat terveyshyödyt syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta (Jäppinen ym. 2014).

Terveyttä edistävät luontoympäristöt löytyvät sieltä, missä sinä tykkäät olla. Tällainen ympäristö voi olla esimerkiksi lähimetsä, lähipuisto, takapihan keinutuoli, uimaranta, mökkilaituri, hiihtolatu järven jäällä, frisbeegolfrata, tai vaikkapa lähiympäristössäsi kulkeva pyöräily- tai patikointireitti.

Erilaiset luontoympäristöt tuottavat erilaisia ja eritasoisia terveyshyötyjä. Yksittäinen tärkein tekijä on kuitenkin se, että ihminen kokee ympäristön omasta mielestään mukavaksi ja houkuttelevaksi. Tämä lisää kyseisessä luontokohteessa vietettyä aikaa ja tätä kautta luontoympäristöstä saatavia hyvinvointihyötyjä.

Luonnossa vietetyn ajan seurauksena saamme kerrytettyä monenlaisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Hyötyjen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että luontokontaktimme ovat toistuvia ja säännöllisiä.

Luontoympäristöjen laatua hyvinvoinnin näkökulmasta on tutkittu jonkin verran. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa kaikilla metsätyypeillä on selkeitä hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, mutta vanhojen metsien on todettu lisäävän hyvinvointihyötyjä enemmän verrattaessa nuorempiin metsiin, tai puistomaisiin metsiin (Simkin ym. 2021). Kansainvälisissä tutkimuksissa erilaisia koettuja hyvinvointihyötyjä on myös saavutettu hyvin erilaisissa viherympäristöissä (WHO, 2021).

Vanhoissa metsissä on taikaa – myös hyvinvointimme kannalta.

Myös luontokohteen luonnon monimuotoisuudella on merkitystä, ja ohjesääntönä voitaisiin pitää, että mitä monimuotoisempi luontoympäristö, sitä enemmän sillä on hyvinvointihyötyjä ihmiselle. Tämä korostuu esimerkiksi asuinympäristöissä – nurmikko on suhteellisen lajiköyhää verrattuna vaikkapa niittyyn, mutta huomattavasti parempi kuin esimerkiksi asfaltilla pinnoitetut alueet. Alueiden suunnittelun ja käytön näkökulmasta meidän tuleekin aktiivisesti pyrkiä kohden monimuotoisempia luontoympäristöjä.

Lempipaikka
Mikä on sinun lempipaikkasi luonnossa? Me suomalaiset tykkäämme liikkua lähiluonnossamme ja monella meistä on useampiakin luontoympäristöjä, johon hakeudumme, kun haluamme palautua arjen kiireistä tai vain hengähtää luonnon kauneuden keskellä. Lempipaikkoja voi myös aktiivisesti etsiä. Kysele ystäviltä, missä lähialueen luontokohteissa he ovat viihtyneet, tai mistä ovat lumoutuneet luonnossa? Voit myös etsiä lähialueen luontokohteita Luontoon.fi -palvelusta tai oman kunnan internet-sivuilta.

Luontosuositus – luontoreseptiikka

Tutkimustieto monimuotoisten luonnon, hyvinvoivien ekosysteemien ja ihmisten luontoaltistuksen merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä kasvaa koko ajan. Suomessa ei kuitenkaan ole luonnossa liikkumista ja oleskelua ohjaavia ajallisia tai määrällisiä suosituksia. Tällaisia suosituksia ja ohjeistuksia löytyy muiden hyvinvointiimme ja terveyteen vaikuttavien elämäntapojen, kuten liikkumisen, ravinnon, nukkumisen ja päihteiden käytön suhteen.

Luonnon hyvinvointia lisäävät ja terveyttä edistävät ominaisuudet ollaan kuitenkin tunnettu jo pitkään. Luontoympäristöihin on suunnattu toipumaan ja tervehtymään jo kaupungistumisen alkuajoista lähtien ja mielenrauhaa on osattu aina hakea luonnosta. Suomalaisesta ymmärryksestä hyvä esimerkki on noin sata vuotta sitten männikköjen keskelle perustetut keuhkotauti- eli tuberkuloosisairaalat, joissa yhtenä hoitomuotona oli potilaiden luontoympäristöissä viettämä aika.

