Kategoria: haasteet

Hiihtohaaste ryhmille

Hiihtohaaste ryhmille

Hiihto on yksi monipuolisimmista liikuntamuodoista ja harjoitusta saavat käytännössä kaikki kehon lihakset. Hiihto toimii myös erinomaisena yleiskunnon ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

Ryhmille suunnatussa hiihtohaasteessa on valittavana kolme erimittaista hiihtomatkaa, joita voi lähteä tavoittelemaan 2–7 hengen ryhmällä.

Valitkaa siis haasteenne ja sitten suksille! Kerätkää viikottain hiihdetyt kilometrit talteen, jotta voitte seurata haasteen etenemistä. Voitte sopia yhdessä viikottaisista tavoitematkoista tai sitten hiihtää kukin mahdollisuuksiensa mukaan ja katsoa, mihin sukset johtavat.

Voitte ladata harjoituspäiväkirjan alla olevasta linkistä. Tuloksia voi kerätä myös muutoin ylös, jos ei ole mahdollisuutta tulostaa päiväkirjaa.


Jos lumitilanne ei suosi pidempiaikaista hiihtämistä, tai laduille ei muusta syystä pääse helposti, niin suosittelemme silloin ryhmille tarkoitettua sauvakävelyhaastetta, josta saa samanlaisia terveyshyötyjä kuin hiihtämisestä, mutta jonka toteutus onnistuu kaikkien kotiympäristössä.

Sauvakävelyhaaste sopii myös erinomaiseksi treeniksi hiihtokaudelle valmistauduttaessa. Ketjuttaessa sauvakävelyhaasteen ja hiihtohaasteen peräkkäin, on ryhmällenne tekemistä koko syys- ja talvikaudeksi!


Porrashaaste ryhmille

Porrashaaste ryhmille

Ryhmille suunnatussa porrashaasteessa lähdemme tavoittelemaan yhdessä huippuja!

Porrasharjoitteet ovat maan mainio ympärivuotinen keino lisätä jalkavoimia sekä parantaa yleiskuntoa ja tasapainoakin. Porrasharjoitteita voi toteuttaa niin omakotitalon kuin kerrostalonkin portaikoissa puhumattakaan ulkotiloissa olevista portaikoista ja treenikäyttöön suunnitelluista kuntoportaista. Porrashaasteessa lasketaan ylöspäin mentäviä portaita, mutta myös alaspäin tuleminen on hyvää kuntoilua. Eli nautiskellen molempiin suuntiin!

Voitte valita alla olevasta kuviosta itsellenne sopivan huipun, jota kohden lähdette kapuamaan. Portaat voi kukin ryhmäläinen kavuta itsekseen tai sitten yhdessä porukalla (kts. malli alla). Voitte sopia kullekin ryhmäläiselle oman viikkotavoitteen, tai sitten kaikille saman tavoiteporrasmäärän.


Alla on malliksi yhden ryhmän porrasharjoitteet. Ryhmä käy yhdessä tekemässä yhden pidemmän porrastreenin kerran viikossa. Tavoitteeksi on otettu saavuttaa Mont Blancin huippu kuudessa viikossa. Liikkeelle on lähdetty kevyemmällä treenikerralla, ja tämän pohjaltaon porrasmääriä sitten kasvatettu. Kolmannella harjoituskerralla ollaan jo päästy vauhtiin, jolla tavoite täyttyy aikataulussa.

Jos ette ole aiemmin tehneet porrasharjoitteita, niin aloittakaa kevyesti ja porrasmääriä hiljalleen kasvattaen. Voitte alussa pitää vaikka yhteisen porrastreenin, jossa kokeilette ryhmäläisten senhetkistä porraskuntoa ja päätätte tavoitteen sen pohjalta. Ensimmäinen tavoite on hyvä valita maltilla, sillä mikään ei syö harjoitushaluja niin kuin mahdottoman tuntuiset tavoitteet.


Vaihtelua porrasharjoitteluun saatte vaihtelemalla harjoitusportaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Myös liikkumisvauhtia muuttamalla saa mukavaa vaihtelua portailuun. Alla olevassa Meijän polun porrasharjoitteluvideossa muutamia eri vaihtoehtoja portaiden nousemiseen.

Ja sitten vain kiipeämään kohden huippuja!