Luontokosketuksen lisääminen on helppo tapa toteuttaa luontoreseptiikkaa.

Luonnon merkitys ymmärretään nykyaikanakin, ja esimerkiksi Luonnon virkistyskäytön strategiassa luonnon virkistyskäyttöön panostaminen ymmärretään kansallisena menestystekijänä. Yhdeksi strategian visioksi onkin asetettu, että yhä useampi löytää itselleen sopivan tavan liikkua ja olla luonnossa. (Valtioneuvoston julkaisuja, 2022:13)

Maailmalla terveydenhuollon käyttämät luontoreseptit ovat yleistymässä. Muun muassa Kanadassa ja Skotlannissa lääkärit voivat määrätä potilaille hoidoksi oleskelua sekä liikkumista luontoympäristöissä. Lisäksi Japanista lähtöisin oleva terveysmetsä-konsepti on omanlaisensa moniulotteinen luontoresepti. Terveysmetsä voi tarkoittaa sekä paikkaa, jossa on ihmisen hyvinvointia tukevaa luontoa, että toimintamalleja ja -harjoitteita, jotka luonnossa toteutettuna lisäävät hyvinvointia.

Luontoympäristöissä oleskelu ja liikkuminen lisää onnellisuutta.

Viimeisen viiden vuoden aikana terveysmetsiä on Suomessa perustettu muutamien sairaaloiden läheisyyteen, ja niitä onkin jo otettu sekä potilasryhmien että omaisten käyttöön (Lipponen ym., 2023). Keski-Suomessa terveysmetsäajatusta ollaan viety myös maakunnalliselle tasolle (Jäppinen ym. 2024) ja Luontolähetettä on lähdetty kehittämään Kajaanissa ja Lahdessa (Luke, 2024).

3–30–300 -luontosuositus sisältää helpon luontoreseptin, jolla voidaan aktivoida erilaisia ihmis- ja asiakasryhmiä luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle: käy kolme kertaa viikossa luontoympäristöissä ja pyri olemaan näissä ympäristöissä vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Reseptin saaja huomioiden reseptin toiminnallisuutta voidaan muokata esimerkiksi ulkona oleskelusta puutarhatöihin tai kolmenkymmenen minuutin kävelyistä vauhdikkaisiin polkujuoksulenkkeihin – jokaiselle löytyy oma tapansa nauttia tämä luontoresepti.

RESEPTISTÄ TAVOIKSI
Tutkimusten mukaan uuden tavan muodostuminen kestää keskimäärin noin kaksi kuukautta, ja tavan automatisoituminen hieman pidempään (Husu, 2025; Singh ym. 2024). Eli ota tavaksi lähteä luontoympäristöihin vähintään kolme kertaa viikossa. Muutamien kuukausien jälkeen luonnossa käyminen on muuttunut osaksi lisääntyneen hyvinvoinnin arkea.

RETKIRESEPTI
Retkihaasteen kaltaiset pidempiaikaiset luonnossa liikkumisen ’reseptit’, eli haasteet, tarjoavat sinulle tekemistä vaikka vuoden jokaiselle viikolle. Myös Meijän polun Vuosikellosta löydät luontoympäristöissä oleskelun ja liikkumisen reseptiikkaa erilaisten haasteiden muodossa.

3–30–300 -luontosuositus julkaistu

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisääminen tarjoaa meille suomalaisille keinoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen niin yksilötasolla, alueellisesti kuin kansallisestikin. Nyt julkaistavassa 3–30–300 -luontosuosituksessa nostammekin luontoympäristöt ja näissä vietetyn ajan yhdeksi hyvän terveyden tukipilareista perinteisempien terveellisen ruokavalion, riittävän liikkumisen ja riittävän unen rinnalle. Oikeastaan menemme pidemmällekin, sillä monimuotoinen luonto luo pohjan kaikelle ihmisen hyvinvoinnille.