Poljinhaaste ryhmille

Poljinhaaste ryhmille

Ryhmille suunnatussa Poljinhaasteessamme voitte valita 2–7 hengen ryhmällenne haastematkan alta olevasta kuviosta. Polkemista näissä riittää niin rauhallisemmalle etenemisvauhdille kuin innokkaammillekin polkijoille. Ryhmäläisten kunnosta ja vauhdista sekä valitusta reitistä riippuen haasteen voi suorittaa viikossa tai siihen voi käyttää aikaa useammankin kuukauden. Pisimmät haasteet kantavat koko sulan pyöräilykauden toukokuulta syys-lokakuulle.

Jos ryhmässä on eritasoisia liikkujia, voitte sopia viikkotavoitteen kullekin ryhmäläisille henkilökohtaisesti. Jos lähtötaso ja pyöräilymahdollisuudet ovat kutakuinkin samanlaisia, niin voitte sopia saman tavoitekilometrimäärän koko porukalle. Jos ryhmäläisten tasoa ei ole tiedossa, niin voitte muutaman ensimmäisen viikon testailla, mikä on kullekin sopiva pyöräilymäärä, jota jaksaa ylläpitää pidemmänkin aikaa.

Kunto myös kehittyy pidempien haasteiden aikana pyöräilyn lisääntyessä, eli viikkotavoitteita voi nostaa matkan varrella, jotta keho saa lisää haastetta ja kunto paranee kuin itsestään siinä sivussa.

Haasteen voi suorittaa myös esimerkiksi osana työmatkoja, jolloin työporukka kerää työmatkoihin kuluvat pyöräilyt viikottain ylös. Miten olisi pyöräillä Suomi päästä päähän osana työmatkoja? Kokeilkaapa!


Pyöräilyhaasteeseen voi osallistua myös kuntopyörillä, jos ei esim talvella halua lähteä ulos pyöräilemään, tai muusta syystä sisällä pyöräily tuntuu omalta jutulta. Jos pyöriä on enemmän, niin sitten voitte polkea matkoja myös yhdessä osana harjoituksia.

Poljinpäiväkirjan ryhmän käyttöön voi tulostaa alta. Jos ette pysty tulostamaan harjoituspäiväkirjaa, voitte laittaa kilometrit viikottain ylös muulla tavalla.

Nautinnollisia pyöräilymatkoja koko porukalle!


Miljoonan askeleen ryhmähaaste

Miljoonan askeleen ryhmähaaste

Miljoonan askeleen ryhmähaasteessa lähdemme 3–5 hengen porukalla keräämään miljoonaa käveltyä askelta kuukauden aikana! Haaste on leikkimielinen ja jokainen osallistuu oman kuntonsa ja tarmonsa puitteissa. Tavoitteena kuitenkin on, että jokainen osallistuva ryhmän jäsen pyrkii kävelemään reippaasti päivittäin. Suosittelemme ulkoliikuntaa ja luontokävelyjä.

Tulostakaa harjoituspäiväkirja, tai pitäkää päivittäisistä askelista kirjaa esimerkiksi paperilla tai tietokoneella. Jokaisen ryhmän jäsenen päivittäiset askeleet kirjataan ylös ja lasketaan yhteen aina viikon päätteeksi (kts. malli alla). Esimerkkinä oleva perheryhmä keräsi viikossa runsaat 330 000 askelta, eli miljoona askelta on mahdollista saavuttaa jo kolmessa viikossa.

Alle on koottu askeltavoitteet kolmen, neljän ja viiden hengen ryhmille, kun tavoitteena on kerätä miljoona askelta yhden kuukauden aikana. Jos ryhmässä on kovempia kävelijöitä, niin tavoite täyttyy silloin nopeammin.


Jos mahdollista, osa kävelyistä kannattaa tehdä ryhmäläisten kanssa yhdessä, jolloin myös kävelyn sosiaaliset mahdollisuudet tulee käytettyä. Voitte sopia esimerkiksi viikoittain muutaman päivän, jolloin käytte yhdessä tekemässä pidemmän kävelyretken esimerkiksi joissain lähialueen luontokohteissa tai kansallispuistoissa. Myös kotikaupunkiin tutustuminen onnistuu parhaiten kävelyretkillä. Muistakaa juomat ja eväät mukaan pidemmille retkille!


Retkihaaste vie säännöllisesti luontoon

Retkihaaste vie säännöllisesti luontoon

Voisiko retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta tulla osa arkea? Viikottainen tapa, joka lisäisi hyvinvointia? Tämän halusimme selvittää, kun neljä vuotta sitten ideoimme somessa leviävän Retkihaasteen. Joka vuosi julkaistavasta listasta löytyy 52 haastekohtaa eli tavoitteena on tehdä retki keskimäärin kerran viikossa. Retkihaasteeseen voi osallistua rennolla mielellä ja haasteen tavoitteena on kannustaa monipuoliseen retkeilyyn ympäri vuoden. Retkihaaste on vienyt meitä vuosien aikana monenlaisiin retkikohteisiin ja olemme retkeilleet aktiivisesti etenkin Jyväskylässä ja Keski-Suomen alueella. Onkin mukava tarttua vierailijakynään ja kirjoittaa retkikokemuksista Meijän polun blogiin, sillä hanke edistää meille tärkeitä asioita.

Usein sitä miettii, miksi lähteä kauas, jos läheltäkin löytyy upeita luontokohteita. Yksi meidän suosikeista on Haukanniemi, jossa varsinkin kevät- ja kesäkaudella tulee käytyä usein. Kaupunkilainen pääsee maalaistunnemiin kulkiessaan pellonlaitaa kohti metsää. Niemessä risteilevät polut kulkevat vaihtelevien metsämaastojen läpi ja erityisen kaunista on niemen keskiosassa. Siellä liikkuu myös vähemmän ihmisiä. Polun varrella voi halata valtavia mäntyjä ja kulkea polun yli kaareutuvien lehtipuiden alta. Matkalla tiheä ja synkkä kuusimetsä vaihtuu yhtäkkiä vaaleaksi koivikoksi. Niemenkärjessä voi lepuuttaa jalkoja ja tulistella nuotion lämmössä. Mennessä ja palatessa on mukava pysähtyä Eerolanlahdelle tarkkailemaan lintuja.

Kuvat: Eerolanlahden lintulaituri ja Haukanniemen koivikko.

Vuosien varrella olemme retkeilleet paljon Jyväskylän kaupungin ylläpitämillä luontopoluilla. Jos joku kysyy suosituksia kaupunkia lähellä olevista retkikohteista, tulee yleensä ensimmäisenä mieleen Jääskelän luontopolku. Siellä pääsee kiertämään kunnon lenkin (n. 5 km) ja polkujen varsilla ympäristö on vaihtelevaa. Pitkospuusilta ylittää pirunpellon ja kuusissa roikkuu naavatupsuja. Korkeilta kallioilta voi tähystellä upeaa Päijänne-maisemaa ja reitin loppupäässä on nuotiopaikka. Tänä kesänä hoksasimme, että aivan Jääskelän läheisyydessä on myös toinen upea retkikohde, Mäyrävuori. Mäyrävuori on rauhallinen ja (ainakin toistaiseksi) vähemmän tunnettu retkipaikka, mikä on todella yllättävää. Huipulta nimittäin aukeaa aivan huikean hienot näkymät Päijänteelle. Mäyrävuorelle on kätevä poiketa Jääskelän luontopolulla patikoinnin jälkeen. Polun varresta löytyy soma käppyrä puu, johon kelpaa istahtaa lepäämään tai vaikkapa kuvattavaksi.

Kuvat: Mäyrämäestä maisema Päijänteelle. Matkan varrella voi istahtaa puun mutkaan.

Jyväskylästä löytyy myös monia vähemmän tunnettuja helmiä. Mustalampi on tullut tutuksi ystävien opastuksella. Tunnelmallisen suolammen rannassa on juuri uusittu tulentekopaikka. Ylläpidosta vastaa asuinalueen asukasyhdistys. Mustalammelle pääsee kätevästi myös julkisilla. Reitille nimittäin löytää 27 linjan päätepysäkiltä. Samalla suunnalla, Keltinmäessä sijaitsee Kammarinmäen lippaluola. Sinne kannattaa suunnata talvella ihailemaan upeita jäämuodostelmia.