Luontosuositus on saanut innoituksensa kaupunkisuunnittelussa viime vuosina runsaasti esillä olleesta 3–30–300 -ajatuksesta. Luontosuosituksena 3–30–300 -malli tarjoaa helposti muistettavan reseptin luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistämiseen:

Käy luontoympäristöissä vähintään 3 kertaa viikossa.
Vietä luontoympäristössä aikaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan.
Pyri viettämään luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia.

Miksi tarvitsemme luontosuosituksen?

Meidät suomalaiset tunnetaan luontokansana. Kuitenkin luontosuhteemme on hyvin hajautunutta ja erilaista esimerkiksi asuinpaikasta ja ikäluokasta riippuen. Noin 4 prosenttia meistä ei käy luonnossa laisinkaan ja 700 000 suomalaista ulkoilee harvemmin kuin kerran viikossa.

Kaupungistumisen, autoistumisen ja muuttuneiden elintapojemme vuoksi kontaktimme monimuotoiseen luontoon ovatkin vähentyneet merkittävästi. Kärsimme luonnonpuutostilasta, jonka vaikutukset näkyvät osaltaan muun muassa elämäntapasairauksien, kuten sydän- ja verenkiertoelinsairauksien, tyypin 2 diabeteksen sekä joidenkin syöpäsairauksien yleistymisenä. Luonnossa oleskelun ja liikkumisen lisäämisellä onkin paitsi kansanterveydellisesti, myös kansantaloudellisesti yhä kasvava merkitys.

Luontosuosituksen on tehnyt fysioterapeutti, terveyden edistäjä Juho Jäppinen. Polkuna luontosuosituksen luomiseen on toiminut vuodesta 2017 Meijän polulla tehty työ luonnossa liikkumisen ja oleskelun lisäämiseksi Keski-Suomessa ja laajemminkin Suomessa. Aiheeseen liittyen Meijän polulla on aiemmin kehitetty muun muassa Luontopysäkit, Luontotyöpäivä, Keski-Suomen reitistöviikko, Lähiluonto-sivusto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikello, Meijän metsät ja monta muuta. Myös muualla Suomessa tehty tärkeä luontotyö on toiminut innokkeena tämän suosituksen tekemiseen.

Niin suomalainen luonto vastaa, kuin sinne huudetaan. Nyt on tullut aika jolloin huutelemisen sijaan lähdemme oleskelemaan ja liikkumaan suomalaiseen lähiluontoon, ja otamme vastuun myös luontoympäristöjen hyvinvoinnista. Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole hyvinvoivaa ihmistä.

3–30–300 -luontosuosituksen voi ladata tästä.
—
Luontosuositus löytyy nyt myös nettisivustokokonaisuutena.

Luontosuositus – 300

Aseta tavoitteeksi viettää luontoympäristöissä viikottain yhteensä 300 minuuttia, eli 5 tuntia. Tutkimuksissa on saatu näyttöä koetun hyvinvoinnin merkittävästä lisääntymisestä sen jälkeen kun luonnossa on vietetty viikkotasolla vähintään 120 minuuttia, ja koettu hyvinvoinnin koheneminen säilyy aina 300 minuuttiin saakka. (White ym. 2019)

300 minuuttia saattaa aluksi tuntua pitkältä ajalta, mutta hujahtaa vauhdilla esimerkiksi kajakkiretkellä.

Optimaalisinta olisi siis viettää aikaa luonnossa useamman tunnin verran viikossa. Jos et ole aiemmin viettänyt juurikaan aikaa luonnossa, niin luontosuosituksen minimitasolla (vähintään 3 kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan) saat kasaan jo 90 minuuttia luontoaikaa. Rutiinien vakiintuessa, omien lempipaikkojen ja ulkoilutapojen löytyessä on helppo lähteä lisäämään luonnossa vietettyä aikaa.

Kohden lähiluontoa!

Lähiluonnon ja -reitistöjen merkitys kasvaa suomalaisten luontokosketuksen ja luonnossa oleskelun sekä liikkumisen kehtona. Tällä hetkellä noin kolmannes ulkoilukerroistamme tapahtuu alle 300 metrin päässä kotoamme ja 85 prosenttia alle kymmenen kilometrin päässä kotoa. (Neuvonen ym. 2020) Lähellä kotia tapahtuvan ulkoilun mahdollisuuksia tulee entisestään lisätä, sillä tämä mahdollistaa kaikkien ikäpolvien ulkoilun ja luontokontaktien lisääntymisen. Lähiluonnossa oleskelu- ja liikkumismahdollisuudet tulee huomioida kattavasti myös esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja erilaisten hoitolaitosten ympäristössä.

Luontokontaktimme kertyvät pääasiassa lähiluonnossa. Siirtymät lähiluontokohteisiin tulee varsinkin kaupunkialueille mahdollistaa jalan, pyörällä sekä julkisella liikenteellä tehtäviksi, jolloin voimme pienentää aktiivisesti myös ympäristökuormitustamme. Nämä liikkumismuodot tulee ottaa vahvemmin esille myös kauempana asutuskeskuksista olevien retkeilykohteiden, kuten kansallispuistojen saavuttavuutta parannettaessa. Tämä tukee myös vastuullisen matkailun kehittymistä ja auttaa luomaan Suomesta Visit Finlandin visioiman kestävän matkailun mallimaan (Visit Finland).

Ja koska pyrimme lisäämään luonnossa vietettyä aikaa, on hyvä muistaa, että jokainen lisätty hetki luonnossa on plussaa. Suuntaa siis pihalle lintuja tarkkailemaan, kävele tai pyöräile töistä tai kaupasta luontoympäristöjen kautta kotiin. Jokainen minuutti tällaisissa ympäristöissä lisää hyvinvointiasi!

Onko 300 paljon?
300 minuuttia, tai viisi tuntia, saattaa äkkiseltään kuulostaa suurelta määrältä, mutta luontoyhteyden kehittyessä yllättääkin lyhyydellään. Viikonpäiville jaettuna viisi tuntia onkin enää nelisenkymmentä minuuttia päivässä, eli yhden lyhyehkön kävelylenkin verran. Viisi tuntia sujahtaa yhdelläkin kertakäynnillä vaikkapa sieni- tai marjametsässä, puutarhatöissä tai pidemmällä rauhallisella hiihtolenkillä talvella (lämmintä juotavaa ja nuotiotarpeet mukaan). Kun luonnossa oleskelun ja liikkumisen makuun pääsee, niin viisi tuntia alkaa viikkotasolla tuntumaankin lyhyeltä ajalta. Siksi emme ole asettaneet ylärajaa, vaan luonnossa saa olla pidempäänkin.

Viisi luontokosketusta viikossa pitää lääkärin loitolla?
Suomalaistutkimuksessa, jossa lisättiin metsäpohjaista kasvustoa päiväkotien pihaan havaittiin, että lasten immuunijärjestelmän säätely parani jo muutamien viikkojen lisääntyneen luontokosketuksen jälkeen. (Roslund ym. 2020) Paremmin toimiva immuunijärjestelmä saattaa ehkäistä useiden sairauksien, kuten allergioiden ja diabeteksen ilmenemistä.

Luontosuositus – 30

Pyri oleskelemaan tai liikkumaan luonnossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Vaikka luonnosta saatavat terveyshyödyt alkavat kertymään jo muutamien minuuttien oleskelun jälkeen, niin ne lisääntyvät ja monipuolistuvat luonnossa vietetyn ajan kasvaessa. Luontoympäristöt myös innostavat meitä liikkumaan ja viettämään enemmän aikaa luonnossa kuin alunperin suunnittelimme.