Yhtenä haastekohtana tämän vuoden Retkihaasteessa oli ”retki uusille poluille”. Se haastekohta täyttyi, kun retkeilimme Punavuorella ja nostimme maljan värikkäälle luonnolle. Punavuori sijaitsee Puuppolassa ja se on kiipeilijöiden suosiossa oleva, punertava kallioseinämä. Uusia polkuja on kertynyt tälle vuodelle enemmänkin. Pelkästään Keski-Suomen alueella meille uusia retkikohteita tänä vuonna olivat Multamäki, Karhunahas, Haukankierros, Koskenvuori, Äijänniemi, Mäyrävuori, Häähninmäki ja Sarpatin metsäpolku.

Retkiä on mukava yhdistää kyläilyreissuihin tai muihin tapaamisiin. Se onkin osoittautunut mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä ja retkeilykipinä on tarttunut yhteen jos toiseenkin tuttavaan. Varsinkin näin poikkeusaikana ulkotapaamiset ovat osoittautuneet erityisen tarpeellisiksi. Seinäjoella, lapsuudenkotimme läheisyydessä sijaitseva Paukaneva on  vakkaripaikka tapaamisille, mutta tänä vuonna olemme treffanneet ystäviä myös Nuuksiossa ja Leivonmäellä. Nuuksio ulottuu laajalle alueelle ja sielläkin pääsee kulkemaan rauhassa, kun valitsee hieman syrjäisemmät polut.

Joskus on myös mukava toteuttaa haaveita ja lähteä lomailemaan kauempana sijaitseviin luontokohteisiin ihan varta vasten. Tänä kesänä teimme ”heräsin luonnossa -retken” Salamajärven kansallispuistoon. Vietimme yön teltassa Koirasalmen leirintäalueella ja patikoimme 18 kilometrin pituisen Vaatimen kierroksen. Helteisenä päivänä kuljimme paahtavilla suoalueilla, varjoisissa metsissä, tuulisilla rannoilla, rakkakivikkojen ja virtaavien purojen äärellä. Telttayöstä jäi erityisesti mieleen aamuyön herätys närhien toimesta. Ken on kuullut närhen äänen, tietää että kyseessä ei ole varsinaiset sulosoinnut.

Kuvat: Henni Salamajärven pitkospuilla sekä Mustalammen suomaisemaa.

Retkeilyvuosi lähenee loppuaan ja haastelistamme ovat muutamaa rastia vaille valmiit. Oli lista täynnä tai ei, tärkeintä on, että vuoden mittaan olemme saaneet liikkua ja virkistäytyä mitä ihanimmissa retkikohteissa. Säännöllinen retkeily onkin lisännyt hyvinvointiamme merkittävästi. Luonnossa on helpompi nauttia hetkestä ja unohtaa arjen kiireet. Nyt ajatuksemme ovat pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan retkivuoteen ja uuteen retkihaastelistaan, joka julkaistaan some-tileillämme 1.1.2021. Tervetuloa mukaan!

Kuva: Henni ja Elina talviretkellä Paukanevalla. (Kuvan ottanut Maija Mustakorpi)

Loistavaa retkivuotta 2021!

Elina Kynsijärvi ja Henni Mustakorpi

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 1.

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 1.

Matka alkaa!

Tämä neliosainen blogisarja kertoo siitä, miten savolainen hyvinvointikoordinaattoriopiskelija päätyi Keski-Suomen poluille parantamaan maailmaa ja edistämään työhyvinvointia.

Matkan alussa edessä saattaa näkyä vain pieni siivu edessä olevaa polkua, mutta matkaan kannattaa silti lähteä.

Seikkailuun lähtiessä ei voi koskaan tietää mihin päätyy ja mitä matkanvarrella tapahtuu. Matkan alussa sinulla saattaa olla mukana kartta, johon olet tarkasti suunnitellut selkeät askelmerkit, tai sitten voit lähteä matkaan ilman karttaa ja annat vain tuulten kuljettaa. Itse lähdin ’muailman navasta’ Kuopiosta kohti Keski-Suomea ja Meijän polkua haparoiden, vailla tietoa määränpäästä. Uteliaisuus ja seikkailunhalu kannusti kuitenkin lähtemään matkaan, ja näin jälkikäteen voin olla iloinen siitä, että uskaltauduin hypätä seikkailuun Meijän poluille!

Matkani suunnittelu sai alkunsa opiskeluni myötä. Opiskelen Savonian ylemmässä ammattikorkeakoulussa hyvinvointikoordinaattoriksi. Hyvinvointikoordinaattorin koulutuksen tavoitteena on antaa laaja-alainen osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tutkinto-ohjelma tuottaa valmiuksia edistää ja kehittää sekä koordinoida kaupunkilaisten tai organisaation asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Opinnot voi suorittaa monimuotototeutuksena oman työn ohessa. Itse olen jäänyt varhaiskasvatuksen opettajan työstä opintovapaalle elokuussa 2020.