Luonnossa oleskelu lisää myönteisiä tunteita ja palauttaa stressaavista tilanteista. Luontoympäristöt myös vähentävät masennuksen ja ahdistuksen tunteita ja vahvistavat itsetuntoa. (Tyrväinen, 2023) Ensimmäisten minuuttien aikana hermostomme ja hengityksemme rauhoittuvat ja koettuja mielenterveyshyötyjä on tutkimuksissa saavutettu jo 10 minuutin luonnossa oleskelun aikana. 30 minuutin kävely luontoympäristöissä verratuna samankestoisiin kävelyihin rakennetuissa ympäristöissä on havaittu laskevan selkeästi muun muassa sykettä, verenpainetta sekä vähentävän negatiivisia tunteita. Luonnossa oleskelu myös lisää positiivisia tunteita, rauhoittaa ja lisää virkeyttä.

Sillä mitä luontoympäristöissä teet, ei ole juurikaan väliä. Voitkin valita sinulle mieluisimpia asioita, kuten esimerkiksi pihatöitä, kuntoilua, lukemista, riippumatossa lepäilyä, luontopoluilla kuljeskelua, luonnon ihmeiden tarkkailua, marjastamista, sienestämistä tai vaikkapa pihapelejä ja leikkejä. Voit olla myös tekemättä yhtään mitään! Tärkeintä on luontoympäristöissä oleminen – juuri sinun omalla tavallasi!

Oleskelemaan vai liikkumaan?

Luontoympäristöjen huomattavana etuna rakennettuihin ympäristöihin verrattaessa on se, että ne tarjoavat hyvinvointi- ja terveyshyötyjä itsessään riippumatta siellä olevan ihmisen toiminnasta. Luontoympäristöissä oleskelu tarjoaa siis itsessään jo monenlaisia hyvinvointihyötyjä ja siellä liikkuminen tuo sitten lisää fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Luontoympäristöt myös lisäävät meidän ihmisten liikkumista verrattaessa rakennettuihin ympäristöihin.

Luontoympäristöjen hyvinvointihyötyjen saamiseksi riittää niissä oleskelu. Kunta voi mahdollistaa oleskelua esimerkiksi puistojen taukomahdollisuuksia lisäämällä.

Luontosuosituksen vähimmäismäärän saa kerättyä vaikkapa kolmella kävely- tai pyöräilylenkillä viikossa. Valitse reittejä, jotka liikkuvat luontoalueilla tai niiden läheisyydessä. Suomi onkin täynnä toinen toistaan upeampia vihreissä ja sinisissä ympäristöissä kulkevia kävelyteitä ja polkuja. Ideoita uusista luontoreitistöistä ja luontokohteista voi hakea vaikkapa Luontoon.fi -palvelusta.

Yhdistämällä aktiivisen liikkumisen ja luontoympäristöt voit saavuttaa huikeita hyvinvointihyötyjä ja lyhyetkin, vain 15 minuutin kävelyt ulkona parantavat aivojemme toimintaa. Jos yhdistät ulkokävelyihin esimerkiksi lintujen tarkkailun, saat nauttia upeasta moniaistisesta luontokokemuksesta samalla lisäten omaa hyvinvointiasi.

MONIAISTISESTI ETEENPÄIN!
Luonto mahdollistaa myös moniaistiset elämykset. Katsele kasvien yksityiskohtia tai kauas horisonttiin, kuuntele lehtien havinaa tai aaltojen liplatusta, maistele marjoja tai nauti sateisen metsän tuoksuista. Tunne tuulenvire tai auringon lämpö kasvoillasi, kuljeskele polkuja, tasapainottele puun rungoilla tai astele kivillä. Luonnossa ainoa tylsä hetki on silloin, kun et pääse sinne.