Meijän polut

Opintoihini liittyvä tehtävä johdatti minut Meijän polun matkaan sattumusten kautta. Opintoihini kuului tehtävä, jossa piti joko kehittää itse, tai kokeilla jo valmista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmää käytännössä. Työhyvinvointi on aina ollut lähellä sydäntäni ja ajattelin tarttua siihen teemaan. Lähdin tutkimaan erilaisia työhyvinvoinnin menetelmiä, jotka soveltuisivat varhaiskasvatuksen arkeen. Itselleni opettajana ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä, että näitä menetelmiä ei valmiina juurikaan löytynyt. 18 vuotta varhaiskasvatustyötä tehneenä voin todeta, että työhyvinvointimme on jäänyt jo pitkään arjen kiireiden alle. Onneksi asiaan on lähivuosina alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Koska valmista menetelmää ei löytynyt, päätin kehittää sellaisen itse.

Kaksi vuotta sitten valmistuin Suomen ympäristöopistosta SYKLI:stä ympäristökasvattajaksi ja näiden opintojen yhteydessä tein työpaikalle kestävän kehityksen vuosisuunnitelman. Pohdin, voisiko samaa ideaa käyttää työhyvinvoinnin kehittämiseen? Nopealla kartoituksella huomasin, että valmiita vuosikelloja löytyi laidasta laitaan esim. johtamiseen, työturvallisuuteen ja oman työn suunnitteluun, mutta ei juurikaan työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin vuosikellon luomisessa halusin kiinnittää huomiota hyvinvoinnin laajaan käsitteeseen, joka nousee vahvasti esille myös omassa koulutushistoriassani.

Karttamerkit alkoivat pikkuhiljaa löytää paikkansa, mutta jotain vielä puuttui. Se jokin oli tietysti matkakumppani, jonka kanssa jakaa tämä suuri seikkailu. Äkkiä mieleeni muistui eräs oppitunti, jossa mainittiin Meijän polun nettisivut, joten käänsin kompassin osoittamaan kohti Keski-Suomea. Ja voi mualiman ihme, mitä sieltä löytyikään! Eteeni avautui valtavan monipuoliset sivustot täynnä kaikille avointa materiaalia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä sieltä löytyi myös aivan upea Meijän polun Vuosikello, joka sopisi täydellisesti työhyvinvoinnin vuosikellon pohjaksi.

Päätin ottaa yhteyttä Meijän polun vuosikellon tekijään Juho Jäppiseen ja kysyä olisiko hän innokas lähtemään yhteiselle matkalle kohti työhyvinvoinnin edistämistä. Vastauksen taidattekin jo tietää. Ja näin sain mukaani matkakumppanin, joka on kulkenut rinnallani kesäkuusta saakka. Yhdessä olemme etsineet oikeaa reittiä, eksyneet välillä ja löytäneet jälleen oikealle polulle. Pienistä juuri erottuvista polunaluista on matkan aikana alkanut kasvaa selkeämpiä polkuja ja tiedä vaikka pääsisimme yhdessä reippailemaan vielä kuntoradallekin? Yhteinen matkamme siis jatkukoon ja toivottavasti matkanvarrella kohtaamme uusia ystäviä, joiden kanssa voimme navigoida uusia hyvinvoinninpolkuja, vaikka läpi koko Suomen.

Näin saimme blogisarjan ensimmäinen osa päätökseen. Sarjan toisessa osassa käännämme haasteet hyvinvoinnin tueksi. Seuraava osa ilmestyy vuosikellon talviosan alkamisen mukaisesti joulukuun alussa.

Sirpa Halonen
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija
Savonia YAMK, Kuopio
sirpa.halonen@edu.savonia.fi

Lukuhaaste

Lukuhaaste

Lukeminen on erinomainen tapa rentoutua. Samalla lukeminen harjoittaa muun muassa keskittymistaitoja ja antaa sisältöä elämään. Lukeminen on myös vaivaton tapa harjoitella ja pitää aivot hyvässä kunnossa läpi elämän; ’use it, or loose it’, niin kuin maailmalla sanotaan.