Yli puoli miljoonaa kansallispuistovierailua Keski-Suomessa

Keski-Suomen kansallispuistoissa* vierailtiin vuosina 2020–2024 yhteensä hulppeat 568 000 kertaa! Neljän kansallispuistomme kesken kävijämäärät jakaantuivat seuraavasti:

Etelä-Konneveden kansallispuisto 183 300
Leivonmäen kansallispuisto 157 500
Pyhä-Häkin kansallispuisto 103 800
Salamajärven kansallispuisto 123 400

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea liikuttaessa aktiiviset kansallispuistossa kävijät ovat iloisia uutisia. Ja ensi kesänä Keski-Suomesta kajaa lisää iloisia kansallispuistouutisia, kun Pyhä-Häkkiin, Leivonmäelle ja Etelä-Konnevedelle käynnistyvät omat suorat Outdoor Express -kuljetukset heinäkuun puolessa välissä. Tällainen luontopysäkkitoiminta mahdolistaa yhä uusien käyttäjäryhmien kansallispuistokokemukset.

Keski-Suomen kansallispuistossa vierailtiin vuonna 2024 yli puoli miljoonaa kertaa.

*Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua sekä oppia luonnosta. Kansallispuistojen hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Lisätietoa kansallispuistojen käyntimääristä löytyy Metsa.fi -sivustolta.

Luontosuositus – 3

Jokainen luontoympäristöissä vietetty hetki tarjoaa meille moninaisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Luontosuosituksen tavoitteena onkin innostaa meitä oleskelemaan ja liikkumaan luontoympäristöissä mahdollisimman usein, mutta kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa. Tämä mahdollistaa luontoympäristöistä saamamme hyvinvointihyödyt, jotka perustuvat toistuviin ja säännöllisiin luontokontakteihin (Tyrväinen, 2023).

Useamman kerran viikossa ulos liikkumaan lähteminen mahdollistaa myös uusien positiivisten tottumusten muodostumisen ja muuttumisen osaksi arkea, sekä osaltaan mahdollistaa liikkumissuosituksessa suositellun aktiivisen liikkumisen määrän kertymisen viikkotasolla.

Pihatyöt ovat yksi mukava keino lisätä luontoympäristöissä oleskelua. Samalla voi lisätä oman kotialueen luonnon monimuotoisuutta.

Tärkeintä onkin lähteä liikkeelle – piha-askareisiin, lähimetsään kävelylle, lähipuistoon istuskelemaan, lähirantaan maisemia katselemaan, SUB-lautailemaan, polkujuoksemaan, frisbeegolfia pelaamaan tai työporukalla luontotyöpäivien merkeissä kävelypalaveria pitämään kaupunkiluontoon.

Luonnon terveyshyötyjä voi viikkotasolla kerätä myös yhdellä useamman tunnin luontoaltistuksella, mutta arjessa useampien lyhyempien visiittien toteutus on monille meistä helpompaa. Samalla useampi viikkovierailu luontoympäristöissä jakaa aktiivista liikkumista useammalle päivälle viikossa ja mahdollistaa myös liikkumisen lisääntymisestä kertyvät hyvinvointi- ja terveyshyödyt.

Luonnon monimuotoisuutta voidaan myös aktiivisesti lisätä asuinympäristöihin istutusten ja villiinnyttämisen avulla. Näin myös henkilöt, jotka eivät pääse liikkumaan pidempiä matkoja pääsevät nauttimaan ja hyötymään monimuotoisen luonnon terveysvaikutuksista lähiympäristössään useampana päivänä viikossa.

Luonto ja aktiivinen liikkuminen mahdollistavat meille paljon samankaltaisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Useat näistä alkavat vaikuttamaan heti ja lisääntyvät luonnossa tai aktiivisesti liikkuen vietetyn ajan kasvaessa ja kertojen toistuessa.

Lähiluontoon lumoutumaan!
Luonto tarjoaa meille mahdollisuuksia elpymiseen ja arjesta irtautumiseen (Salonen, 2020). Moniaistiset elämykset luonnossa aaltojen liplatusta kuunnellen, lintujen pesimispuuhia seuraten tai vaikkapa tuulen liikkeitä oksistossa katsellen ovat helppoja keinoja irroittautua arjen kiireistä, huolista ja murheista. Erikoisemmat kokemukset, kuten vaikkapa joutsenten äänekäs ohilento järvellä tai ukkosmyräkkä horisontissa tarjoaa meille myös mahdollisuuksia lumoutua.

Outdoor Express -busseilla Keski-Suomen kansallispuistoihin kesällä 2025

Keski-Suomen kolme kansallispuistoa: Pyhä-Häkki, Leivonmäki ja Etelä-Konnevesi saavat kesällä omat suorat bussiyhteydet, kun Outdoor Express -kuljetukset aloittavat liikennöinnin heinäkuun puolessa välissä. Syyskuun alkuun jatkuvat reitit tarjoavat vuoroviikonloppuisin, lauantaina ja sunnuntaina luontokävijöille nopeat yhteydet kansallispuistoihin.

*Retkeilijöitä Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva Juho Jäppinen.*

Kuljetukset lähtevät Jyväskylän Matkakeskukselta ja myös matkalta pääsee kyytiin mukaan. Etelä-Konneveden kansallispuistoon on kesällä tarjolla kaksi reittiä, joista toinen kulkee Laukaan Peurungan kautta Häyrylänrantaan ja toinen Hankasalmen Revontuli Resortin kautta Kalajan alueelle. Pyhä-Häkin kuljetus pysähtyy Saarijärven keskustassa ja Leivonmäen reitti kiertää myös Joutsan keskustan kautta. Aikaa luonnosta nauttimiseen jää päivämatkailijoille noin 4-5 tuntia. Kahtena peräkkäisenä päivänä ajettavat vuorot tarjoavat mahdollisuuden yöpymiseen ja alueen matkailupalvelujen hyödyntämiseen.

Haluamme tarjota matkailijoille helpon ja kestävän tavan vierailla alueemme tärkeimmissä luontokohteissa. Toivomme, että matkailijat ja myös paikalliset löytävät Outdoor Express -kuljetukset ja meillä edessämme vilkas matkailukesä. Kertoo projektipäällikkö Johanna Maasola, Visit Jyväskylä Regionista. Tarkoituksenamme on edelleen kehittää kuljetuksia saadun palautteen pohjalta ja vakiinnuttaa ne osaksi alueen palvelutarjontaa, hän jatkaa.

Pilotoinnit ovat osa viime vuoden maaliskuussa käynnistynyttä kolmivuotista Kestävää kansainvälistä saavutettavuutta Keski-Suomen matkailuun (KeKaSa) -hanketta. Hankkeen toteuttajana on Keski-Suomen matkailun alueorganisaationa toimiva Visit Jyväskylä Region. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen Liitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat matkailualueen yhteistyökunnat, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu JAMK ja Keski-Suomen Kauppakamari.

Lue lisää: Outdoor Express – Visit Jyväskylä Region

Retkihaaste kannustaa lähtemään säännöllisesti luontoon

Retkihaaste houkuttelee ihmisiä luontokokemusten äärelle jo yhdeksättä vuotta. Haasteen tavoitteena on inspiroida ja kannustaa monipuoliseen retkeilyyn ympäri vuoden. Retkihaaste -listassa on 52 erilaista kohtaa retkien teemoiksi ja inspiraatioksi retkikohteiden valintaan. Esittelemme tässä muutaman kauniin ja monipuolisen Keski-Suomen luontokohteen Retkihaasteen näkökulmasta.

1. Retki kansallispuistoon

Meillä on Keski-Suomessa neljä upeaa kansallispuistoa. Niistä kolmeen, Leivonmäen, Etelä-Konneveden ja Pyhä-Häkin kansallispuistoon, pääsee vierailemaan kesäkauden 2025 viikonloppuina Outdoor Express -linja-autoilla. Näin kansallispuistot ovat helpommin saavutettavissa yhä useammalle retkeilijälle.