Ja mikä olisi parempaa aikaa lukemiselle kuin valoisat kesäpäivät, -aamut ja -illat! Lukuhaasteessa otamme tavoitteeksi lukea jokaisena päivänä jotakin. Oli se sitten kirjan luku päivässä, novelli viikossa tai kirjasarja kuukaudessa. Lukemisessa ‘sekakäyttö’ on myös suositeltavaa, eli voit sisällyttää viikkoosi kirjojen lisäksi monenlaista erilaista lukemista. Esimerkiksi sanomalehdillä saa kerättyä hyvää päivittäistä lukupohjaa kirjojen ohella, ja samalla pysyy kartalla maailman tapahtumista. 

Uusitussa lukuhaastepäiväkirjassa tavoitteena on lukea seitsemän kirjaa omaan tahtiinsa lukemisesta nauttien. Poimi jokaisesta kirjasta myös yksi mieleesi jäänyt lause tai ajatus, joihinka voi palata lukuhaasteen lopussa.

Kirjoja voi valita omien kirjailijasuosikkien mukaan, erilaisten teemojen pohjalta tai sitten voi kysäistä vinkkejä kirjastosta, tai hakea uusia tuttavuuksia esimerkiksi antikvariaateista tai kirjakaupoista. Suosittelemme lukemaan perinteisiä kirjoja sähköisten kirjojen sijaan. Näin lukeminen suo taukoa myös erilaisten laitteiden käytölle, silmille ja mielelle. Vältä sähköisten laitteiden käyttöä varsinkin iltaisin, jotta saat unenpäästä helpommin kiinni.

Iäkkäämmille ja erilaisista sairauksista kärsiville lukeminen on myös hyvä tapa rauhoittua kesäpäivien kuumimpien ajanjaksojen aikana. Etsi varjoisa ja viileä paikka kotoa tai pihapiiristä, ota mukaan viileää juotavaa sekä hyvä kirja ja antaudu tarinoiden vietäväksi. Myös kylmimpinä talvipäivinä, tai syyssateilla on välillä mukava käpertyä hyvän kirjan kanssa tarinoiden maailmaan.

Lukuhaasteen seurantapäiväkirjan voi tulostaa täältä.

Lukemisen ohella aivot hyötyvät monipuolisesta liikkumisesta. Suosittelemmekin lukuhetkien rinnalle liikunta- ja liikkumishetkiä. Muista siis välillä pitää taukoja lukemisessa ja esimerkiksi venytellä ja tehdä erilaisia jumppaliikkeitä. Jos kaipaat enemmän liikkumiseen tai palautumiseen liittyviä vinkkejä, niin tarkista muu Vuosikellomme tarjonta. Sieltä löytyy hyvinvointia tukevaa tekemistä kaikille vuodenajoille.


Vesistöhaaste

Vesistöhaaste

Vesien äärellä oleskelulla on todettu olevan useita terveyshyötyjä. Meijän polun Vesistöhaasteessa lähdetään keräämään näitä hyötyjä hakeutumalla vesistöjen äärelle. Suomessa tämä on kohtuullisen helppoa, sillä vähintään puolen hehtaarin kokoisia vesistöalueita on yhteensä lähes 170 000 kappaletta pienemmistä lammista puhumattakaan. Keski-Suomessa yli hehtaarin kokoisia järviä on reilut 3 700. Yksi hehtaari vastaa kooltaan noin puoltatoista jalkapallokenttää. 

Vesistöhaasteessa tavoitteena on päästä veden läheisyyteen ja viettää siellä vähintään puoli tuntia kerrallaan. Voit istuskella rantakivellä, kävellä rantapoluilla tai -hietikolla, onkia, valokuvata, soudella tai meloa. Pääasia on että olet veden äärellä, rauhoitut ja nautit olostasi. Kuten muutkin luonnon hyvinvointivaikutukset, myös veden äärellä olon vaikutukset kasvavat ajan lisääntyessä, eli pidemmätkin ajanjaksot veden äärellä sopivat mainiosti.

Muistathan aurinkoisilla ilmoilla suojata itseäsi liialta auringonvalolta suojavoiteella tai oleskelemalla välillä varjossa. Ja lämpimillä ilmoilla juo riittävästi vettä ja voit pulahtaa välillä uimaankin. Hyvinvoinnin lisäämisestä ei saa tulla pahaa oloa.