9. Retki, jolla löydät tikan pajan

Käpytikan voi nähdä lentävän ”pajalleen” männynkäpy suussaan. Käpytikka etsii sopivan rakosen puunrungosta, johon se kiinnittää kävyn toisensa jälkeen ja nokkii niistä siemenet ravinnokseen. Tikan pajan voi löytää helposti lumisesta maastosta, kun kelottuneen puun juurella on yhtäkkiä paljon käpyjä. Usein tikka jättää viimeisenä nokkimansa kävyn puunrakoseen, josta voi myös hyvin tunnistaa tikan pajan. Sellaisen voi löytää vaikkapa Mustalammelta Jyväskylästä, Nyrölän luontopolulta, Leivonmäen kansallispuistosta tai Pieksämäeltä Tahinlammen kierrokselta.

10. Retki tuttuun paikkaan

Oletko retkeillyt jossain paikassa eri vuorokauden- tai vuodenaikoina? Sama tuttu paikka voi näyttää uudelta ja erilaiselta eri valossa sekä eri olosuhteissa houkutellen yhä uudelleen ihastelemaan muuttuvaa maisemaa. Yksi tällainen kohde on Jyväskylän Mäyrävuori upeine näköaloineen.

11. Retki, kun luonto herää

Keväällä on ihana seurata luonnon heräämistä ja muuttolintujen saapumista etelänlomiltaan. Keväällä 2024 Eerolanlahden lintulaiturilla sai seurata lähietäisyydeltä silkkiuikkupariskuntaa, jotka hautoivat munia vuorotellen. Vieraillessaan Eerolanlahden lintulaiturilla voi samalla retkellä käydä myös ihastelemassa Haukanniemen keväistä luontoa.

27. Luonnosta ravintoa retki

Luonnosta voi löytää monenlaista ravintoa, mutta vinkkaamme tässä villiyrtteihin tutustumiseen hyvän kohteen. Jyväskylässä Tuomiojärven rantamaisemiin on rakennettu villiyrittipuisto, jossa opastetaulujen avulla voi helposti tunnistaa esimerkiksi siankärsämöitä, poimulehtiä ja mesiangervoja ja kerätä niitä turvallisesti.

20. Retki kulttuurin parissa

Retkikohteissa voi saada monenlaisia kulttuurielämyksiä, kuten luontokohteissa esillä olevista taideteoksista tai runoista. Toisaalta voi valita retkikohteeksi jonkin Keski-Suomen merkittäviä kulttuurimaiseman, esimerkiksi Keski-Suomen Koliksikin kutsutun Hyyppäänvuoren Laukaan Saviolla.

48. Merkityksellinen retki

Maanomistajaveljekset ovat 1980-luvulla halunneet suojella Kilpisuon kauniin keidassuoalueen turvetuotannolta. Useat maanomistajat seurasivat heidän esimerkkiään ja päätyivät suojelemaan lopulta yhteensä 160 hehtaaria suoaluetta. Luonnontilainen ja vuosisatoja koskemattomana ollut suoalue on merkityksellinen ja arvokas luonnonsuojelukohde. Esimerkiksi Kilpisuolla on monimuotoinen lajisto ja se toimii merkittävänä hiilinieluna. Lisätietoja Kilpisuosta voit lukea Retkiapinan blogista.

Retkihaaste & Rammat retkeilijät

Vuoden 2025 Retkihaasteessa olemme tehneet yhteistyötä Rammat retkeilijät yhdistyksen kanssa. Saimme heiltä listaamme kaksi tärkeää kohtaa muistuttamaan siitä, että retkeily kuuluu kaikille: 51. Retki ramman kanssa ja 52. Retki esteettömiin retkeilyrakenteisiin tutustuen. Rammat retkeilijät toivovat lisäävänsä tietoisuutta ramparetkeilystä näiden haastekohtien myötä.

Tervetuloa Retkihaasteen pariin ja inspiroitumaan luonnosta!

Retkeilyterveisin
Henni Mustakorpi ja Elina Kynsijärvi

Kategoria: Hyvinvointia elämäntavoilla