Yllä mallina täytettyä päiväkirjaa. Huomioihin voi kirjailla vaikka mielipaikkojaan vesistöjen äärellä tai muita muistamisen arvoisia asioita.

Voit tulostaa Vesistöhaasteen haastepäiväkirjan täältä.

Ideoita vesien äärellä oleskeluun

  • Voit istua alas veden äärelle ja sulkea silmät. Kuuntele virtaavan veden ääniä tai laineiden liplatusta. Voit kuunnella myös tuulen suhinaa lähipuissa tai rantakasvustossa.
  • Veden liikettä voi seurata myös katselemalla. Tarkkaile veden värejä ja liikkuvan veden muuttuvia muotoja.
  • Voit myös tarkkailla hyönteisten elämää rannan kasvistossa ja veden äärellä. Vesimittareiden liikkeitä voi seurata veden pinnalla tai rantahämähäkin kiipeilyä rantakasveissa.
  • Matalassa rannassa voit seurailla parhaimmillaan myös kalojen ja kalaparvien liikkeitä. Myös vesilintujen elämää on mukava seurailla läpi kesäkauden.
  • Virtaavat vedet ovat tarjonneet ihmisille kummasteltavaa aikojen alusta saakka. Jos sinun lempivesistösi on koski, joki tai vaikkapa purokin, niin pääset ihmettelemään veden jatkuvaa muuttumista.
  • tutustu rantojen kasvistoon! Meijän polun blogista voit lukea yhdestä innostavasta tavasta tutustua kasveihin.

Kesä

Kesä

Tervetuloa Vuosikellon kesäosuuteen!

Vuosikellon kesäosuudessa lähdemme keräämään veden ja kasvien äärellä oleskelun tuomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Lähdemme myös keräämään kilometrejä suomalaisia pyöräilyreitistöjä silmällä pitäen. Kesän kruunaa Lukuhaaste, jossa nautimme kesäpäivistä uppoutuen tarinoiden maailmaan. Hyvinvoiva kesä tulossa!


Kesäksi -21 vuosikelloomme ilmestyy yksi tärkeimmistä hyvinvointiteoista, mitä kukin voi itsekseen tehdä, eli laittaa sosiaaliset mediat kesälomalle Someton-haasteen avulla!



Mitä muuta voi kesällä tehdä? Tässä muutama haaste, joita voi ottaa myös mukaan kesän viettoon. Jos kuumuus aiheuttaa sinulle ongelmia, niin tee fyysiset aktiviteetit, kuten liikuntaharjoitteet varhain aamulla, jolloin lämpötila ei ole vielä noussut liikaa. Muista myös juoda tarpeeksi sekä liikkuessa, että paikoillaankin ollessa.

Sauvakävely on erinomainen yleiskunnon ylläpitäjä ja kehittäjä myös kesäisin.
Tasapainoa voi harjoitella aina. Kesäaikaan harjoitteita voi tehdä myös paljasjaloin nurmikolla tai vaikkapa uimarannalla.
Metsistä löytää varjoisia ja viileämpiä paikkoja kesähelteillä. Lähde siis metsän siimekseen.
Jos haluat kesäaikaan pitää yleistä aktiivisuutta yllä, niin Miljoonan askeleen haaste on juuri sinulle!

Perheet liikkeelle – miljoonan askeleen kävelyhaaste

Perheet liikkeelle – miljoonan askeleen kävelyhaaste

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi Suomen koulut ja suurin osa lasten ja nuorten harrastuksista on suljettu kuukaudeksi 18.3. alkaen. Tästä johtuen on odotettavissa, että lasten ja nuorten liikunta tulee vähenemään jopa merkittävästi.

9.3. Meijän polku käynnisti Miljoonan askeleen kävelyhaasteen, jonka pohjalta nyt koulujen sulkeutuessa julkaisemme myös perheille kohdennetun Miljoonan askeleen perhehaasteen. Perhehaasteessa askelia voidaan kerätä yhdessä ja pyrkiä saamaan huikea tavoite täyteen kuukauden kuluessa.

Yhdessä perheen voimin toteutettu tavoitteellinen haaste tuo myös rytmiä päiviin ja ennen kaikkea sitä tärkeää luontoliikuntaa. Jos siis mahdollista, valitkaa kävelyreittejä ja retkiä niin, että pääsette välillä myös luonnon helmaan.